Älyttömimmät säännöt ja rangaistukset, joita kohtasit kansakoulussa tai peruskoulussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettaja kritisoi meitä kutosluokkalaisia tyttöjä siitä, että kampasimme hiuksia tunnilla ja laitoimme huulikiiltoa. Että voisimme vähän hillitä sitä "meikkausta ja laittautumista" ja keskittyä opiskeluun. Ihan kuin se olisi häirinnyt opiskelua.

Hän itse lotrasi kaapista jotain lemon juice & glyserin & rose wateria töräyttäen joka ikinen tunti. Kädet olivat kyllä Gallen-Kallelan Louhi-tyyliä siitä huolimatta, ilmankos en ole koskaan uskonut käsirasvoista saatavaan hyötyyn.

Niin, opena muistan, että varsinkin talvella liitutaulujen aikaan käsien iho kuivui kovasti, liitu kuivatti käsiä sietämättömästi ja iho alkoi halkeilla. Opesi ei siis meikannut vaan yritti suojella kättensä ihoa.

Hassua miten negatiivisesti täällä tulkitaan opettajien toimia. Jopa se, että opet yrittää laskemalla huolehtia, että ruoka riittää kaikille oppilaille, onkin opettajien ilkeyttä.

Ainakin meidän koulussa on jo opittu, että tortilla-päivänä pitää olla annosten laskija ruokalassa, samoin jos on jälkkäriksi munkkia tms. herkkua.

Kun yhden kerran tapahtuu se, että muiden ahnehtiessa ei kaikille riitä, täytyy asiaan puuttua.

Vai mitä opettajien toimintaa tässä kritisoivien mielestä pitäisi tehdä? Vahvemman ja nopeimman oikeudellako mennään? Muut syököön eväitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä. Kaverini sai ala-asteella jälkkäriä, kun viittasi englannintunnilla ja vihelsi, jotta kiinnittäisi opettajan huomion (tämä ei siis muuten huomannut, koska kirjoitti jotain keskittyneesti). Ope suuttui hirveästi ja alkoi huutaa, ettei oppitunnilla vihelletä ja varsinkaan tyttöjen ei sovi tehdä niin. Ymmärrän että hän piti tuota epäkohteliaana, mutta minusta pelkkä sanominen olisi riittänyt ja jälkkäri oli ainakin liioittelua.

Ei tarjoilijatkaan pidä siitä, että niille vihelletään kun halutaan pöytään. Aika alentuvaa, kuin koiralle. Etkö itse näe sitä? Onko kunnioituksen ilmapiiri sinulle outo?

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteella meidän luokka nousi ruokalassa ylös kun vimppa oli syönyt ja sanoi: Emännille kiitos !

Ei onnistuisi meidän yläkoulussa. Hiljattain muuten tehtiin päätös, että ruokasalissa saa syödessä oppilas selata kännykkää. Siksi että yksinäisillä olisi jotain tekemistä eikä heidän yksinäisyytensä pistäisi silmään. Mitä tästä arvelette?

Ullapulla kirjoitti:

Ihan tämän päivän sääntöjä Kiimingin yläkoulusta. Seiniin ei saa nojata (jokseenkin ymmärrän tämän kun uusi koulu jossa materiaalit ei kuulemma kestä nojaamista. Missä vika???)

Ja toinen sääntö jota vahditaan todella tarkkaan. Sisällä ei saa pitää päähinettä. Vaikka pukisit ulkovaatteet naulakolla, lakin saa laittaa päähän vasta ulkona. (Ainakin 20 wilma-merkintää pojalla tästä)

Kyllä täällä Keski-Suomessa on jo tuosta luovuttu. Jotkut opet kieltää päähineiden pidon oppitunnilla, eivät kaikki, ja käytävillä saa välkällä kaikki pitää hattua.

Nyt yritetään pitää kiinni siitä, että ruokasalissa ei syödä hattu päässä.

Eihän nämä vanhat hyvät tavat enää sano nykynuorille mitään, eikä vanhemmillekaan. Ahtisaaren hautajaissaattoakin miehet seurasivat hattu päässä, vaikka vanha traditio on, että kulkueen ollessa omalla kohdalla miehet ottavat hatun päästä.

Ala-asteella 80-luvulla ruoka tuli luokkiin lämminlaatikoissa.

Kerran oli jotain soppaa, jota en halunnut syödä, mutta opettaja oli eri mieltä.

Sain istua loppupäivän lautanen pulpetilla ja jälki-istunnossa päälle, mutta en syönyt.

Seuraavan kerran sama tapahtui 2dl maitopurkin kanssa. Sanoin, että se on vanhentunutta enkä juo.

Kun en juonut, opettaja uhkasi rehtorilla -ja eiköhän se kohta hakenut sen sinne ja sitten väiteltiin.

Kun rehtori viimein otti maitopurkin käteensä ja katsoi päiväyksen, lähdettiin keittolaan porukalla.

Niillä oli iso jääkaappi, jonne työnnettiin aina uudet tulevat purkit ja jotkut oli ilmeisesti pyörineet siellä eestaas.

Se oli 2kk vanhaa maitoa ja niitä vanhentuneita purkkeja löytyi siinä samalla lisääkin.

Sillä kertaa en saanut jälki-istuntoa.

Mutta joka kerta senkin jälkeen, kun en syönyt, sain.

Se oli sitä järjen käyttöä.

Sain yläasteen köksäntunnilla merkinnän, kun laitoin tiski- ja huuhteluveden niin päin kuin aina kotonakin olin tottunut eli tiskivesi vasemmanpuoleisessa altaassa ja huuhtelu oikeanpuoleisessa (minusta oli jotenkin sujuvampaa niinpäin ja on yhä). Olisi pitänyt olla kuitenkin aivan välttämättä toisinpäin ja jotenkin mukamas kovin hyvin asian vielä perustelikin miksi. Vasta aikuisena olen tajunnut, että ihan roskaahan tuo oli ja opettajan oma tottumus vain (jollei jopa tyyli päteä ja simputtaa). Mutta tosiaan merkintä tuli ja valtava saarna koko luokan edessä. 

Opettajamme löysi roskakorista puolikkaan voinapin ruokailun jälkeen. Koko luokka seisoi rivissä ja opettaja kuulusteli kuin gestapon upseeri kuka tämän on tehnyt. Kukaan ei tunnustanut.

Elimme jo peruskoulun aikaa, mutta kaikki ala-asteen opettajat olivat seminaarin käyneitä kansakoulunopettajia. Meno oli sen mukaista. Kuri oli kuin armeijassa, adventtivirren sanat opeteltiin ulkoa ja lipunnoston ajaksi mentii ulos luokittain ryhmittäytyneinä seisomaan. Tästä oli seurauksia. Kaikki oppivat lukemaan ja laskemaan. Kaikki oppivat kurinalaisuutta, suomalaiset perinteet ja tavat ja menestyivät elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Olin kouluun mennessä hyvin kiinnostunut matematiikasta ja ensimmäisellä luokalla sainkin nelosluokan matikankirjan ratkottavaksi kun sain tehtyä ensimmäisen luokan tehtävät suunnilleen sitä mukaa kun opettaja niitä luokalle antoi. Sitten lopputunnin sai pähkäillä vaikeampia laskuja.

Toisella luokalla opettaja vaihtui enkä saanutkaan enää vaikeampia tehtäviä ihmeteltäväksi. Tylsyyksissä täytin koko kirjan kannesta kanteen omaa tahtia. Tästä uusi opettaja suuttui ja laittoi kumittamaan kaikki vastaukset pois ja jatkamaan muiden mukana. Ei enää laskeminen innostanut ja amikseen on koulutus jäänyt. Näin 90-luvun puolivälissä

Tää vissiin ollut ysärillä enemmän sääntö kuin poikkeus koska tiedän useamman joka tämän on kokenut itseni mukaan lukien 😂 

Voikka-ope sanoi meille, että sateenvarjoa käyttävät miehet ovat akkamaisia. Naureskelin mielessäni mahdollista kohtaamista rankkasateessa.

Sait jälki-istuntoa, jos sait ja opettaja ei.

Itse olin ekaluokalla ja se luokka-aste teki seiminäytelmän joulujuhlaan, joka pidettiin kirkossa. Musiikinope, jota kovin päteväksi kehuttiin, ohjasi tämän näytelmän ja harjoitti enkelikuoron. Oli Maria ja Joosef ja paimenet. Loput enkeleitä. Itse olin enkelinä ja minun piti esittää laulavani. Siis aukoa suuta, mutta laulaa ei saanut. Vain open valitsemat parhaat laulajat sai oikeesti laulaa.

Tämä oli jo 2000-lukua. Äitini oli kyynelsilmin, miten hienosti lauloitte. Hän tyrmistyi kun kuuli, että osaa lapsista oli kielletty laulamasta, vaikka suuta piti aukoo. Kyse oli kuitenkin 7-vuotiaista. Ja itselläni on ihan normaali lauluääni ja pysyn sävelessä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein älyttömimpää oli että vuonna -68 kun aloitin eka luokan niin oli kiellettyä olla vasenkätinen ! Minä olin se ainoa vasenkätinen luokassa ja opettaja yritti pakottaa minut kirjoittamaan oikealla kädellä. Eihän siitä tullut mitään mutta kamalaa pienelle lapselle kuulla että jotain vikaa oli kun käytti 'väärää kättä'. Toka luokan lopussa opettaja antoi periksi ja sanoi että kirjoita vaikka varpailla ja kyllä tuli helpottunut olo vaikka en vieläkään tajua miksi se vasemmalla kädellä kirjoittaminen oli niin kamalaa ja väärin,,

Mun faija aloitti koulun 50-luvun alussa ja myös häntä yritettiin "käännyttää" vasenkätisestä oikeakätiseksi. Hän tuumasi, ettei sitten kirjoita ollenkaan, jos ei saa vasemmalla kädellä kirjoittaa. Vanhemmat (eli mun isovanhemmat) olivat sitä mieltä, että kirjoittakoon poika vaikka nenällään kunhan kirjoittaa 😄 

Kansakoulun pihalla oli isohko hoidettu nurmikkoalue, mutta sinne ei saanut astua jalallakaan, tai joutui rehtorin puhutteluun. Tosin siellä hän vaan sitten lähinnä hymyili meille rikollisille.

Pienessä kyläkoulussa jossa yläluokan muodostivat luokat 4-7 oli kuria ja sotilaallisuutta arvostava mies ope. Kuria pidettiin yllä keinoin jotka eivät tänä päivänä tulisi kuuloon.

Erikoista oli mm.tahtihöyläys puutyötunnilla. Jokaiselle pojalle pantiin puolen metrin pätkä lautaa höylä penkiin ja sitten koko porukka höyläsi sen laudan pois tahdissa jonka opettaja piti yllä hokemalla " Veto-veto-veto-veto -------"  Elettiin silloin 60-lukua.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tuo oppilaan kiusaaminen open toimesta johtuu? Vaikuttaako siihen oppilaan pärstäkerroin, vanhemmat, poliittinen kanta vai mikä? Voisiko joku opettaja ystävällisesti kertoa?

Suurin osa oppilaan kokemaa opettajan toimesta tapahtuvasta kiusaamisesta on kuvitelmaa. Oppilaita ei saa enää kehottaa tekemään mitään eikä perseilystä saisi olla mitään seuraamuksia. Jos oppilas ei saa kutosen tasolla arvosanaksi 8 tai 9, on hän mielestään joutunut opettajan silmätikuksi ja opettaja kiusaa. Kakarahan saa aukoa päätänsä, miten tahansa, mutta jos opettaja sanoo jotakin, niin se on nolaamista. Nykyään, kun kaikki voidaan tulkita kiusaamiseksi. En tiedä, mistä se on ennen johtunut.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli ala-asteella ihan hirvittävä hulabaloo siitä, että muutama oppilas oli oppinut pitämään kynää väärin kädessä. Itse olin yksi näistä, koska olin oppinut kirjoittamaan ennen koulua. Opettaja kiristi ja uhkaili, jotta muuttaisimme käden asentoa, mutta en pystynyt muuttamaan sitä. En muista, pystyivätkö muut. Opettaja sanoi esim. että kirjoittaminen väärässä asennossa väsyttää käden niin, että kohta en jaksa kirjoittaa enää ollenkaan eikä minua siksi oteta edes yläasteelle.

Väärä kynän pito on hyviä oppia pois. Sen kyllä oppii, jos haluaa. Ja kyllä se opettaja oli siinä oikeassa, että käsi väsyy, mutta myös hienomotoriset taidot eivät kehity niin hyviksi. Se on vähän sama kuin pianon soitossa. Väärä kädenasento ei anna myöhemmin mahdollisuutta edetä soitossa pidemmälle, kun krampit iskevät käteen tai sormet eivät vain anna perinsi ripeämpään menoon.

Vanha ala-asteen opettaja ilmoitti tylysti, että täällä syödään lautanen tyhjäksi, kun sanoin, etten tykkää kesäkeitosta. Vasta, kun yökkäilin, yrittäessäni syödä keittoa väkisin, opettaja otti lautasen minulta pois. Seuraus: en ole kesäkeittoa syönyt koskaan sen jälkeen, vaikka kaikkia aineksia, mitä siinä on, erikseen kyllä syön.

Ylä-asteella vuosikymmeniä sitten naispuolinen liikunnan opettaja katsoi seinästä olevasta reiästä että kaikki menevät suihkuun liikuntatunnin jälkeen.

Liikuntatunnilla piti hypätä tangon yli patjalle.  Pelkäsin ja itkin,muut oppilaat naureskeli ja opettaja huusi että joko  hyppään tai en pääse seuraavalla viikolla konserttiin muun luokan kanssa. Itkin,otin vauhtia ja hyppäsin. Tipuin niskoilleni  pää edellä ja  naama upposi patjaan,opettaja huusi että Johanna näytti juuri miten EI tehdä ja sätti minua siitä että olisin voinut taittaa niskani. Olin viidennellä luokalla muistaakseni .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kouluun mennessä hyvin kiinnostunut matematiikasta ja ensimmäisellä luokalla sainkin nelosluokan matikankirjan ratkottavaksi kun sain tehtyä ensimmäisen luokan tehtävät suunnilleen sitä mukaa kun opettaja niitä luokalle antoi. Sitten lopputunnin sai pähkäillä vaikeampia laskuja.

Toisella luokalla opettaja vaihtui enkä saanutkaan enää vaikeampia tehtäviä ihmeteltäväksi. Tylsyyksissä täytin koko kirjan kannesta kanteen omaa tahtia. Tästä uusi opettaja suuttui ja laittoi kumittamaan kaikki vastaukset pois ja jatkamaan muiden mukana. Ei enää laskeminen innostanut ja amikseen on koulutus jäänyt. Näin 90-luvun puolivälissä

 

Tää vissiin ollut ysärillä enemmän sääntö kuin poikkeus koska tiedän useamman joka tämän on kokenut itseni mukaan lukien 😂 

Tämä on joku ihmeellinen asia joka vielä tänäkin päivänä on todellisuus. Kukaan ei saa olla 'parempi' kuin joku toinen ja jos kuitenkin on niin hänen pitää laskea älykkyytensä tasolle joka sopii opettajalle..