Lue keskustelun säännöt.
Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?
Omalla kohdallani hyödyttömin oli ehkä se, kun kotitaloustunnilla opeteltiin, miten sisäelimistä (siis muistakin kuin maksasta) tehdään ruokaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään valmistaa kieltä tai sydäntä ruoaksi.
Myös kemialliset merkit ovat jääneet hyvin vähälle käytölle.
Kommentit (467)
Ja joo. Kaikki noista on ollut hyödyttömiä, vaikka itiöitä olen tutkinut nykyään aivan itsekin ;)
Mutta ei niiden opettamisesta kyllä mitään käytännön hyötyä ole ollut, kun kaikki on opeteltu uudestaan tyhjästä ..
Sincc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta kolmesataa viestiä ja alkaa olla kaikki mahdolliset aineet lueteltuna tarpeettomiksi, joten yhteiskunnalle tulisi mittava säästö, jos oppivelvollisuudesta luovuttaisiin kokonaan.
No ei tulisi. Peruskouluhan on paikka, jonne lapset säilötään, jotta vanhemmat voivat käydä töissä. Ihan kohtalaisen kustannustehokas sellainen jopa.
Jos elettäsiiin sadan vuoden takaisessa maailmassa, olisi työpaikkoja jonne 13-vuotias voi mennä töihin. Ja silloinhan 8-vuotias katsottiin päteväksi valvomaan nuorempia sisaruksiaan vanhempien ollessa poissa. Jos olisi tuollaiset olot, niin oppivelvollisuus toki olisi tarpeeton.
Vierailija kirjoitti:
Joku matematiikan derivaatta. Ikinä en ole koulun ulkopuolella sitä tarvinnut.
Suurin osa poliitikoista on myös kokenut matematiikan tarpeettomaksi koulussa. Nyt he ovat päättämässä kaikkien yhteisistä asioista tajuamatta numeroista mitään. Tulos on myös sen mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan työkalut ovat osa modernia lukutaitoa, jos haluaa ymmärtää jotain nykyajan tieteestä ja tekniikasta. Voidaanko talo rakentaa ilman vasaraa? Varmasti voidaan, mutta sopivissa tilanteissa vasara on näppärä työkalu, jolla homma hoituu helpoiten.
Kertotaulut opetellaan ulkoa, koska kerto- ja jakolaskualgoritmit perustuvat niiden hallintaan. Nämä algoritmit ovat hyödyllistä opetusmateriaalia kenelle tahansa, joka joskus toteuttaa itse algoritmeja laskennallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vastaavasti yliopistossa tietojenkäsittelytieteessä opetetaan algoritmien analyysiä kaikille järjestysalgoritmien avulla, vaikka käytännön tilanteissa kukaan ei itse koodaa järjestysalgoritmia, vaan käyttää valmiita palveluita. Näin kuitenkin opitaan arvioimaan algoritmien tila- ja aikavaatimusta, jonka avulla opitaan välttämään ainakin pahimpia tehottomuuksia koodauksessa.
Kaikki laskelmat toteutetaan tietokoneella ja ainakin toteuttajan pitää osata asiansa. Yllättävistä asioista on usein ollut hyötyä, kun tietää vähän keskivertoa enemmän matemaattisia tuloksia. Esimerkiksi Banachin kiintopistelauseesta on usein ollut hyötyä.
Kemia auttaa esimerkiksi korroosioon liittyvien ilmiöiden ymmärtämisessä. On hyvä ymmärtää riskit etukäteen ennen kuin niitä tarjoaa asiakkaille ongelmien ratkaisuina.
Matemaattisen fysiikan osalta nostan esiin elementtimenetelmän, joka mahdollistaa osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeerisen ratkaisemisen. Hyvin monet ilmiöt luonnossa on parhaiten pystytty esittämään odyinä, joten tällaisten ilmiöiden matemaattinen hallitseminen ja niihin liittyvä suunnittelu edellyttää tällaisia tietoja ainakin perustasolla. Teoria on todella upea ja syvällinen, todellinen tieteen kruununjalokivi, jossa Lebesque-integraali ja Sobolev-avaruudet nousevat todelliseen arvoonsa.
Niin, monelle matematiikka on tärkeää. Itselleni ei lainkaan.
En ole enkä tule olemaan IT-alalla enkä missään rakennushommissa tai missään suunniteelujutuisaa, joissa vastuussa it:stä tai fyysisistä rakennelmista.
En koskaan väittäisil ettei matematiikasta olisi hyötyä. Sitä ei vain jokainen tarvitse yhtä paljon.
Meitä on moneen junaan. Jokainen ei rakenna taloa. Maksan itse remontoijille rahoilla, jotka olen ansainnut ilman ohjelmointikykyjä tai spatiaalista hahmotuskykyä. Olen omalla alallani osaava ja arvostettu, harva nörtti olisi. Jokaiselle jotakin.
T: se kuuden laudaturin ylioppilas ja maisteri, joka ei ole ikinä tarvinnut muuta kuin plus-, miinus- ja kertolaskuja ja vähän prosentteja. Oikeasti.
> se kuuden laudaturin ylioppilas ja maisteri, joka ei ole ikinä tarvinnut muuta kuin plus-, miinus- ja kertolaskuja ja vähän prosentteja. Oikeasti.
Luuletko oikeasti, että tyhmyyden osoituksesi on itsellesi plussaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oulun Siika Pyhä Kala... Mihin olen tätä tarvinnut? En niin mihinkään.
Olin viime kesään asti samaa mieltä. Sitten lähdimme kesälomareissulle, jossa tulimme pikkuhiljaa autolla Pohjanmaan rannikkoa myöten alas, ja oi että, minä pääsin ilahduttamaan koko perhettä kertomalla, minkä Pohjanmaan joen ylitse tulemme seuraavaksi ajamaan!
"OLKAA VALMIINA! Seuraavaksi tulee... tadaa... LESTIJOKI!" :D :D :D
Olen yli 30 vuotta pantannut päässäni tätä täysin hyödyttömäksi luulemaani tietoa, ja vihdoin sille tuli oikeaa käyttöä. Mies ja lapset eivät ikävä kyllä olleet kovin vaikuttuneita. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paraabelin laskeminen. Ja yleensä suurin osa matikasta, jota opettaja vakuutti, että tarvii elämässä. Teininä uhosin siinä yläkoulussa, että varmasti en tarvitse jotain makkaraa ostaessa paraabeleja ja yhtälöitä ja olen ollut oikeassa, olen nyt 49. Enkä makkaraakaan syö.
Kirjoitin kuusi laudaturia, jopa siitä matikasta, mutta lyhyenä ja nipinnapin se ällä. Koulu oli siis mulle helppoa ja esim niitä kieliä olen todella, todella tarvinnut, samoin ärsyttäviä käsityötaitoja, kun lapsen vaatteita huoltaa. Mutta matikka oli mulle vaikeaa ja se vei turhaan aikaa ja hermoja, kun sitä oli niin paljon.
Oikeesti en ole tarvinnut kuin plus- ja miinuslaskuja ja kertotaulua sekä hyvin vähän prosentrilaskuja. Ne lasken aina väärin, mutta siinä auttaa laskin. Eli mun puolesta aikaa olis voitu käyttää matikan opiskelemiseen kaiken kaikkiaan kuukausi. Mielellöni osaisin yhden kielen lisää tai nykyisistä kielistäni syvempi taito. Kielten opetus oli hyvää. Mulla on aivan sujuvaksi luokiteltu, alkuperäispuhujaksi aina luulti englanti ja ruotsi ihan koulupohjlata ja elämässä paljon ollu hyöytyä plus vahva saksa. Ärsyttää kun espanjaa en saanu opiskella, ei mahtunu, koska matikka. Aikuisena ei niin ehdi eikä samalla tavalla jää mieleen.
Itsellä taas matematiikka, fysiikka, logiikka ja muu sen suuntainen on ollut erittäin hyödyllisiä. Kaikki kielten opiskelu englantia ja äidinkieltä lukuunottamatta taas on ollut täysin turhaa. Eli ruotsi ja saksa. Missä ihmeessä niitä kieliä tarvitsee? Itse kuitenkin matkustelen(lin?) ja teen töitä kansainvälisessä ympäristössä.
Mun on vaikea ymmärtää, että joku ei ymmärrä, mitä kielitaidolla tekee. Elämä Ja tietomäärä jää todella kapeaksi jos ymmärtää vain suomea ja englantia. Samoin on rakkauselämän laita. Ei voi rakastua kuin suomalaiseen tai johonkin brittiin. Sillä ei, ei pidemmän päälle jaksa säätää englanniksi niin, että se ei ole kummankaan äidinkieli. Jos siis ajattelee, analysoi ja pohtii yhtäön mitään, kuten luulis jokaisen tekevän. Nää toki jokaisen ykistyisasioita, kukin elää omaa elämäänsä miten tahtoo.
En pakottais ketään opetteleen kieliä, kunhan yksi vieras kieli on vahvana, pelkällä suomella ei pärjää kukaan. Mutta en pakottais myöskään muhimaan siinä matikassa, jota EI tarvita kaikilla aloilla. Toki siitäkin paljon hyötyä on.
Olis hyvä, jos vois vähä ennemmän valita. Kaikki tarvii perustiedot matikassa ja äidinkielessä erityisesti sekö vähintään yhdessä vieraassa kielessä toimivan tietotason, mutta kaikki ei tarvitse montaa kieltä JA kauheest matikkaa.
Sen sijaan ehkä yksi hyödyllisimistä aineista oli patatylsä kansalaistaito. Sieltä se kumpuaa, kaikki mulla itsestäänselvänä oleva tieto yhteiskunnan toimimisesta ja esm ensiaputaidoista ja kaikesta sellaisesta, miten kotia hoidetaan, miten sähkölaitteet yms.
Se pohja on ollut hyödyllinen ja onko sitä ainetta enää? Senkö takia monet nuoret aikuiset oj ihan pihalla, eivät tajua, mitä esim vuokralainen saa tehdä ja mitä ei ja mihin vuokralaisella ei ole velvollisuutta tai toidaalta oikeutta. Ylipäänsä joillakin velvollisuuksien ja oikeuksien käsittäminen todella hataraa. Ei ihme, että siinä alkaa vihata kaikkea ja kuvitella, että yhteiskunta jotenkin riistää, vaikka meistä harva olis mitään ilman toimivaa, turvallista yhteiskuntaa. (Kun oon asunu monissa maissa, todella arvostan Suomen ehkä tylsää, mutta toimivaa, järkevää yhteiskuntaa. NuorenaHan mäkin inisin sääntö-Suomesta, kunnes asuin säännöttömissä maissa ja tajusin, että kukaan ei ole niissä turvassa, vaan vahvin ja kieroin vie kaikessa voiton.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jäänyt aina kaikki nippelitieto tosi helposti mieleen. Niillä pystyy loistamaan tietokilpailuissa. 😁 Esim juuri ne joet, tunturit ja järvet, vuosiluvut, kemialliset merkit ja kemia muutenkin. Siitä on muutenkin hyötyä ihan vaikka siivouksessa (tai jos haluat erotella yskänlääkkestä päähän meneviä aineita.)
Äidinkielen sijamuodot vieläkin mielessä, monesti tulee yhä pohdittua joitain sijamuotoja tai mietittyä esimerkkejä passiivin partisiipeistä.
Matikkaa tarvitsee aina, mun aivot ainakin käsittelevät matikkaa päivittäin ihan huomaamatta. Kaupassa, kokkailussa, tai vaikka tv-tason mittasuhteista verrattuna telkkariin.
Englannin verbien aikamuodot vieläkin mielessä.
Ruotsia en ole juurikaan tarvinnut, paitsi ehkä kerran.
Kivaa että meitä on enemmän. Yksi miettiliäs sielunveli täälläkin. Miettinyt että pitääskö aikuoslukio suorittaa ihan vaan siksi että sais lisää mielenkiintoista tietoa.
Uskonto oli turhin oppiaine omasta mielestäni. Toisena atk. Vuodesta toiseen samaa exceliä, wordia yms... helppo ja mukava aine. Tunnit meni netissä surffaillessa mutta mitään hyötyä ei tästä ollut. Nykypäivänä tavallinen duunari ei tarvi noita kun työkkärin hv kursseilla jos sattuu työttömäksi jäämään. Järkivimpänä pidin matikkaa vaikka silloin se tuntui vastenmieliseltä.
Vierailija kirjoitti:
> se kuuden laudaturin ylioppilas ja maisteri, joka ei ole ikinä tarvinnut muuta kuin plus-, miinus- ja kertolaskuja ja vähän prosentteja. Oikeasti.
Luuletko oikeasti, että tyhmyyden osoituksesi on itsellesi plussaa?
No kerro sinä, mihin sinä oikeassa elämässä olet derivaattaa tarvinnut? Tai toisen asteen epäyhtälöä. Kumma kun hoetaan miten se lukiomatikka on tärkeää, mutta yhtään esimekkiä ei ole antaa, että missä.
Valtion budjettikin on silkkaa yhteen, vähennys ja prosenttilaskua, sekä maalaisjärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laulu (musiikin teorian ymmärrän) Onko mitään oppiainetta missä voi oppilaan häpäistä perusteellisemmin!
Itse olin hyvä 10 laulaja ja omaan absoluuttisen sävelkorvan, mutta laulutunnit soololauluineen olivat kidutusta. Mitä ne olivatkaan kehnommalle laulajalle.
Liikunta. Jos oli tarkoitus tappaa liikunnan ilo, niin siinä kyllä onnistuttiin. Itse harrastin telinevoimistelua ja tanhuja, mutta ne liikuntatunnit tamburiinin säestyksellä vaihtoaskel hyppy, vaihtoaskel hyppy....voi luoja!
Varmasti open motivoituneisuus on vaikuttanut asiaan paljon.
Tämä 70luvulla, toivottavasti nyt on paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> se kuuden laudaturin ylioppilas ja maisteri, joka ei ole ikinä tarvinnut muuta kuin plus-, miinus- ja kertolaskuja ja vähän prosentteja. Oikeasti.
Luuletko oikeasti, että tyhmyyden osoituksesi on itsellesi plussaa?
No kerro sinä, mihin sinä oikeassa elämässä olet derivaattaa tarvinnut? Tai toisen asteen epäyhtälöä. Kumma kun hoetaan miten se lukiomatikka on tärkeää, mutta yhtään esimekkiä ei ole antaa, että missä.
Valtion budjettikin on silkkaa yhteen, vähennys ja prosenttilaskua, sekä maalaisjärkeä.
Miksi osoitat lisää tyhmyyttä? Maalaisjärkeä ei ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisena atk. Vuodesta toiseen samaa exceliä, wordia yms... helppo ja mukava aine. Tunnit meni netissä surffaillessa mutta mitään hyötyä ei tästä ollut.
Olen it-alalla ja yllätys kyllä, Excelin kunnollisen käytön osaamisesta on ollut ehkä eniten hyötyä, ja tälläkin hetkellä teen datan muokkausta Excelin avulla. Kyllä, aina voisi tehdä myös skriptin, mutta Excel on aivan ylivoimainen sellaisiin pikkujuttuihin, jotka eivät tule toistumaan samanlaisina myöhemmin. Lisäksi hyvin monessa työpaikassa tehdään edelleen Excelin avulla aivan käsittämättömän monimutkaisia juttuja. Niitä kun integroidaan toisiin järjestelmiin tai uudistetaan, on pakko ymmärtää miten Excel toimii. Myös hyvin moni järjestelmä antaa ulos tietoja csv- tai xlsx- muodossa tarvittaessa, jolloin niitä pystyy muokkaamaan massoina, ja ajamaan takaisin sisään.
Väittäisin kyllä, että Excel ja Word (tai vastaavat taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelytyökalut) kuuluvat edelleen aivan olennaisena osana jokaisen tietotyötä tekevän osaamislistaan.
Vierailija kirjoitti:
Maantieto, historia ja kemia.
Kuusi-seitsenkymmentä luvulla ei mitään järkeä esim.maantiedon kokeissa piti tietää eri maiden asukasluvut tarkalleen. Mitä sillä tiedolla etukäteen tekee kun kuitenkin luku vaihtelee, eikä silloin osannut edes suhtauttaa missä mikin maa oli. Olisi ollut tärkeämpää kertoa maitten kulttuurista, elinkeinoista ym.
Uskonto tunnilla joutui kertomaan omin sanoin sen päiväisen uskonto läksyn. En ymmärrä vieläkään miksi ?Samoin osata virsiä tai jotain runoja ulkoa. Muutenkin oli paljon läksyjä pitkän koulupäivän jälkeen + kokeisiin luettavaa koko kirja. Ei ollut pistokokeita määrätystä aiheesta.
Eipä uosta koulunkäynnistä jäänyt mieleen kuin kertotaulu matematiikassa. Kaikki on pitänyt opetella ja hakea tietoja pitkin elämää.
Se on varmaa kuten on tutkittu,että liiallisesta läksyjen määrästä ei ole mitään hyötyä. Väsyneet aivot eivät ota vastaan tietoa mielinmäärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, monelle matematiikka on tärkeää. Itselleni ei lainkaan.
En ole enkä tule olemaan IT-alalla enkä missään rakennushommissa tai missään suunniteelujutuisaa, joissa vastuussa it:stä tai fyysisistä rakennelmista.
En koskaan väittäisil ettei matematiikasta olisi hyötyä. Sitä ei vain jokainen tarvitse yhtä paljon.
Meitä on moneen junaan. Jokainen ei rakenna taloa. Maksan itse remontoijille rahoilla, jotka olen ansainnut ilman ohjelmointikykyjä tai spatiaalista hahmotuskykyä. Olen omalla alallani osaava ja arvostettu, harva nörtti olisi. Jokaiselle jotakin.
T: se kuuden laudaturin ylioppilas ja maisteri, joka ei ole ikinä tarvinnut muuta kuin plus-, miinus- ja kertolaskuja ja vähän prosentteja. Oikeasti.
Nuo mainitsemani asiat eivät tietenkään ole mitään laajojen kansanjoukkojen asioita. Suurin osa koodareista ei työstä erityisen matemaattisia asioita, vaan rakentelee käyttöliittymiä tietokannoille. Suunnittelijat käyttävät myös valtaosin valmiita työkaluja.
Välillä tulee onneksi vastaan ongelmia, joihin valmiit välineet eivät riitä.
Matematiikan derivaatat, funktiot ja mitä käppyröitä näitä nyt oli. Aivan tolkuttomasti meni aikaa ja energiaa sellaiseen matikkaan, jota tavis ei tule koskaan tarvitsemaan. Niitä ei oikein voi pitää edes yleissivistävinä juttuina, kuten vaikka ranskan vallakumousta tai fotosynteesiä.
Vierailija kirjoitti:
Roomalaisten/kreikkalaisten pylvästyyppien opettelu. Unohtui kyllä melkein heti kokeen jälkeen
Haha, mä muistan nämä vieläkin. Aikaa peruskoulun 6. luokasta on kohta 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisena atk. Vuodesta toiseen samaa exceliä, wordia yms... helppo ja mukava aine. Tunnit meni netissä surffaillessa mutta mitään hyötyä ei tästä ollut.
Olen it-alalla ja yllätys kyllä, Excelin kunnollisen käytön osaamisesta on ollut ehkä eniten hyötyä, ja tälläkin hetkellä teen datan muokkausta Excelin avulla. Kyllä, aina voisi tehdä myös skriptin, mutta Excel on aivan ylivoimainen sellaisiin pikkujuttuihin, jotka eivät tule toistumaan samanlaisina myöhemmin. Lisäksi hyvin monessa työpaikassa tehdään edelleen Excelin avulla aivan käsittämättömän monimutkaisia juttuja. Niitä kun integroidaan toisiin järjestelmiin tai uudistetaan, on pakko ymmärtää miten Excel toimii. Myös hyvin moni järjestelmä antaa ulos tietoja csv- tai xlsx- muodossa tarvittaessa, jolloin niitä pystyy muokkaamaan massoina, ja ajamaan takaisin sisään.
Väittäisin kyllä, että Excel ja Word (tai vastaavat taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelytyökalut) kuuluvat edelleen aivan olennaisena osana jokaisen tietotyötä tekevän osaamislistaan.
Excel on ohjelmoijien keskuudessa hyljeksitty työkalu, mielestäni virheellisesti. VBA on hämmästyttävän tuottava ympäristö moniin pieniin tarpeisiin, vaikka onkin kielenä vanhentunut. Nopeus syntyy ainakin osittain siitä, että minimaalisen käyttöliittymän pystyy luomaan todella nopeasti.
No enpä juuri osannut olla niin kriittinen.
Jäkikäteen tajusin että "uusi matematiikka" eli joukko-oppi on itse asiassa yliopistonkin matikankurssiin kuuluvaa logiikkaa eikä kovin "uutta" vaan 1800-lukuista. Matematiikka on muutenkin tosi vanha tiede. Ensimmäistä kertaa valtsikassa talloustieteessä ymmärsin miten yhtälöitä muodostetaan ja mitä niillä tehdään. Detivaatta ja integraalikin saivat lihaa luiden päälle.
Taas sitten hissa ja kielet ja yhteiskuntaoppi on osoittautunut muuten vaan yleissivistykseksi. Uskonto oli ok mutta uskontotiede olisi näinnkristitystökin ollut parempi.
Vierailija kirjoitti:
Geometria ja algebra keskikoulussa 60-luvulla.
Olin pankki mailmassa yli 40v ja enpä todellakaan näitä tarvinnut😏
Totta kyllä että kassaneiti ei tarvitse kuin yksinkertaista algebraa. Vähän vaativammissa tehtävissä kyllä tarvitset.
Geometria ja algebra keskikoulussa 60-luvulla.
Olin pankki mailmassa yli 40v ja enpä todellakaan näitä tarvinnut😏