Itku tulee, kun luen vähävaraisten lapsiperheiden joululahjatoiveita
Kurahousut, sadetakki, lämpimät rukkaset, talvikengät, sukkia, villahaalari, jouluruokaa jne Lahjoitankin heti ihan uudet tyttöjen talvikengät, jotka eivät olleetkaan omalle tytölle hyvät.
Kommentit (1734)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvuvara kenkiin myös kirjoitti:
Meillö myös lasten kengät on ostettu aina 2-3 numeroa isommat, kasvuvaralla. Kärkiin olen laittanut 'vällyjä', eli paperi nenäliinoja, vessapaperia tai esim. Vanhasta t paidasta leikattua kangasta.
Emme siis ole ostaneet joka vuosi uusia.
Noloja tilanteita on syntynyt, jos myyjä mittaa lapsen jalan ja kertoo koon. Ja sitten tuo kenkäpaketin. Mutta reippaasti olen sanonut esim. 3 numeroa isommat otetaan.
Myös kirpputoreilta olen ostanut kenkiä, vaikka sitä kai ei suositella.
Ei me muuten olisi pärjätty.
Tietysti jos olisi ollut varaa, niin olisin ostanut sopivat....
Toivottavasti tämä on keksitty juttu - ja kyllä varmaan onkin. Kolme numeroa liian isoilla kengillä ei kyllä pysty kunnolla kävelemään saati juoksemaan. Vaikea kuvitella, että joku vanhempi oikeasti hoitaisi lapsensa asioita noin. Ja ihme juttu olisi, jos markettikengät edes kestävät monta vuotta.
Hyvin ovat pystyneet juoksemaan, ne tilkkeet auttaa.
Sinulla ei itselläsi ole ollut köyhyyttä koskaan, jos noin kommentoit.... Hyvä niin, iloitsen puolestasi.
Ja vielä tiedoksi, yhteuskunnan tukia emme ole saanneet. Lapset tehtiin nuorina, opiskelujen lomassa....En vaan oikein ymmärrä, mitä järkeä on ostaa liian isot kengät, kun periaatteessa voisi ostaa vaikka kirppikseltä oikeankokoiset? ja tietty kierrättää sisarukselta toiselle, mutta tämähän ei enää onnistu, jos esikoinen käyttää kolme vuotta samoja kenkiä. Ainakin meillä markettikengät ovat usein aika lyhytikäisiä.
En suosittele ostamaan vääränkokoisia kenkiä lapselle, se voi aiheuttaa jalkaongelmia, askelvirheitä yms.
Hyvät kengät ovat todellakin tärkeät. Huonot ja epäsopivat kengät voivat aiheuttaa jalkojen lisäksi ongelmia selkään ja sitä kautta periaatteessa koko kroppaan. Pahimmassa tapauksessa niistä vaivoista kärsii sitten koko ikänsä.
Tinkisin mieluummin jostain muusta kuin kengistä.
Niinpäniin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi pieneen mieleenikään lahjoittaa tuonne mitään. Suomen sosiaaliturva on niin korkea, että jokaisella on kyllä mahdollisuus lapsilleen joululahjat hankkia.
Ai 500e on korkea sosiaalituki?
Onhan sosiaalituki muutakin kuin se 500 e. Ensin tulee ensisijaiset tuet kuten asumistuki ja työttömyystuki, ja sitten vasta jos ne ei riitä asumis- ja elinkustannuksiin, voi lisäksi tulla tuo 500e.
Ongelma on, että ei siitä pitemmän päälle jää säästöön sellaista ylimääräistä rahaa, jolla voisi hankkia vaatteita, puhelimia ja kodinkoneita, ja joululahjatkin on köyhässä perheessä kirpparikamaa. Ei siitä edes oikein saa jäädä säästöön, koska jos säästät, niin seuraavana kuukautena saat sen säästösumman verran vähemmän, ja jos tämä jatkuu, niin pian on joku lastensuojelutäti kyselemässä, onko jääkaapissa varmasti tarpeeksi ruokaa kun ei rahaa ole käytetty. Siksi nämä joululahjat on ihan tervetulleita.
Ei, ymmärrät väärin. Ei tule lisäksi mitään 500 euroa. Ei ihme, että ihmiset keuhkoavat suurista sosiaalietuuksista, jos luullaan, että kun työmarkkinatuki ja asumistuki eivät riitä, maksetaan päälle joku automaattinen viisisatainen.
Toimeentulotuen tarve katsotaan niin, että yksin asuvalle on jäätävä asumis- ja terveyskulujen jälkeen käytettäväksi 500 euroa. Jos käytettäväksi jää alle 500, toimeentulotukea maksetaan sen verran, että jää 500, mutta ei euroakaan yli. Toimeentulotuen määrä lasketaan jokaiselle erikseen. Se ei ole mikään sama könttäsumma kaikille.
Olen yrittänyt lahjoittaa hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita moniin eri ryhmiin, missä kerjätään apua ja "akuutti hätä". Ei kelpaa. Eikä ne ruoatkaan, mitä olen kaupasta ostanut. Ainoastaan lahjakortit tai tilille rahaa tuntuu kelpaavan. Muuten ei lahjansaajasta kuulu mitään.
Niinpäniin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi pieneen mieleenikään lahjoittaa tuonne mitään. Suomen sosiaaliturva on niin korkea, että jokaisella on kyllä mahdollisuus lapsilleen joululahjat hankkia.
Ai 500e on korkea sosiaalituki?
Onhan sosiaalituki muutakin kuin se 500 e. Ensin tulee ensisijaiset tuet kuten asumistuki ja työttömyystuki, ja sitten vasta jos ne ei riitä asumis- ja elinkustannuksiin, voi lisäksi tulla tuo 500e.
Ongelma on, että ei siitä pitemmän päälle jää säästöön sellaista ylimääräistä rahaa, jolla voisi hankkia vaatteita, puhelimia ja kodinkoneita, ja joululahjatkin on köyhässä perheessä kirpparikamaa. Ei siitä edes oikein saa jäädä säästöön, koska jos säästät, niin seuraavana kuukautena saat sen säästösumman verran vähemmän, ja jos tämä jatkuu, niin pian on joku lastensuojelutäti kyselemässä, onko jääkaapissa varmasti tarpeeksi ruokaa kun ei rahaa ole käytetty. Siksi nämä joululahjat on ihan tervetulleita.
Edelleenkään kaikki eivät saa asumistukea tai toimeentulotukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana lukea tälläistä kun joku ymmärtää, ettei kaikki köyhät ole em ongelmaisia. Meidän pikku perheemme köyhyys johtuu siitä, kun olen yh ja opiskelen. Eli emme edes saa toimeentuotukea, mikä olisi jo suuri summa elää. Tulomme puolet siitä. Lainaa en ole ottanut, kituutan mieluummin. En ostele materiaa eikä minulla ole mt ongelmia tms. Koulun takia vain köyhä ollut viimeiset vuodet.
Hope ei tänä vuonna lahjoita joululahjoja ollenkaan mutta onneksi olen tarjouksesta lähinnä jo kesästä lähtien lapselle haalinut lahjoja, joten oikein mukava joulu tulossa. Toivon saavani kirkolta lapsiperheille tarkoitetun ruokalahjakortin, se auttaisi joulun järjestämisessä.
Sinulta en kerjää mitään, halusin vain tuoda esille, että on hienoa kun jotkut näkevät asian noin. Itsekin haluan joskus tulevaisuudessa auttaa toisia lapsiperheitä, mutta en lahjoittaa keräyksiin. Niin sitten kun alan joskus tienaamaan kunnolla. Ainakin hyvä ammatti tulossa vielä jonain päivänä.
SQ kirjoitti:
Minä auttaisin niin mielellään vähävaraisia perheitä, mutta tiedän että siellä on todella usein taustalla joko peliriippuvuutta, alkoholismia tai materialismia, eli ostellaan uusia hienoja vaatteita ja tavaroita viimeisillä rahoilla, ja sitten valitetaan kun ei ole rahaa. Tämän takia en osallistu keräyksiin, rahat menee järjestön keräyksiin ja pahimmillaan jonkun alkoholismin tai peliriippuvuuden ruokintaan.
Lahjoittaisin heti jos löytyisi sellainen perhe joka yrittää kaikkensa mutta silti rahat ei riitä.Myös opiskelija on oikeutettu täsmälleen samaan toimeentulotukeen kuin kaikki muutkin. Opiskelijalla toisin lasketaan opintolaina tuloksi. Jos todellakin saat vain puolet vähemmän, niin et ole nostanut opintolainaa, sinulla on säästöjä tai myytävää omaisuutta. Vain taloudellisesti paremmassa tilanteessa ei saa toimeentulotukea, joka siis myönnetään aivan kaikille.
Opiskelijana en saa perustoimeentulotukea koska opintolaina lasketaan tuloksi vaikka sitä ei nostaisikaan. Tämä kokonaissumma ylittää toimeentulotuen rajan, eli tukea ei myönnetä. En nosta lainaa eikä ole säästöjä tai myytävää omaisuutta. Jos keskeytän opinnot ja heittäydyn sohvalle makaamaan, saan kaikki tuet. Kun opiskelen ja nostan opintotukea, en saa mitään sossusta, nykyään kela.
Jatkan edellistä. En myöskään halua ruokkia lasta lainarahalla (opintolaina) joten mieluummin kituutan kuin olen isoissa veloissa valmistuttua. Lapselta ei ole koskaan puuttunut mitään. Itse en ole vaatteita ostanut vuosiin, vain kirppari tai jostain lahjoitus, esim Hope. Välillä hävettää kulkea näin ryysyissä kun kaikki vaatteet nukkaisia ja venyttyneitä. Pitää etsiä juolun jälkeen itselle jotain siistejä paitoja alesta.
Moni perhe onnellinen kun saa ruokaa.Lapsille,leikkiville pitäisi saada,kyllä lahjoja.pelejä yms.eikl hyväkunt.pelit turhija kaapeista voisi lahjoittaa heille,jos paketoi kirjottaa päälle lappusen mitä siellä on.
kusettajia suurin osa kirjoitti:
Olen yrittänyt lahjoittaa hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita moniin eri ryhmiin, missä kerjätään apua ja "akuutti hätä". Ei kelpaa. Eikä ne ruoatkaan, mitä olen kaupasta ostanut. Ainoastaan lahjakortit tai tilille rahaa tuntuu kelpaavan. Muuten ei lahjansaajasta kuulu mitään.
Yllätys, yllätys: Myös köyhillä on omat mieltymyksensä esimerkiksi ruokien suhteen. Ei tulisi mieleenikään ostaa valmiiksi ruokia jollekin, jota en tunne, vaan ostaisin lahjakortin ja niin olen tehnytkin. Mulla ei ole tarvetta mestaroida muiden elämää, vaan luotan siihen, että varaton osaa kyllä itsekin kaupasta tarvitsemansa ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän melko varakkaana ja velattomana joskus voisi autella jotain köyhää yksinhuoltajaa, mutta valitettavasti vaikea sellaisia oikeasti köyhiä on löytää, joilla se köyhyys ei liity päihteisiin tai totaaliseen saamattomuuten.
Olisitpa löytänyt minun äitini 80-90-luvulla. Teki töitä niska limassa hoitoallalla (kehitys vuosien saatossa: perushoitaja -> sairaanhoitaja -> terveystieteiden maisteri) ja oli täysin savuton ja alkoholiton, eikä käynyt ikinä ravintoloissa syömässä tms turhissa riennoissa. Eikä tuhlannut eläimiin, vaikka varmasti kissa tai koira olisi tehnyt hänelle hyvää. Eli siis sellaista nuhteetonta elämää, joka "oikeuttaa" apuun ulkopuolisilta.
Mikseivät köyhät painu Ruotsiin kun siellä sosiaalituki on paljon parempi? Saisivat mokomat laiskotella ja loisia siellä niin paljon kuin kehtaavat.
Yhtenä jouluna meille oli tiputettu postiluukusta kirjekuori, jossa oli 500 euroa. Oltiin tiukoilla silloin, mies oli juuri päässyt sairaalasta ja sairaalalaskuja tipahteli. Olin niin onnellinen, mutta tänä päivänäkään en tiedä, keneltä rahat olivat. Se on jäänyt mieleen kyllä lämpimänä muistona ja se raha pelasti meidät pulasta.
Suomessa ei ole köyhyyttä. On vain huonoa elämänhallintaa.
Äitini oli yksinhuoltaja. Sairasläkkeellä epilepsian takia. Vaikka rahaa meni lääkkeisiin, niin silti sitä riitti jouluksi ja kaikkiin tarpeellisiin menoihin.
Kuinka tämä voi olla mahdollista? Ei viinaa, ei tupakkaa eikä uhkapelejä. Koska olen itse "köyhistä" oloista, niin tiedän, että suomessa ei ole oikeasti köyhiä. On vain hyväksikäyttäjiä.
Älkää antako rahaa. Ruokitte vain kierrettä.
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä jouluna meille oli tiputettu postiluukusta kirjekuori, jossa oli 500 euroa. Oltiin tiukoilla silloin, mies oli juuri päässyt sairaalasta ja sairaalalaskuja tipahteli. Olin niin onnellinen, mutta tänä päivänäkään en tiedä, keneltä rahat olivat. Se on jäänyt mieleen kyllä lämpimänä muistona ja se raha pelasti meidät pulasta.
Olis kyllä ihana, jos voisi auttaa jotain juuri tällä tavalla, että apu menee tarpeeseen ja helpottaa jonkun ahdinkoa. Jää vielä mieleenkin pitkäksi aikaa.
Ostan joululahjat omille lapsille (2) ja kummilapsille (8 )
Ikävä tosiasia, jonka tajusin tätä ketjua lukiessa ja pisti miettimään, on, että he kaikki ovat hyvin toimeentulevia, osa jopa varakkaita enkä tunne yhtäkään oikeasti köyhää perhettä. Tiedän heidän saavan arvokkaita lahjoja myös vanhemmiltaan, muilta kummeiltaan, sukulaisiltaan, isovanhemmiltaan ym. Yksikään lapsi ei jäisi ilman lahjaa, vaikka en antaisi heille yhtään mitään, mutta niin ei vain ole tapana tehdä ja se herättäisi paheksuntaa. Itse en ole varakas ja joudun säästämään joka kuukausi saadakseni ostettua nuo lahjat, mutta toki teen sen oikein mielelläni, koska kummilapset ovat minulle rakkaita.
Näissä perheissä teini-ikäiset aloittaa työnteon (mainostenjakoa, lastenhoitoa ym.) myös aikaisin, joten saavat omaa rahaa myös sitä kautta. Kenenkään tuet ei tipu siksi, että teini tekee töitä.
Näiden 10 lahjan jälkeen ei, ikävä kyllä, ole taloudellisesti enää mahdollista auttaa /tukea vähävaraisia perheitä, vaikka moni avunpyyntö tuolla oli surullinen ja koskettava.
Itse tulen köyhästä perheestä ja tiedän, mitä on köyhyys. Se on pinna kireällä olevat itkeskelevät vanhemmat, laskupino, jolle ei pysty tekemään mitään, luottotietojen menettäminen, lamppu ja ketsuppipullo jääkapissa, liian pienet tai rikkinäiset vaatteet, joista ei kehtaa sanoa vanhemmille.....Olin todella onnellinen varakkaamman serkkuni käytetyistä vaatteista ja piin niitä ilolla. Joulun kohokohta oli sukat, sukkahousut, villasukat, suklaalevy tai parina jouluna ihan oma uusi yöpuku. En todellakaan saanut kertoa mitään lahjatoiveita kenellekään enkä saanut mitään viikkorahaa. Menin teini-iässä töihin ja annoin rahat vanhemmilleni, jotta arki ei olisi pelkkää itkua ja selviytymistä. Nyt käsitän, ettei mikään summa olisi auttanut heitä heidän elämänhallintaongelmiensa kanssa. Ymmärrän näitä jouluapu -sivuston lapsia todella hyvin, mikäli elävät samassa tilanteessa ja toki toivon koko sydämestäni, että joku huomaisi ja välittäisi. Itsellä ei ollut sellaista aikuista. Toivon, että näillä lapsilla olisi isovanhempia/tätejä/setiä/kummeja/naapureita tai muita läheisiä, joilta he voisivat saada edes yhden lahjan! Hoi läheiset missä olette!!??
kusettajia suurin osa kirjoitti:
Olen yrittänyt lahjoittaa hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita moniin eri ryhmiin, missä kerjätään apua ja "akuutti hätä". Ei kelpaa. Eikä ne ruoatkaan, mitä olen kaupasta ostanut. Ainoastaan lahjakortit tai tilille rahaa tuntuu kelpaavan. Muuten ei lahjansaajasta kuulu mitään.
Ehkä ei kannata ostaa ruokia valmiiksi kaupasta ja lähteä sitten etsimään, kenelle ne kelpaisivat. Ruuissa on myös se, että ihmisillä on paljon allergioita ja eri ruokavalioita eikä kaikki ruoka-aineet muuten vaan sovi kaikille. Ja toki mieltymyksiä myös, mitkä ovat juhlaruuissa tärkeitä.
Esim. itse inhoan voita ja rasvaisia ruokia, joten en haluaisi lahjoituksena näihin pohjautuvia ruokia, vaan kevytvaihtoehtoja. En kuitenkaan pystyisi syömään mitään rasvapommeja. Ja minulla on kyllä sekin, etten ota mielelläni tuntemattomilta ruokaa mahdollisen kylmäketjun katkeamisen vuoksi, ja toisaalta myös siksi, että aina on teoriassa mahdollista, että joku sairas ihminen laittaisi ruokaan jotain epäterveellistä tai vaarallista. Eihän se todennäköistä ole, mutta kun maailmassa ikäviäkin ihmisiä on...
Vierailija kirjoitti:
Ostan joululahjat omille lapsille (2) ja kummilapsille (8 )
Ikävä tosiasia, jonka tajusin tätä ketjua lukiessa ja pisti miettimään, on, että he kaikki ovat hyvin toimeentulevia, osa jopa varakkaita enkä tunne yhtäkään oikeasti köyhää perhettä. Tiedän heidän saavan arvokkaita lahjoja myös vanhemmiltaan, muilta kummeiltaan, sukulaisiltaan, isovanhemmiltaan ym. Yksikään lapsi ei jäisi ilman lahjaa, vaikka en antaisi heille yhtään mitään, mutta niin ei vain ole tapana tehdä ja se herättäisi paheksuntaa. Itse en ole varakas ja joudun säästämään joka kuukausi saadakseni ostettua nuo lahjat, mutta toki teen sen oikein mielelläni, koska kummilapset ovat minulle rakkaita.
Näissä perheissä teini-ikäiset aloittaa työnteon (mainostenjakoa, lastenhoitoa ym.) myös aikaisin, joten saavat omaa rahaa myös sitä kautta. Kenenkään tuet ei tipu siksi, että teini tekee töitä.
Näiden 10 lahjan jälkeen ei, ikävä kyllä, ole taloudellisesti enää mahdollista auttaa /tukea vähävaraisia perheitä, vaikka moni avunpyyntö tuolla oli surullinen ja koskettava.
Itse tulen köyhästä perheestä ja tiedän, mitä on köyhyys. Se on pinna kireällä olevat itkeskelevät vanhemmat, laskupino, jolle ei pysty tekemään mitään, luottotietojen menettäminen, lamppu ja ketsuppipullo jääkapissa, liian pienet tai rikkinäiset vaatteet, joista ei kehtaa sanoa vanhemmille.....Olin todella onnellinen varakkaamman serkkuni käytetyistä vaatteista ja piin niitä ilolla. Joulun kohokohta oli sukat, sukkahousut, villasukat, suklaalevy tai parina jouluna ihan oma uusi yöpuku. En todellakaan saanut kertoa mitään lahjatoiveita kenellekään enkä saanut mitään viikkorahaa. Menin teini-iässä töihin ja annoin rahat vanhemmilleni, jotta arki ei olisi pelkkää itkua ja selviytymistä. Nyt käsitän, ettei mikään summa olisi auttanut heitä heidän elämänhallintaongelmiensa kanssa. Ymmärrän näitä jouluapu -sivuston lapsia todella hyvin, mikäli elävät samassa tilanteessa ja toki toivon koko sydämestäni, että joku huomaisi ja välittäisi. Itsellä ei ollut sellaista aikuista. Toivon, että näillä lapsilla olisi isovanhempia/tätejä/setiä/kummeja/naapureita tai muita läheisiä, joilta he voisivat saada edes yhden lahjan! Hoi läheiset missä olette!!??
Olet hieno ihminen. Muistan iäti kun itkin etten pääse kouluun kun vaatteet hajosivat pulkkamäessä 60-luvulla. Samana iltana sain serkun vanhoja vaatteita joita eno käski tuoda meille. Moni on sanonut ettei kannata lahjoittaa rahaa yhtään mihinkään, mutta jos muutaman kympin lahjoitan jouluna vähävaraiselle, ei ole paljon. Aina lasken omani ensin, että laskut maksettu ja ruokaraha.
Vierailija kirjoitti:
Niinpäniin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi pieneen mieleenikään lahjoittaa tuonne mitään. Suomen sosiaaliturva on niin korkea, että jokaisella on kyllä mahdollisuus lapsilleen joululahjat hankkia.
Ai 500e on korkea sosiaalituki?
Onhan sosiaalituki muutakin kuin se 500 e. Ensin tulee ensisijaiset tuet kuten asumistuki ja työttömyystuki, ja sitten vasta jos ne ei riitä asumis- ja elinkustannuksiin, voi lisäksi tulla tuo 500e.
Ongelma on, että ei siitä pitemmän päälle jää säästöön sellaista ylimääräistä rahaa, jolla voisi hankkia vaatteita, puhelimia ja kodinkoneita, ja joululahjatkin on köyhässä perheessä kirpparikamaa. Ei siitä edes oikein saa jäädä säästöön, koska jos säästät, niin seuraavana kuukautena saat sen säästösumman verran vähemmän, ja jos tämä jatkuu, niin pian on joku lastensuojelutäti kyselemässä, onko jääkaapissa varmasti tarpeeksi ruokaa kun ei rahaa ole käytetty. Siksi nämä joululahjat on ihan tervetulleita.
Ei, ymmärrät väärin. Ei tule lisäksi mitään 500 euroa. Ei ihme, että ihmiset keuhkoavat suurista sosiaalietuuksista, jos luullaan, että kun työmarkkinatuki ja asumistuki eivät riitä, maksetaan päälle joku automaattinen viisisatainen.
Toimeentulotuen tarve katsotaan niin, että yksin asuvalle on jäätävä asumis- ja terveyskulujen jälkeen käytettäväksi 500 euroa. Jos käytettäväksi jää alle 500, toimeentulotukea maksetaan sen verran, että jää 500, mutta ei euroakaan yli. Toimeentulotuen määrä lasketaan jokaiselle erikseen. Se ei ole mikään sama könttäsumma kaikille.
Ihmisillä on todella paljon harhakuvitelmia sosiaaliturvasta. Moni luulee, että asunto kuin asunto maksetaan, ja siksi kuvitellaan, että voi valita vaikka merenrantahuvilan tai ison kämpän, jossa kolmen henkilön vuokra on vaikka 2500 euroa. Sitten luullaan, että työttömyyskorvauksen (n. 600 eur) päälle tulee vielä toimeentulotuki (500 eur) ja lisäksi lapsilisät (satasia). Ja tämän lisäksi kuvitellaan, että Kelan sivuilla oleva lista "toimeentulotuen perusosa kattaa seuraavat asiat" tarkoittaa sitä, että vielä erikseen saa rahaa siinä listassa oleviin asioihin, kuten harrastuksiin, sanomalehteen, nettiin, puhelimeen, vaatteisiin, huvituksiin, virkistysmenoihin, jne. Sitten helposti luullaan, että kolmehenkinen perhe saa useita tuhansia euroja kuukaudessa, mikä ei tietysti pidä paikkaansa.
Tosin uskon, että pohjimmiltaan he eivät edes itse usko tai luule näin, mutta haluavat pitää yllä sitä mielikuvaa, jotta voisivat olla jatkossakin epäsolidaarisia köyhiä kohtaan.
Vähävaraisuus johtuu usein laiskuudesta. Jos se johtuu sairaudesta, niin miksi tehdä lapsia tänne kärsimään? Itsekästä joka tapauksessa.
eikö tämä salon uima hallissa kastunut jaana luvannut 10 kertoa saamansa 500e. hän siis lahjoittaa 5000e pahaa mieltä kokeville
En vaan oikein ymmärrä, mitä järkeä on ostaa liian isot kengät, kun periaatteessa voisi ostaa vaikka kirppikseltä oikeankokoiset? ja tietty kierrättää sisarukselta toiselle, mutta tämähän ei enää onnistu, jos esikoinen käyttää kolme vuotta samoja kenkiä. Ainakin meillä markettikengät ovat usein aika lyhytikäisiä.
En suosittele ostamaan vääränkokoisia kenkiä lapselle, se voi aiheuttaa jalkaongelmia, askelvirheitä yms.