Lue keskustelun säännöt.
Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?
Omalla kohdallani hyödyttömin oli ehkä se, kun kotitaloustunnilla opeteltiin, miten sisäelimistä (siis muistakin kuin maksasta) tehdään ruokaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään valmistaa kieltä tai sydäntä ruoaksi.
Myös kemialliset merkit ovat jääneet hyvin vähälle käytölle.
Kommentit (467)
Mä en rehellisesti koskaan ajatellut mistään koulussa noin. Mua oikeesti kiinnosti oppia kaikkea. Ehkä jossain kotitaloudessa joskus joku homma ärsytti tai liikunnassa, mutta en koskaan ajatellut, että minkään asian oppiminen olisi hyödytöntä, enkä ajattele vieläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin kieli, nykyään harmittelen etten panostanut siihen enempää.
Koululiikunta
Nokkahuilunsoitto
Matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa sai paljon hyödyllisiä perusasioita jotka liittyvät koettavaan konkretiaan, mutta vähänkään hienommat kaavat eivät ole olleet missään käytössä.
Maantieto antoi riittävät perustiedot maailman hahmottamiseen, eri maiden bruttokansantuotteet eivät jääneet mieleen.
Ruotsia en ole tarvinnut mihinkään.
Englannin olen oppinut enemmän itse pelejä pelaamalla ja telkkaria katsomalla, mutta kyllä se koulu-opetus varmasti tukea siihenkin antoi.
Historiasta ei ole jäänyt mieleen niitä Pähkinäsaaren rauhan päivämääriä ja muita nippeliasioita. Sitä on ollut muutenkin siinä iässä aivan liian kypsymätön hahmottamaan laajoja historiallisia kokonaisuuksia ja niiden vaikutuksia maailmaan.
Liikunta ja taideaineet, niistä ei mitään jäänyt käteen.
Mitäs muuta siellä nyt olikaan?
Kyllähän suuri osa varsinkin korkeakoulusta on turhaa. Esim ne tuhannet tunnit matikan parissa mitä lukiossa ja korkeakoulussa. Ei mitään hyötyä so far.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein hyödyttömimpinä pidin matikassa derivaattoja, paraboleja ja todennäköisyyslaskentaa. Ja tämä siis lyhyessä matikassa lukiossa.
Arveluni on osoittautunut todeksi. Näistä en ole mitään tarvinnut elävässä elämässä sitten vuoden 1980 yo-tutkinnon.
Myös harmittelin itsekseni historiaan liittyvien vuosilukujen yletöntä paukutusta. Ulkoa piti kaikki osata jos halusi saada 9 tai 10. Pah. Tuntuu vielä älyttömämmältä nykyään, että sellaiseen on tuhlattu monet, monet tunnit.
"Mihin tätä tarvitaan oikeassa elämässä?" "Ei mihinkään mutta tämä on sivistävää." oli erään opettajan vastaus. Ulkoa opettelu treenaa aivoja. Siinä oppii muistitekniikoita yms. huomaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista koskaan ajatelleeni noin. Pidin kaikkea mahdollista kiinnostavana. Opiskelin myös omaksi huvikseni kotona kaikkea "turhaa" kuten kiinaa, koska se oli vain niin kiinnostavaa.
evp kapteeni kirjoitti:
73v jouduin puna fasisti opettajan luokalle hän toi joka asiassa neuvosto liiton ihanuutta esiin. sitten keski koulu joka oli perus koulu myllerryksessä täyttä huu haata opettajat aivan pihalla. lopetin heti kun täytin 16v oli hyvä päätös. tuusulan kansan opistossa suorritin keski koulun 6kk . 8.5 keski arvolla
No et sitten kuitenkaan oppinut kirjoittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin kyllä syödä munuaiskeittoa, kaipauksella muistelen sitä herkkua. En vaan tiedä mistä niitä nykyisin voisi ostaa, siis tavallisesta kaupasta. Pitäisi mennä johonkin erikoisliikkeeseen.
Tarpeetonta oppia olivat
- pesäpallo, koripallo, lentopallo ja kaikki muut vastaavat lajit, joita en ole harrastanut koulun jälkeen. Näiden 90% liikuntatunnit täyttäneiden "klassikoiden" sijaan olisi voitu opetella uusia lajeja tai sitä, miten aerobista kuntoa kehitetään, miten treenataan omalla kehonpainolla jne. Esim. cooperin testi vain juostiin kerran vuodessa, siitä vaan. Ei mitään neuvoja, miten kehittää juoksuaan. Jälkikäteen olen ihmetellyt asiaa
- käsityöt, ne tekstiilisellaiset. Tai no oppihan siellä huijaamaan opettajaa ja katkomaan ompelukoneista neuloja
- ruotsinkieli. Puhun ruotsalaisten kanssa englantia
- kemialliset kaaviot, toki Breaking Bad oli kiinnostavampi mutta siinäpä se
- rakettimoottorin toiminta. Minusta ei tullut Elon Muskin kilpailijaa
- syvempi matematiikka
- se että koulussa piti istua ja kuunnella kun opettaja luki asiat kun olisi voinut istua kotona ja lukea ne itse kirjasta ja käydä tenttimässä
No peruskoulussa kaunokirjoitus oli aika turhaa. Meillä oli vielä 90-luvulla yläasteellakin jotkin aineen kirjoittamiset äidinkielessä kun oli pakko kirjoittaa kaunolla. Opettaja sanoi että täytyy sit olla kaunoa, ei tekstaten. Täysin turhaa. Nykyään muutenkin kaikki kirjoitetaan tietokoneella ja kännykällä, harvemmin kirjoitan mitään kynällä, no kauppalappuja :D
Yliopistoissa opetetaan paljon kaikkea turhaa, mitkä voisi hyvin jättää pois, siinä säästäisi tosi paljon ja ihmiset valmistuisi nopeammin. Pakollisena opiskellaan esim. jotain motivaatiota niinku tieteen kannalta?! Siihen sitten yhdistetty jotain johtamisoppia, johtamisen tiedettä, aivan liibalaabaa. Tämä siis kauppiksen puolella. En vieläkään ole suorittanut kyseistä kurssia, sillä kyseenalaistan sen järkevyyden ja tarpeellisuuden. En käsitä yhtään mitä kyseisellä kurssilla olisi tarkoitus oppia. Kerran olen siis sen jo käynyt mutta en vaivautunut menemään tenttiin, meni niin yli hilseen. Yliopistoissa olisi paljon karsittavaa opinoissa. Menin sinne lukemaan laskentatoimea ja rahoitusta, mutta kuukausikaupalla olen joutunut lukemaan jotain aivan muuta mikä ei kiinnosta minua tippaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikan kaikki ihme laskut. En koskaan tajunnut niitä sanallisia tehtäviä. :D
Ne oli aina tyyliin: Kun juna a lähtee Helsingistä ja juna b lähtee Rovaniemeltä niin mikä on auringon ja Marsin yhteenlaskettu massa. :'D
Jos asiaa ei opi, niin eihän siitä ole hyöytyä. Käytännössähän oikeassa elämässä on vain sanallisia tehtiviä.
Niin kuin tuolla yllä tuo kertolaskuesimerkki. Sinulle luvataan töitä x tuntia viikossa, tuntipalkalla y. Vuokra uudessa kaupungissa maksaa z euroa. Kannattaako muuttaa. Huomioi vielä veroprosentti.
Ihan oikeastiko mitään tälläista ette ole koskaan ikinä joutuneet elämässänne pohtimaan? Ymmärrän kyllä kyllä, että derivaatat ja raja-arvot saattavat jäädä käyttämättä, mutta näissä keskusteluissa nousee aina esiin myös ihan perustavanlaatuiset laskutoimitukset.
Laskimellahan tällaiset lasketaan. Ei siinä tarvitse itse muistaa ulkoa, mitä on 8x6.
Luepa koko ketju. Kysyjä sanoi sanalliset tehtävät. Ne voi laskea laskimella, jos tietää miten ne lasketaan. Ymmärrän toki, että lasket kaiken laskimella, mutta todennäköisesti nekin väärin.
Täällä oppii joka päivä jotain uutta :D Tänään siis sen, että laskimella laskeminen on jonkinlainen epäonnistumisen merkki.
Mitas hidas sinä olet? Mikään arkielämän matemaattinen ongelma ei muutu laskutoimiutukseksi laskimeen, jos et osaa peruslaskua uudelleen. Edelleen - minä vastasin siihen, mihin sanallisia tehtäviä tarvitaan. Toistan, mihin sanallisia tehtäviä tarvitaan. Jos et ymmärrä niitä, ei laskin auta.
Mutta se tässä nähtii, ettet sinä osaa lukeakaan. Mutta hei - turha taito tuokin. Aina voi kuvitella ymmärtävänsä ja sitten viistastella. Ihan kuin voi selittää, ettei tarvitse osata laskea, kun laskin tekee sen sun puolesta.
Tässä on muuten tutkitusti ihan yhteys. Matematiikan osaaminen on vahvasti yhteydessä lukutaitoon. Menestys matematiikassa (ja luonnontieteissä) korreloi vahvasti kaunokirjallisuuden lukemisen kanssa. Ongelmahan matikassa yleensä ei ole se mekaaninen laskmeinen (jonka voi tehdä sillä hiton laskimella) vaan tehtävän ymmärtäminen. Demosit aika hyvin se, että ainakin sinuun tämä pätee.
Ja edelleen, se ettet sinä oppinut koulussa mitään, ei ole syy, ettei asioita kannattaisi opettaa. Sinun kohdalla koulu vain epäonnistui.
Ei se koulukaan kaikkea opeta. Ylimielisyys ja vi**uilu on mun mielestä mm. ryhmän toiminnan kannalta isompi ongelma kuin se käyttääkö joku laskinta.
Mulla oli semmosta vaikka kuinka kauan et oltiin vaan luokassa kun opettaja meni tupakille, eikä pahemmin näkyny päivän aikana. sit ne opettajat/koulu viel sai jättiläiset valtiontuet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, matikan tunnilla välillä ihmettelin ääneenkin, mitä käytännön hyötyä tulen ikinä keksimään niille taidoille. Opettaja ei osannut antaa mitään tyydyttävää saati innostavaa vastausta. Nykyään harmittaa, etten sitten viitsinyt panostaa ja esim. lukiossa valitsin suoraan lyhyen matikan. Melkein kaikessa kiinnostavassa maailman tutkimisessa tarvitsee matikkaa.
Joukko-oppi. Idioottimaisinta, mitä koulu tarjosi -70-luvulla. Suututtaa vieläkin 😀
Vierailija kirjoitti:
Joukko-oppi. Idioottimaisinta, mitä koulu tarjosi -70-luvulla. Suututtaa vieläkin 😀
Tämä on kyllä totta. Sitä alettiin muistaakseni tarjota silloin kun aloitin. Mikä siinäkin oli oikein takana, oliko se joku Neuvostoliiton tuonti-ihme?
70-luvulla myös historianopetus oli erittäin ideologisesti värittynyttä. Neuvostoliitto oli mahtava ystävä ja bilateraalinen kauppa loistava diili mukamas. Jälkeenpäin ajatellen tuntuu, että mikään koulussa opittu ei ollut kovin hyödyllistä. Asiat olisin varmaan oppinut viidesosassa tai vähemmässä ajasta, kun retardit eivät olisi hidastaneet opetusta ja oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Saarijärven reitin järvet ja suomalaisten lintujen tyypilliset munamäärät.
Vieläkö muistat ne? :-)
Todennäköisyyslaskenta! Millä todennäköisyydellä joku noppa putoaa samalle sivulle kun sitä heitetään sata kertaa? No aivan sama..
No nyt typeryytesi sitten näkyy, kun et ymmärtänyt opiskella. Suomessa EI ole ainoatakaan vuorta, joten mitäköhän pässi olet opiskellut?