Lue keskustelun säännöt.
Itku tulee, kun luen vähävaraisten lapsiperheiden joululahjatoiveita
Kurahousut, sadetakki, lämpimät rukkaset, talvikengät, sukkia, villahaalari, jouluruokaa jne Lahjoitankin heti ihan uudet tyttöjen talvikengät, jotka eivät olleetkaan omalle tytölle hyvät.
Kommentit (1734)
Vierailija kirjoitti:
Mäkin osallistun vähävaraisten perheiden tukemiseen riittävästi kyllä verojen muodossa. Olen keskituloinen jos sillä on väliä. Vaikka itse emme mihinkään muihin tukiin kuin lapsilisään ole oikeutettuja niin kyllä välillä voi omallakin tilillä olla ennen palkkapäivää enää muutamia kymppejä rahaa. Joka kuukausi kuitenkin laitan säästöön myös rahaa mutta eläminen maksaa ja on kallista myös keskituloisille. Ensisijassa kuitenkin huolehdin omille lapsille kunnon vaatteet ja joululahjat. Sorry.
Auttaminen on täysin vapaaehtoista. Sinulla on lupa käyttää omat rahasi omiin lapsiisi. Muista kuitenkin, etteivät maksamasi verot mene pelkästään köyhien auttamiseen. Perheesi saa niitä takaisin ilmaisen koulutuksen ja kunnallisen terveydenhuollon muodossa, joten maksamalla veroja maksat asioita myös itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
z kirjoitti:
Jännästi se elämänhallinta ei parane syyllistämällä köyhyydestä. Mielenterveysongelmien, adhd ym. kanssa olis paljon helpompi pärjätä, jos ei tarviis stressata turhista asioista, kuten luistimista kouluun. Mutta kun koko ajan pitää pähkäillä, että mikä on seuraava iso menoerä, se vie henkistä kapasiteettia, se raha säästetään perusmenoista. Asunto on jo halvin mikä seudulta löytyy, harrastuksia ei ole. Onneks lapsi alkaa olla niin iso, ettei enää kasva, ei tarvii ostaa kenkiä ja vaatteita monta kertaa vuodessa. Voi myös käyttää äidin kanssa samoja.
Pitäisikö sitä lasten hankkimista miettiä riittävästi. Ei lapset ole mikään perusoikeus siinä mielessä, että muiden on maksettava heidän elätys. Jos päätät hankkia lapsia, itse heidät elätät.
Sairastuminen tai vammautuminen jälkikäteen on eri asia.
Mulle kävi niin, että se lapsen hankkiminen pahensi sairautta, mutta sainpa sentään sitten diagnoosin. Eikä lapsen erityisyyksiä voinut tietää etukäteen. Teen parhaani elättääkseni, mutta en ikävä kyllä pysty kokoaikatyöhön. Pahin virhehän oli se, että oletin toisen vanhemman olevan mukana elättämässä ja kasvattamassa, oltiin kuitenkin naimisissa ja hän nimenomaan halusi lapsen. Itse en ollut siinä tilassa, että olisin pystynyt miettimään (minkä todistaa jo sen miehen "valinta" isäksi). Mutta näillä mennään, eikä arvostelu mua edes haittaa, kaikki tämä on pientä sen helvetin rinnalla mikä omassa päässä oli.
Empatia kirjoitti:
Alkuperäinen aihe käsitteli oikeasti vähävaraista perhettä (joita Suomessa on ilman tupakkaa ja alkoholia) ja eikö täällä ala moralisointi. Etovaa porukkaa. Joillakin perheillä ei ole varaa ostaa kaikkia välttämättömiä vaatteita
Tuo kertoo vain siitä, että tällä palstalla liikkuu paljon pahoinvoivia ihmisiä. Ei se rahakaan hyvinvointia takaa, puhumattakaan sitten niistä, jotka ovat itsekin köyhiä. Ehkä se moralisointi, päteminen ja itsensä muiden yläpuolelle asettaminen tuo ainakin hetken helpotuksen siihen pahaan oloon.
Tai sitten osa on vain yksinkertaisesti empatiakyvyttömiä. Ei sillekään kai mitään voi. Tietysti voi aina miettiä, mikä on henkilön tausta, jos kyky empatiaan ei ole lapsuudessa päässyt kehittymään. Sitä kautta voi ehkä myötätuntokin herätä näitä ihmisiä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana lukea tälläistä kun joku ymmärtää, ettei kaikki köyhät ole em ongelmaisia. Meidän pikku perheemme köyhyys johtuu siitä, kun olen yh ja opiskelen. Eli emme edes saa toimeentuotukea, mikä olisi jo suuri summa elää. Tulomme puolet siitä. Lainaa en ole ottanut, kituutan mieluummin. En ostele materiaa eikä minulla ole mt ongelmia tms. Koulun takia vain köyhä ollut viimeiset vuodet.
Hope ei tänä vuonna lahjoita joululahjoja ollenkaan mutta onneksi olen tarjouksesta lähinnä jo kesästä lähtien lapselle haalinut lahjoja, joten oikein mukava joulu tulossa. Toivon saavani kirkolta lapsiperheille tarkoitetun ruokalahjakortin, se auttaisi joulun järjestämisessä.
Sinulta en kerjää mitään, halusin vain tuoda esille, että on hienoa kun jotkut näkevät asian noin. Itsekin haluan joskus tulevaisuudessa auttaa toisia lapsiperheitä, mutta en lahjoittaa keräyksiin. Niin sitten kun alan joskus tienaamaan kunnolla. Ainakin hyvä ammatti tulossa vielä jonain päivänä.
SQ kirjoitti:
Minä auttaisin niin mielellään vähävaraisia perheitä, mutta tiedän että siellä on todella usein taustalla joko peliriippuvuutta, alkoholismia tai materialismia, eli ostellaan uusia hienoja vaatteita ja tavaroita viimeisillä rahoilla, ja sitten valitetaan kun ei ole rahaa. Tämän takia en osallistu keräyksiin, rahat menee järjestön keräyksiin ja pahimmillaan jonkun alkoholismin tai peliriippuvuuden ruokintaan.
Lahjoittaisin heti jos löytyisi sellainen perhe joka yrittää kaikkensa mutta silti rahat ei riitä.Lapset tulisi hankkia sitten, kun on omat puitteet kunnossa. Ei ole yhteiskunnan vastuulla nämä yksilön valinnat. Tämä pitää nyt saada ihmisten ymmärrykseen.
Ihmisten ymmärrykseen olisi hyvä saada myös se, että ihmiset voivat sairastua tai joutua työttömäksi siinä vaiheessa, kun lapset on ehditty tehdä valoisan tulevaisuuden toivossa. Kaikkea ei voi aina ennakoida.
Rikkaat ja terveet veivät influenssa rokotukset, nyt ne on loppu koko maasta.
Kuulun riskiryhmään , mutta en saannut rokotusta. Että silleen.
Toivottavasti nyt kaikki lapsillensa influenssa rokotuksen hakeneet ymmärtävät, että moni riskiryhmäläinen (joka on joka vuosi rokotettu) jäi nyt ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä perheillä on niin paljon etuuksia ja apuja, että moni teistä yllättyisi. Ongelma on rahankäyttö, ei rahan määrä.
Sossu
Tuo rahankäyttö on varmasti se suurin ongelma monilla vähävaraisilla, jos tuntuu, että rahat eivät meinaa riittää. Ei ilmeisesti osata suunnitella ja jakaa sen vähän rahan käyttöä oleellisimpiin kohteisiin ja luopua vähemmän tärkeistä rahareijistä. Itsekin olin todella vähissä rahoissa opiskellessani, mutta pärjäsin, kun laitoin sen vähän rahan vain opiskeluun, asumiseen ja ruokaan. Ei kulunut rahaa päihteisiin/tupakkaan yms turhaan, niin pystyi joskus pinnistämään vähän säästöönkin ja näin oli joskus varaa ostaa edullisia vaatteita tai pistää jopa johonkin harrastukseen ja huvituksiin.
Hyvä vinkki tuo, että päihteet ja tupakka pois. Uskon, että kun kaikki noudattavat tätä, niin köyhyyttä ei maailmassa enää olekaan. Sillä päihteet ja tupakkahan ne kaikkien köyhyyden alkulähde ovat.
z kirjoitti:
Jännästi se elämänhallinta ei parane syyllistämällä köyhyydestä. Mielenterveysongelmien, adhd ym. kanssa olis paljon helpompi pärjätä, jos ei tarviis stressata turhista asioista, kuten luistimista kouluun. Mutta kun koko ajan pitää pähkäillä, että mikä on seuraava iso menoerä, se vie henkistä kapasiteettia, se raha säästetään perusmenoista. Asunto on jo halvin mikä seudulta löytyy, harrastuksia ei ole. Onneks lapsi alkaa olla niin iso, ettei enää kasva, ei tarvii ostaa kenkiä ja vaatteita monta kertaa vuodessa. Voi myös käyttää äidin kanssa samoja.
Täällä on mietitty elämänhallintaongelmia silloin, kun pienituloinen perhe katsoo Netflixiä tai joku köyhä harrastaa jotain, mikä vähän maksaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että itse epäilisin niin elämänhallinnan kuin psyyken ongelmia, jos joku oikeasti miettisi säästökeinona sitä, että tytär käyttäisi äidin kanssa samoja vaatteita. No, onneksi sä et tosissasi ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jyuuj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on nyt taas näitä. Tekisi mieli monellekin pätijälle sanoa, että haista huilu!
Kyllähän sitä köyhyyttä ja tiukilla olemista kestää hyvinkin, jos se on väliaikaista, ja on edes jotain näköaloja tai toiveita paremmasta. Muutama kuukausi tai muutama vuosikin menee varmaan ok.
Mutta entä jos sitä köyhyyttä kestää vuodesta toiseen, kenties vuosikymmeniä, jopa koko elämän? Eikä koskaan saisi olla mitään ns. ylimääräistä, mitään mistä saa iloa ja mielihyvää, aina vain se aivan minimi ja kaikkein välttämättömimmät, mitä saa hankkia?
Veikkaan, että suurimmalla osalla kommentoijista hajoaisi pää viimeistään 10. vuoden jälkeen, monella jo paljon sitä ennen. Mutta on se helppo huudella, kun ei ole mitään todellista kokemusta (pitkään jatkuneesta) köyhyydestä.
Niin, monethan olivat seota jo siitä, kun koronan takia piti muutaman kuukauden pitää paussia kaikista tärkeistä ja elämänlaatua kohottavista aktiviteeteista. Miten näille ihmisille mahtaisi käydä, jos korona-aika kestäisi vaikka sen 10 vuotta?
Kyllä normaali ihminen kärsii siitä, jos ei voi esim. nähdä läheisiään tai muutenkaan ystäviä ja kavereita, joita kuitenkin haluaisi nähdä. Joten ei se nyt minusta mitään ihmeellistä ole, että ihmiset kokivat kevään rajoitukset vaikeina. Ja kyllähän moni tykkää harrastaa kulttuuria ja liikuntaa, ja onhan ne hyväksi hyvinvoinnillekin, joten miksi on niin kummallista, jos kokee kärsivänsä siitä, että näitä rajoitetaan?
Missasit pointin. Pointti oli se, että köyhillä nuo rajoitukset voivat jatkua (ainakin osittain) vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja monien kommentoijien mielestä sen kuuluukin mennä niin.
Jos sukulaiset ja ystävät asuvat kauempana, ei ole välttämättä rahaa nähdä kuin ani harvoin. Monet kulttuuri- ja liikuntaharrastukset maksavat (eivät tietenkään kaikki, mutta suurin osa). Ja täällä on nyt kerrottu, että jopa Netflix on ylellisyyttä, joka ei köyhälle kuulu, vaikka se maksaa sen vaivaiset 7,99€/kk. Miten köyhällä olisikaan oikeutta siis mennä vaikka keikoille tai teatteriin esimerkiksi? Eikä tietenkään köyhä saa missään nimessä voida hyvin!!
Hyvätuloisena olen, mutta sitä mieltä, että Netflix ei ole mikään perusoikeus. Perusoikeus on YLE ja Mtv. Meillä ei ole mitään maksukanavia. Harrastuksetkin ovat ilmaisia. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on helppo harrastaa ilmaiseksikin : joka paikassa on kuntoratoja ja ilmaisia ulkokuntolaitteitakin löytyy.
Onko tullut mieleen, että joillekin ihmisille ei riitä liikunta harrastukseksi? Tai kirjaston kirjat? Jos siis on tarkoitus esim. pitää omasta mielenterveydestään huolta.
Ihmisten persoonallisuuksissa ja mielenkiinnon kohteissa on eroja, ja ne eivät valitettavasti muutu tulotason muuttuessa.
Miksi tätä on alapeukutettu niin paljon? Onko täällä sitten niin paljon ihmisiä, joiden mielestä on ihan samantekevää, miten ihminen elämänsä käyttää, ja suhtautuvatko he omaenkin elämään niin, että se on vain turhaa aikaa, joka pitää kuluttaa jotenkin, mutta sisällöllä ei ole mitään merkitystä?
On niitä kuule muitakin ilmaisia sekä lähes ilmaisia harrastusmuotoja kuin liikunta! Mielukuvitus on vain rajana, sitä vaan ei valitettavasti kaikilta löydy!
Täällä oletetaan, että köyhä ei saisi tehdä mitään. Ainoa harrastusmuoto saisi olla se, mikä ei maksa yhtään mitään. Tiedoksi teille, että edes toimeentulotuen maksaja Kela ei edellytä, että tuki tulisi käyttää pelkästään ruokaan, vaatteisiin ja laskuihin. Kelan sivuiltakin löytyy tieto, että tuki on tarkoitettu myös harrastusmenoihin. Kela myöntää tukia myös erilaiseen virkistystoimintaan, kuten kylpyläviikonloppuihin lapsiperheille.
Miksi tämä on mielekästä? Siksi, että jos ihmisen elämä on pelkkää selviytymistaistelua ilman mitään mielihyvänlähteitä, ihminen masentuu ja passivoituu. Meidän on rakennettu niin. Sen jälkeen on hyvin vaikea enää saada työttömiä työllistettyä tai sairaita kuntoutettua, ja heidän elättämisensä kaatuu lopullisesti yhteiskunnan harteille.
Joku täällä valitti, kuinka ei todellakaan auta köyhien lapsia, jos köyhillä on varaa pitää Netflixiä. Niinno, halvin Netflix maksaa alle kympin kuussa. Se on puolet esimerkiksi elokuvalipun hinnasta. Mutta kun köyhillä ei tietenkään saisi olla mitään iloa elämässä, ei edes sitä Netflixiä, joka voi esimerkiksi elokuvataiteesta kiinnostuneelle olla tärkeä henkireikä.
v-mäinen akka kirjoitti:
Suomessa on varmaan väliinputoajia, joilla on vaikeaa ilman, että olisivat itse aiheuttaneet ongelmansa, mutta niitä on vaikea löytää elämäntapapummien joukosta. On ihan karsea lukea Jouluapua.fi:stä juurikin noita tarinoita, joissa vanhemmat ovat jo vuosia eläneet etuuksien varassa, velkaa on ja uutta lasta pukkaa tähän tilanteeseen. Lahjaksi pyydetään mm. joulukoristeita. Ei todellakaan herätä mitään sääliä. Lähinnä v-tuttaa, että on vanhempia, jotka eivät yhtään ajattele, että millaista on elää lapsena tuollaisessa perheessä. Putket tukkoon tai kondomeita joululahjaksi. Omat avustusrahat menevät ulkomaille, niille, jotka niitä oikeasti eniten tarvitsevat.
Mikä siinä ihmetyttää, jos pyydetään lahjaksi joulukoristeita? Onko oletus se, että kaikilla on varastossa suuri laatikollinen koristeita, vai onko oletus se, että joulukoristeet ovat ikuisia? Entisajan koristeet ehkä olivatkin (jotkut ainakin), mutta kyllä minulla ainakin on mennyt rikki osa koristeista - niin mummon tekemiä olkikoristeita kuin kaupan sähkökynttelikköjä tai ikkunatähtiä. Itse tykkään nimenomaan vanhoista koristeista, mutta joudun kyllä huomaamaan, että ne lapsuudestani tutut ja rakkaat kuusenpallotkin tulevat joskus tiensä päähän - ei se pallo niinkään, mutta muovinen ripustuslenkki. Ja valitettavasti taaperot ovat ymmärtämättään myös rikkoneet jotain.
Että ehkä siinä joulukoristepyynnössä on taustalla joko se, että vanhoja on mennyt rikki, tai sitten koristeita ei koskaan ole ollut paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
z kirjoitti:
Jännästi se elämänhallinta ei parane syyllistämällä köyhyydestä. Mielenterveysongelmien, adhd ym. kanssa olis paljon helpompi pärjätä, jos ei tarviis stressata turhista asioista, kuten luistimista kouluun. Mutta kun koko ajan pitää pähkäillä, että mikä on seuraava iso menoerä, se vie henkistä kapasiteettia, se raha säästetään perusmenoista. Asunto on jo halvin mikä seudulta löytyy, harrastuksia ei ole. Onneks lapsi alkaa olla niin iso, ettei enää kasva, ei tarvii ostaa kenkiä ja vaatteita monta kertaa vuodessa. Voi myös käyttää äidin kanssa samoja.
Täällä on mietitty elämänhallintaongelmia silloin, kun pienituloinen perhe katsoo Netflixiä tai joku köyhä harrastaa jotain, mikä vähän maksaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että itse epäilisin niin elämänhallinnan kuin psyyken ongelmia, jos joku oikeasti miettisi säästökeinona sitä, että tytär käyttäisi äidin kanssa samoja vaatteita. No, onneksi sä et tosissasi ollutkaan.
No minulla on psyyken ongelmia, kiitos huomaamisesta. Mutta laps pitää mun vaatteita koska HALUAA, aika monet nuoretkin tykkää vintagesta. Vai käyttääkö täyspäiset elämänsä hallitsevat vain uusia vaatteita? Onko kierrätys hyvä vain jos vaatteet tulee toisesta huushollista?
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat ja terveet veivät influenssa rokotukset, nyt ne on loppu koko maasta.
Kuulun riskiryhmään , mutta en saannut rokotusta. Että silleen.Toivottavasti nyt kaikki lapsillensa influenssa rokotuksen hakeneet ymmärtävät, että moni riskiryhmäläinen (joka on joka vuosi rokotettu) jäi nyt ilman.
Tästä meiltä päin jäi kokonainen vanhusten palvelutalo rokottamatta.
Itse en myöskään saanut rokotetta, perheenäiti, Riskiryhmäläinen, leviämisalueella. Koululaisten äiti.
Rokotukset oli tarkoitettu riskiryhmille, ei terveille.
Kunnassani on rokotukset loppu.
Kiitos sinulle, joka veit piikkini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jyuuj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on nyt taas näitä. Tekisi mieli monellekin pätijälle sanoa, että haista huilu!
Kyllähän sitä köyhyyttä ja tiukilla olemista kestää hyvinkin, jos se on väliaikaista, ja on edes jotain näköaloja tai toiveita paremmasta. Muutama kuukausi tai muutama vuosikin menee varmaan ok.
Mutta entä jos sitä köyhyyttä kestää vuodesta toiseen, kenties vuosikymmeniä, jopa koko elämän? Eikä koskaan saisi olla mitään ns. ylimääräistä, mitään mistä saa iloa ja mielihyvää, aina vain se aivan minimi ja kaikkein välttämättömimmät, mitä saa hankkia?
Veikkaan, että suurimmalla osalla kommentoijista hajoaisi pää viimeistään 10. vuoden jälkeen, monella jo paljon sitä ennen. Mutta on se helppo huudella, kun ei ole mitään todellista kokemusta (pitkään jatkuneesta) köyhyydestä.
Niin, monethan olivat seota jo siitä, kun koronan takia piti muutaman kuukauden pitää paussia kaikista tärkeistä ja elämänlaatua kohottavista aktiviteeteista. Miten näille ihmisille mahtaisi käydä, jos korona-aika kestäisi vaikka sen 10 vuotta?
Kyllä normaali ihminen kärsii siitä, jos ei voi esim. nähdä läheisiään tai muutenkaan ystäviä ja kavereita, joita kuitenkin haluaisi nähdä. Joten ei se nyt minusta mitään ihmeellistä ole, että ihmiset kokivat kevään rajoitukset vaikeina. Ja kyllähän moni tykkää harrastaa kulttuuria ja liikuntaa, ja onhan ne hyväksi hyvinvoinnillekin, joten miksi on niin kummallista, jos kokee kärsivänsä siitä, että näitä rajoitetaan?
Missasit pointin. Pointti oli se, että köyhillä nuo rajoitukset voivat jatkua (ainakin osittain) vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja monien kommentoijien mielestä sen kuuluukin mennä niin.
Jos sukulaiset ja ystävät asuvat kauempana, ei ole välttämättä rahaa nähdä kuin ani harvoin. Monet kulttuuri- ja liikuntaharrastukset maksavat (eivät tietenkään kaikki, mutta suurin osa). Ja täällä on nyt kerrottu, että jopa Netflix on ylellisyyttä, joka ei köyhälle kuulu, vaikka se maksaa sen vaivaiset 7,99€/kk. Miten köyhällä olisikaan oikeutta siis mennä vaikka keikoille tai teatteriin esimerkiksi? Eikä tietenkään köyhä saa missään nimessä voida hyvin!!
Hyvätuloisena olen, mutta sitä mieltä, että Netflix ei ole mikään perusoikeus. Perusoikeus on YLE ja Mtv. Meillä ei ole mitään maksukanavia. Harrastuksetkin ovat ilmaisia. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on helppo harrastaa ilmaiseksikin : joka paikassa on kuntoratoja ja ilmaisia ulkokuntolaitteitakin löytyy.
Onko tullut mieleen, että joillekin ihmisille ei riitä liikunta harrastukseksi? Tai kirjaston kirjat? Jos siis on tarkoitus esim. pitää omasta mielenterveydestään huolta.
Ihmisten persoonallisuuksissa ja mielenkiinnon kohteissa on eroja, ja ne eivät valitettavasti muutu tulotason muuttuessa.
Miksi tätä on alapeukutettu niin paljon? Onko täällä sitten niin paljon ihmisiä, joiden mielestä on ihan samantekevää, miten ihminen elämänsä käyttää, ja suhtautuvatko he omaenkin elämään niin, että se on vain turhaa aikaa, joka pitää kuluttaa jotenkin, mutta sisällöllä ei ole mitään merkitystä?
On niitä kuule muitakin ilmaisia sekä lähes ilmaisia harrastusmuotoja kuin liikunta! Mielukuvitus on vain rajana, sitä vaan ei valitettavasti kaikilta löydy!
Jos joku ihminen rakastaa uimista, niin miksi on omituista ja mielikuvitusköyhää, että hän maksaa muutaman euron /uimahallikäynti harrasten näin juuri sitä, mitä haluaa?
Asiahan on niin, että köyhän kuuluu kärsiä ja hänen elämänsä pitää olla mahdollisimman epämiellyttävää - varsinkin, jos on joskus tehnyt jonkin väärän valinnan (tai jopa useampia, herra paratkoon!)
Jos on nuhteeton ja oikeamielinen köyhä, hänelle on sallittua harrastaa jotain ilmaista tai lähes ilmaista, mutta sen pitää mielellään olla jotain, joka ei kyseisen köyhän mielestä ole kiinnostavaa tai kivaa.
Köyhyyshän on (melkeinpä) rikos, joten totta kai siitä kuuluu rangaista!
Vierailija kirjoitti:
jyuuj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on nyt taas näitä. Tekisi mieli monellekin pätijälle sanoa, että haista huilu!
Kyllähän sitä köyhyyttä ja tiukilla olemista kestää hyvinkin, jos se on väliaikaista, ja on edes jotain näköaloja tai toiveita paremmasta. Muutama kuukausi tai muutama vuosikin menee varmaan ok.
Mutta entä jos sitä köyhyyttä kestää vuodesta toiseen, kenties vuosikymmeniä, jopa koko elämän? Eikä koskaan saisi olla mitään ns. ylimääräistä, mitään mistä saa iloa ja mielihyvää, aina vain se aivan minimi ja kaikkein välttämättömimmät, mitä saa hankkia?
Veikkaan, että suurimmalla osalla kommentoijista hajoaisi pää viimeistään 10. vuoden jälkeen, monella jo paljon sitä ennen. Mutta on se helppo huudella, kun ei ole mitään todellista kokemusta (pitkään jatkuneesta) köyhyydestä.
Niin, monethan olivat seota jo siitä, kun koronan takia piti muutaman kuukauden pitää paussia kaikista tärkeistä ja elämänlaatua kohottavista aktiviteeteista. Miten näille ihmisille mahtaisi käydä, jos korona-aika kestäisi vaikka sen 10 vuotta?
Kyllä normaali ihminen kärsii siitä, jos ei voi esim. nähdä läheisiään tai muutenkaan ystäviä ja kavereita, joita kuitenkin haluaisi nähdä. Joten ei se nyt minusta mitään ihmeellistä ole, että ihmiset kokivat kevään rajoitukset vaikeina. Ja kyllähän moni tykkää harrastaa kulttuuria ja liikuntaa, ja onhan ne hyväksi hyvinvoinnillekin, joten miksi on niin kummallista, jos kokee kärsivänsä siitä, että näitä rajoitetaan?
Missasit pointin. Pointti oli se, että köyhillä nuo rajoitukset voivat jatkua (ainakin osittain) vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja monien kommentoijien mielestä sen kuuluukin mennä niin.
Jos sukulaiset ja ystävät asuvat kauempana, ei ole välttämättä rahaa nähdä kuin ani harvoin. Monet kulttuuri- ja liikuntaharrastukset maksavat (eivät tietenkään kaikki, mutta suurin osa). Ja täällä on nyt kerrottu, että jopa Netflix on ylellisyyttä, joka ei köyhälle kuulu, vaikka se maksaa sen vaivaiset 7,99€/kk. Miten köyhällä olisikaan oikeutta siis mennä vaikka keikoille tai teatteriin esimerkiksi? Eikä tietenkään köyhä saa missään nimessä voida hyvin!!
Hyvätuloisena olen, mutta sitä mieltä, että Netflix ei ole mikään perusoikeus. Perusoikeus on YLE ja Mtv. Meillä ei ole mitään maksukanavia. Harrastuksetkin ovat ilmaisia. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on helppo harrastaa ilmaiseksikin : joka paikassa on kuntoratoja ja ilmaisia ulkokuntolaitteitakin löytyy.
Onko tullut mieleen, että joillekin ihmisille ei riitä liikunta harrastukseksi? Tai kirjaston kirjat? Jos siis on tarkoitus esim. pitää omasta mielenterveydestään huolta.
Ihmisten persoonallisuuksissa ja mielenkiinnon kohteissa on eroja, ja ne eivät valitettavasti muutu tulotason muuttuessa.
Miksi tätä on alapeukutettu niin paljon? Onko täällä sitten niin paljon ihmisiä, joiden mielestä on ihan samantekevää, miten ihminen elämänsä käyttää, ja suhtautuvatko he omaenkin elämään niin, että se on vain turhaa aikaa, joka pitää kuluttaa jotenkin, mutta sisällöllä ei ole mitään merkitystä?
On niitä kuule muitakin ilmaisia sekä lähes ilmaisia harrastusmuotoja kuin liikunta! Mielukuvitus on vain rajana, sitä vaan ei valitettavasti kaikilta löydy!
Täällä oletetaan, että köyhä ei saisi tehdä mitään. Ainoa harrastusmuoto saisi olla se, mikä ei maksa yhtään mitään. Tiedoksi teille, että edes toimeentulotuen maksaja Kela ei edellytä, että tuki tulisi käyttää pelkästään ruokaan, vaatteisiin ja laskuihin. Kelan sivuiltakin löytyy tieto, että tuki on tarkoitettu myös harrastusmenoihin. Kela myöntää tukia myös erilaiseen virkistystoimintaan, kuten kylpyläviikonloppuihin lapsiperheille.
Miksi tämä on mielekästä? Siksi, että jos ihmisen elämä on pelkkää selviytymistaistelua ilman mitään mielihyvänlähteitä, ihminen masentuu ja passivoituu. Meidän on rakennettu niin. Sen jälkeen on hyvin vaikea enää saada työttömiä työllistettyä tai sairaita kuntoutettua, ja heidän elättämisensä kaatuu lopullisesti yhteiskunnan harteille.
Joku täällä valitti, kuinka ei todellakaan auta köyhien lapsia, jos köyhillä on varaa pitää Netflixiä. Niinno, halvin Netflix maksaa alle kympin kuussa. Se on puolet esimerkiksi elokuvalipun hinnasta. Mutta kun köyhillä ei tietenkään saisi olla mitään iloa elämässä, ei edes sitä Netflixiä, joka voi esimerkiksi elokuvataiteesta kiinnostuneelle olla tärkeä henkireikä.
Samaa mieltä. Olet erittäin oikeassa, mutta fiksu viestisi ei valitettavasti tavoita tämän ketjun tiettyjä henkilöitä, jotka eivät edes ymmärrä, mitä sana "elokuvataide" tarkoittaa - kyllähän tuolla joku oli jo vähän sillä linjalla, että ohjelma kuin ohjelma, kyllä telkkarista aina jotain tulee. Eivät he tajua sitä, että joku maksaa 8 euroa siitä, että voi katsoa jotain laadukkaita sarjoja ja elokuvia, kun hän itse vain avaa telkkarin ja hetken kanavasurffailee miettiessään, katsoisiko Temppareita vai Salkkareita. Heidän näkökulmastaan Netflixin tai HBO:n hankkiminen on "ihan turhaa". He eivät myöskään ymmärrä, että miten niin ihminen muka passivoituu, jos ei tee mitään mielekästä - omasta mielestään hekin tulevat ihan hyvin toimeen ilman mitään virikkeitä, ja todisteeksi siitä heidän aikansa kuluukin hyvin Temppareiden ja Salkkareiden parissa sohvalla. Jos he ymmärtävät, mitä sana passivoituminen tarkoittaa, he eivät kuitenkaan tajua, miksi se on huono juttu - kun itsekin kokevat viihtyvänsä aivan hyvin elämänmittaisessa horroksessaan aivot tyhjäkäynnillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei itketä yhtään. Kaikki perheet saa tt-tukea, työkkäriä, asumistukea, lapsilisää ja yh't elatusmaksuja. Miten ei ole varaa kurahousuihin tai ruokaan?
Ensinnäkin, asumistuki, elarit ja jopa lapsilisä lasketaan tuloiksi tt-tuessa. Eli niitä et saa jos olet tt-tuella. Lisäksi lähes kaikki vuokra-asunnot ovat kalliimpia kuin ne kelan hyväksymät kohtuulliset asumismenot, jopa kaupungin asunnot, kaikkia lääkkeitä ei kela suinkaan korvaa.
Lapsilisää tai asumistukea ei saa, jos on tt-tuella???
Ne vähennetään tt-tuesta, eli on tavallaan ihan sama saako niitä vai ei. Käsitätkö?
Eikä vähennetä! Etkö ymmärrä esimerkkiä? Toimeentulotuki on kaikki ekstraa siihen nähden mitä ajatellaan jäävän ihmiseltä uupumaan kun otetaan kaikki hänen tulonsa huomioon. (Ja näihin laskennallisiin perusmenoihin lukeutuu kelan mukaan jopa mm. sanomalehtitilaus ja harrastus- ja virkitysmaksut)
On todella virheellistä ja harhaanjohtavaa esittää, ettei toimeentulotukea saava saisi tukia, kuten tuolla sanotaan.
"
Perusosalla katetaan:
ravintomenot
vaatemenot
vähäiset terveydenhuoltomenot (esim. itsehoitolääkkeet)
henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
paikallisliikenteen käyttö
sanomalehden tilaus
puhelimen ja tietoliikenteen käyttö
harrastus- ja virkistystoiminta
muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Näitä menoja ei siis huomioida erikseen perustoimeentulotuessa, vaan ne sisältyvät perusosaan yhtenä kokonaisuutena."
Tuossa listassa voisi olla vaikka lentokoneen osto, mutta rahaa siihen ei anneta vaan se perusosa, jolla ostetaan se mihin rahan saa riittämään. Perusosat löytyy taulukkona Kelan sivuilla.
Tämän lisäksi ei makseta lapsilisiä ja elatustukia vaan ne sisältyy lapsen perusosaan. Mikäli lapsilisä ja toisen vanhemman maksama elatustuki tai lapsen tilillä olevat rahat ylittää lapsen perusosan, niin lapselle ei myönnetä toimeentulotuen perusosaa. Lapsen tukia tai varoja ei myöskään lasketa koko talouden tuloksi, koska lapsi ei ole velvollinen elättämään muita perheenjäseniä. Tämä edellinen selvennös sen vuoksi, että nykyään on tavallista, että lapsia hankitaan useiden eri puolisoiden kanssa.
Pieni otanta lähiympäristöstä. 30 taloutta, 8 vähävaraista, joista vain kahdella päihdeongelma. On pienituloisia eläkeläisiä ja mielenterveysongelmaisia, yksi omaishoitaja. Köyhyys harvemmin johtuu päihteistä, mutta päihteidenkäyttäjät kyllä lähes poikkeuksetta ovat köyhiä, sattuneesta syystä. Se kai vääristää ihmisten kuvitelmia. Päällepäin kun köyhyys ei aina näy, mutta päihdeongelmaiset kyllä näkyvät ja kuuluvat useimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z kirjoitti:
Jännästi se elämänhallinta ei parane syyllistämällä köyhyydestä. Mielenterveysongelmien, adhd ym. kanssa olis paljon helpompi pärjätä, jos ei tarviis stressata turhista asioista, kuten luistimista kouluun. Mutta kun koko ajan pitää pähkäillä, että mikä on seuraava iso menoerä, se vie henkistä kapasiteettia, se raha säästetään perusmenoista. Asunto on jo halvin mikä seudulta löytyy, harrastuksia ei ole. Onneks lapsi alkaa olla niin iso, ettei enää kasva, ei tarvii ostaa kenkiä ja vaatteita monta kertaa vuodessa. Voi myös käyttää äidin kanssa samoja.
Täällä on mietitty elämänhallintaongelmia silloin, kun pienituloinen perhe katsoo Netflixiä tai joku köyhä harrastaa jotain, mikä vähän maksaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että itse epäilisin niin elämänhallinnan kuin psyyken ongelmia, jos joku oikeasti miettisi säästökeinona sitä, että tytär käyttäisi äidin kanssa samoja vaatteita. No, onneksi sä et tosissasi ollutkaan.
No minulla on psyyken ongelmia, kiitos huomaamisesta. Mutta laps pitää mun vaatteita koska HALUAA, aika monet nuoretkin tykkää vintagesta. Vai käyttääkö täyspäiset elämänsä hallitsevat vain uusia vaatteita? Onko kierrätys hyvä vain jos vaatteet tulee toisesta huushollista?
Eli onko teillä tehty niin, että ei ole ostettu teinille vaatteita vaan säästetään siten, että hän käyttää äidin kanssa samoja vaatteita, vai onko kyse siitä, että teini ihan muuten vaan lainailee, käyttää ja omii sinun vaatteitasi? Nämähän ovat kaksi täysin eri asiaa.
En lukenut ketjua, vain aloituksen.
Olen auttanut eri tahojen kautta useampana vuonna ja valitettavasti olen törmännyt toistuvasti siihen tosiasiaan, että avunpyyntäjät ovat lähes ammattimaisia kerjääjiä.
Eli eletään jo kaikenmaailman tukien varassa, osa on töissäkin. Omat rahat menee merkkilaukkuihin, ripsiin, huulitäytteisiin, geelikynsiin jne. Baari-iltoihin, ylipäätänsä alkoholiin, tupakkaan, ehkä huumeisiinkin.
Se, miksi avunpyynnöt ovat tyyliä "Lapselle joululahjaksi rukkaset, toinen toivoisi kovasti puuvärejä ja piirustuspaperia." ...On nimenomaan se säälin herättäminen ihmisissä. Silkkaa taktikointia.
Näitä kun jakaa moniin eri ryhmiin, niin johan alkaa raha-hanat aueta.
Osa auttajista tekee niin, että tuo ovelle kassikaupalla kaikenlaista uutta ja käypää tavaraa.
Näistä paljolti myydään sitten kirppiksellä ja saadaan voitot.
Vielä suurempi osa laittaa viestiä ja kysyy tilinumeroa ja laittaa rahaa tilille, tai lähettää lahjakortin johonkin kauppaan.
Voi teitä auttajaparkoja, jotka kuvittelette auttaneenne köyhää ja ilostuttaneen lapsia.
Rikollista suorastaan tämä. Tsekatkaapa vähän niitä sometilejä, tai auttaessanne käykää ovella,
niin huomaatte, että kaikilla on jo kaikkea. Paitsi puutetta.
Kehtaavat vielä laitella viestejä perään, että saisko vielä sitä tai tätä, tai vippaa viiskymppiä.
Siksi en lahjoita. Enää.
Vierailija kirjoitti:
Kasvuvara kenkiin myös kirjoitti:
Meillö myös lasten kengät on ostettu aina 2-3 numeroa isommat, kasvuvaralla. Kärkiin olen laittanut 'vällyjä', eli paperi nenäliinoja, vessapaperia tai esim. Vanhasta t paidasta leikattua kangasta.
Emme siis ole ostaneet joka vuosi uusia.
Noloja tilanteita on syntynyt, jos myyjä mittaa lapsen jalan ja kertoo koon. Ja sitten tuo kenkäpaketin. Mutta reippaasti olen sanonut esim. 3 numeroa isommat otetaan.
Myös kirpputoreilta olen ostanut kenkiä, vaikka sitä kai ei suositella.
Ei me muuten olisi pärjätty.
Tietysti jos olisi ollut varaa, niin olisin ostanut sopivat....
Toivottavasti tämä on keksitty juttu - ja kyllä varmaan onkin. Kolme numeroa liian isoilla kengillä ei kyllä pysty kunnolla kävelemään saati juoksemaan. Vaikea kuvitella, että joku vanhempi oikeasti hoitaisi lapsensa asioita noin. Ja ihme juttu olisi, jos markettikengät edes kestävät monta vuotta.
Hyvin ovat pystyneet juoksemaan, ne tilkkeet auttaa.
Sinulla ei itselläsi ole ollut köyhyyttä koskaan, jos noin kommentoit.... Hyvä niin, iloitsen puolestasi.
Ja vielä tiedoksi, yhteuskunnan tukia emme ole saanneet. Lapset tehtiin nuorina, opiskelujen lomassa....
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille pitäisi kerätä. Mutta ei heistä edes jouluna kukaan välitä.
Vien joka joulu ruokakassit vanhuksille.
Voi jessus sentään... Kuvitteletko, että tähän ketjuun kirjoittelee vain minä ja muutama muu ihminen, vai mistä tuo harhaisen oloinen purkaus ja syyttely johtuu? Menikö kenties ihon alle, kun sanoin asiat niin kuin ne ovat ja ehkä koskettaa sinuakin nuo em ongelmat? Minä olen kirjoittanut tähän ketjuun tasan 2 viestiä, enkä ole todellakaan lukenut koko monen kymmenen sivun ketjua läpi, vaan kirjoitin vain oman mielipiteeni, mutta hyvä vaan jos moni muukin on samaa mieltä kanssani ja on sanonut samat asiat. Ja edelleen olen sitä mieltä, että avustuksia ei tarvi vinkua muilta, jos on varaa päihteisiin/riippuvuuksiin. Silloin tarvii muuta apua noihin varsinaisiin ongelmiinsa. Hae sinäkin apua omiisi, niin ei tarvi sinunkaan täällä purkaa höyryjä ja syytellä ihmisiä.