Lue keskustelun säännöt.
Älyttömimmät säännöt ja rangaistukset, joita kohtasit kansakoulussa tai peruskoulussa?
En tarkoita mitään julmaa väkivaltaa tai kiusaamista, vaan juttuja, joissa ei ollut mitään järkeä ainakaan nykypäivän näkökulmasta.
Esimerkki: Yläasteen kotitaloustunnilla 13-vuotiaana opeteltiin aamiaisen tekemistä pareittain. Minun ja ystäväni tarkoitus oli keittää kananmunia. Kun munat oli keitetty, kattila vietiin tiskialtaaseen ja valutettiin kylmää vettä päälle. Jostain syystä en tajunnut, että kylmää vettä lisättiin siksi, että munat jäähtyisivät ja ne olisi helpompi kuoria. Laitoin hanan melkein saman tien kiinni, koska meillä kotona vahdittiin melkon neuroottisesti veden käyttöä, säästösyistä. Opettaja huomasi tämän ja sain jonkun miinusmerkinnän johonkin, mutta tietystikään ei selitystä, miten olisi pitänyt toimia. Tämä muna-asia jäi jonnekin takaraivoon asustamaan, sillä vasta muutama vuosi myöhemmin ihan jossain ihan eri yhteydessä tajusin, että hetkinen, se kylmä vesi oli jäähdyttämistä varten.
Kommentit (611)
Ensimmäisellä luokalla meille opetettiin, että oikea kenkä laitettiin jalkaan ensin ja vasen kenkä seuraavaksi. Kukaan ei selittänyt miksi, mutta tästä säännöstä muistutettiin aina.
Oli myös kiellettyä tehdä kengännauhoihin rusetti "lapsellisella tavalla" eli muodostamalla ensin nauhoista kaksi lenkkiä ja solmimalla ne yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ala-asteella ihan hirvittävä hulabaloo siitä, että muutama oppilas oli oppinut pitämään kynää väärin kädessä. Itse olin yksi näistä, koska olin oppinut kirjoittamaan ennen koulua. Opettaja kiristi ja uhkaili, jotta muuttaisimme käden asentoa, mutta en pystynyt muuttamaan sitä. En muista, pystyivätkö muut. Opettaja sanoi esim. että kirjoittaminen väärässä asennossa väsyttää käden niin, että kohta en jaksa kirjoittaa enää ollenkaan eikä minua siksi oteta edes yläasteelle.
Vierailija kirjoitti:
Onko teille oikeasti jäänyt näin suuret traumat jostain tollasista, että nyt vielä käytte läpi näitä muistojanne? Please, säästävää meidät muut niiltä.
Voit itse säästää itsesi helposti olemalla lukematta.
Opettajaa ei saanut sinutella, piti sanoa lehtori Laaksoksi.
Kyllä se nurkassa seisominen tuli tutuksi, mutta kyllä opettaja kurin hyvin piti ja taisipa sitä jotain oppiakkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan aiheesta Kotitaikuuden opettaja on antanut miinusta, toivottavasti tämä opetus on säilynyt terävänä mielessäsi tähän päivään saakka. Ei miehetkään tykkää munien huljuttelusta kylmällä vedellä.
Joulu- ja kevätjuhlan näytelmässä päärooliin valittiin aina kaunis vaaleatukkainen tyttö. Muut esittivät jotain tonttuja ja puita ja kiviä. En usko, että enää tehtäisiin näin vaan yritettäisiin olla tasapuolisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan aiheesta Kotitaikuuden opettaja on antanut miinusta, toivottavasti tämä opetus on säilynyt terävänä mielessäsi tähän päivään saakka. Ei miehetkään tykkää munien huljuttelusta kylmällä vedellä.
Mistä tiedät, vaikka maailmassa olisi iso salainen joukko miehiä, jotka nimenomaan rakastavat kylmästä huljuttelusta?
Mäkin sain miinusta kotitaloudessa, koska leikkasin keitettyä kananmunaa siivuiksi leipäveitsellä. Meillä kotona kun ei ollut niin nuukaa millä veitsellä leikkaa mitäkin, niin ei tullut mieleen että leipäveitsi on varattu vain leivän leikkuuseen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin sain miinusta kotitaloudessa, koska leikkasin keitettyä kananmunaa siivuiksi leipäveitsellä. Meillä kotona kun ei ollut niin nuukaa millä veitsellä leikkaa mitäkin, niin ei tullut mieleen että leipäveitsi on varattu vain leivän leikkuuseen :D
Hei ihan sama juttu! Meillä oli kotona tasan kaksi veistä, leipäveitsi ja sitten sellainen yleisveitsi, jolla leikattiin kaikki muut. Köyhiä oltiin, enkä tiennyt ennen kotitaloutta, että joka asialle pitäisi olla veitsi.
Opettajalla oli tapana toisinaan tehdä luokassa omalla kahvinkeittimellä itselleen kahvia jota hörppi tunnin aikana. Kerran eräs oppilas meni sanomaan tunnin alussa, että "täällä haisee kahvi".
Opettaja: Kahvi ei haise! Se tuoksuu!
käytävään joutui oppilas miettimään hetkeksi aikaa sanomisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöt eivät saaneet mennä puutöihin, koska muuten heistä ei olisi tullut hyviä vaimoja. Pojat saivat mennä tyttöjen käsitöihin, jos halusivat. Eivät koskaan hallunneet.
Kansakoulussa yhden opettajan "sääntö" oli se, että millä tahansa tunnilla ja missä tahansa yhteydessä voitiin alkaa puhua Raamatusta. Hän oli helluntailainen. Usein tunnit meni niin, että 5 min käsiteltiin alkuperäistä asiaa ja loput hän luki Raamattua ulkomuistista pitkiä pätkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tytöt eivät saaneet mennä puutöihin, koska muuten heistä ei olisi tullut hyviä vaimoja. Pojat saivat mennä tyttöjen käsitöihin, jos halusivat. Eivät koskaan hallunneet.
Meidän koulussa oli myös tämä. Joka oli mielestäni väärin koska edellisessä koulussani oli tytöt saaneet mennä puutöihin jos halusivat.
Vanhapiikaopettajani vahti kaksi ekaa kouluvuotta kuin haukka, että luokkamme oppilaat eivät puhuneet mitään käytävällä. Jälki-istuntoa pukkasi jos vaikka kuiskasi jotain.
Muuten hän oli kovinkin lempeä ja kivoja muistoja vain jäi hänen tunneistaan. En koskaan ymmärtänyt tuota käytävän hiljaisuuspakkoa?
Olin aika vauhdikas ja sain (siksi?) usein tunnin aikana käydä open asioilla kukkakaupassa tai apteekissa. Voitteko kuvitella, että näin toimittaisiin nykyään?
Älyttömin ja ehkä samalla huvittavin rangaistus oli peruskoulun ala-asteen puukäsityötunnilla. Siitä on jo kovin kauan aikaa, enkä enää muista tarkalleen mitä tein väärin. Olisinko käyttänyt jotain työkalua ohjeiden vastaisesti? Mutta rangaistusta en tule koskaan unohtamaan.
Käsityön opettajalla oli työhuoneessaan parista puukappaleesta valmistettu erityinen sormigiljotiini jolla murskattiin rangaistuksena huonosti käyttäytyvien oppilaiden sormet. Olin luonnollisesti kauhuissani kun minut määrättiin tunnin jälkeen jäämään luokkaan saamaan rangaistukseni. Luokkakaverit jäivät luokan oven taakse salakuuntelemaan itkisinkö, ja olin vähällä pissiä pöksyihini kun opettaja kaivoi tämän giljotiinin esille.
Opettaja pyysi asettamaan toisen käden sormet giljotiiniin, hymyili ilkikurisesti ja käski huutamaan kovaa samalla kun hän paukauttaa puuvasaralla. Olin hieman hämilläni, ja yllättäen opettaja pamautti vasaralla pöytään - ei siis giljotiiniin asetetuille sormilleni - ja huudahdin spontaanisti säikähdyksestä. Kuulin kuinka luokkakaverini hihittivät ja kauhistelivat oven takana.
Opettaja iski silmää ja myhäili, ja samalla ymmärsin homman jujun. Hän antoi lyhyen opastuksen kuinka toimia jatkossa ja vannotti pitämään salaisuuden sormigiljotiinista omana tietonani. Olen pitänyt lupauksen tähän päivään saakka.
Hetken aikaa olin luokan kovin tyyppi ja kaverit ihmettelivät kuinka en itkenyt ollenkaan, päinvastoin minua hiukan nauratti jälkeenpäin tämä opetus. Traumaattista? Ehkä - mutta samalla hauskimpia pedagogisia metodeja joita muistan kouluajoiltani. Elimme silloin toisia aikoja, nykyään oltaisiin äkkiä raastuvassa ja järjestämässä kriisiapua oppilaille.
Ruokalassa ruoat tuotiin pöytiin ja kattila kiersi pöydässä oppilaalta oppilaalle. Jos oli esimerkiksi makkarakastiketta, jokaisen piti ääneen laskea, kuinka monta makkaranpalasta lautaselle tuli. Jos ei mennyt tasan, niin opettaja poimi ylimääräiset ja siirsi niihin lautasiin, joissa oli vähemmän.
Lumipalloja sai heittää vain itä-länsisuunnassa. En tiedä miksi, oltiin kaukana esim. ikkunoista, niin että siitäkään ei ollut kyse, että hajotetaan paikat.
Liikuntatunnilla vanha täti paukutti tamburiinia, jonka tahdissa marssittiin erilaisissa kuvioissa. Muistojeni mukaan tätä oli huomattavan suuri osuus liikuntatunneista. Kun täti pääsi eläkkeelle, uuden liikunnanopettajan kanssa alettiin pelata pesäpalloa ja lentopalloa ja koripalloa, voimistella ja kaikkea muutakin. Nyt aikuisena siitä tamburiinitouhusta tulee mieleen lähinnä 30-luvun touhut, ja itse olin koulussa sentään 80-luvulla.
Sait jälki-istuntoa, jos menit kirjastoon lukemaan, etkä välitunnille ulos.