Lue keskustelun säännöt.
Amiksesta yliopistoon?
14.03.2014 |
Pääseekö helposti? Tunnetteko ketään joka on päässyt yliopistoon ilman lukiota?
Kommentit (43)
Riippuu miltä amislinjalta mille yliopistolinjalle olet hakemassa. Tuo esimerkki lähihoitajasta, joka luki lääkäriksi, niin toimii. Itse luulin että voin hakea miltä tahansa linjalta vaikka lääkikseen, kunnes selvisi, että pitää olla samaa alaa tai lukiota vastaava opintokokonaisuus takana (siis ko. linjalle hakiessa). Jollakin toisella linjalla toisenlaiset hakuvaatimukset, esim. pelkkä pääsykoe, eikä vaadita saman alan amistaustaa. Toki tajusin, etten esim. omalla amistietämyksellä viitsisi mihinkään lääkiksen pääsykokeeseen edes hakea, vaan saisi ensin päntätä ne kemman, matikan, fyssan ja bilsan perusasiat. Mä uskon myös, että kunnon perslihaksilla (että jaksaa lukea) ja kunnon motivaatiolla on mahdollisuudet tehdä elämästään sellaisen minkä siitä haluaa. Toki älystäkään ei ole haittaa, esim. juuri tuonne lääkikseen hakiessa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden tunnen. Pääsi sisälle kun on lahjakas. Muuten ei ilman lukiota pääse kuin portfoliolla maisterilinjalle.
Eikä noi hyväksiluetutkaan mene kovin helposti. Itse sain kolmen vuoden keskiasteesta vain 4 opintoviikkoa aikoinaan.
Mieheni pääsi. Meidän laitoksella oli joku sellainen kiintiö, että osa porukasta pääsi sisään pelkästään pääsykoepisteillä, ja mieheni kuului tuohon joukkoon.
Rohkeasti vain hakemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne ketään. Opiskelun rankkuus voi yllättää ja esim. jos tutkintoon kuuluu matikkaa tai tilastotiedettä yms. vastaavaa, on lukiopohja kyllä paras. Mutta ainahan voi koettaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne. Se, että pääseekö, riippuu ihan ihmisen omasta kapasiteetista, osaamisesta ja halusta tehdä töitä pääsykokeiden eteen.
Tunnen muutaman sairaanhoitajan, jotka pääsivät lukemaan terveystieteitä. Ja tunnen monia sellaisia, jotka eivät ole päässeet amiksen kautta jatkamaan opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa, koska heillä on niin hatarat pohjatiedot, ettei edes pänttäämällä selviä pääsykokeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen, mutta tosi vähän suoraan lukiosta tulleita. Esimerkiksi vuosikurssillani okl:ssä oli yksi ei-ylioppilas ja hänkin oli käynyt amiksen jälkeen useita kursseja, koulutuksia, ollut koulunkäyntiavustajana, opiskellut avoimessa, ollut open sijaisena pitkiä aikoja jne.
Sairaanhoitajia nyt tuskin voi laskea kun terveystieteiden kohdalla taidetaan olettaa että opiskelijoilla on joku pohjakoulutus, yleensä juuri sh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen useitakin! Monilta aloilta: arkkitehteja, metsäekonomin, eläinlääkärin, kemianopettajan, kirjastoissa informaatiotutkimuksen maistereita ja lisensiaatteja...
Lukio on monelle aika turha välivaihe, kun nykymaailmassa sen yleissivistyksen voi omaksua itsenäisemminkin. Sellaiselle nuorelle, joka ei vielä tiedä, mitä haluaa, lukio on toki mukava päiväkoti. :) Itselleni se oli hyvin selvästi pelkkä biletysvaihe, kunnes lukion tokalta pääsin yliopistoon rauhoittumaan. Nyt haaveilen hankkivani harrastukseni vielä ammattikoulututkinnonkin, joskin täytyisi vähän katsoa, ettei vie keneltäkään nuorelta opiskelupaikkaa.
Tunnen, pari merkonomia luki valtiotieteitä vaasassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden. Ala on sellainen, jolle helppo päästä. Ei vaikuta mitenkään superfiksulta...
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 18:30"]
Tunnen useitakin! Monilta aloilta: arkkitehteja, metsäekonomin, eläinlääkärin, kemianopettajan, kirjastoissa informaatiotutkimuksen maistereita ja lisensiaatteja...
Lukio on monelle aika turha välivaihe, kun nykymaailmassa sen yleissivistyksen voi omaksua itsenäisemminkin. Sellaiselle nuorelle, joka ei vielä tiedä, mitä haluaa, lukio on toki mukava päiväkoti. :) Itselleni se oli hyvin selvästi pelkkä biletysvaihe, kunnes lukion tokalta pääsin yliopistoon rauhoittumaan. Nyt haaveilen hankkivani harrastukseni vielä ammattikoulututkinnonkin, joskin täytyisi vähän katsoa, ettei vie keneltäkään nuorelta opiskelupaikkaa.
[/quote]
Koita nyt edes vähän panostaa provoihisi.
"Tunnen useitakin! Monilta aloilta: arkkitehteja, metsäekonomin, eläinlääkärin, kemianopettajan, kirjastoissa informaatiotutkimuksen maistereita ja lisensiaatteja...
Lukio on monelle aika turha välivaihe, kun nykymaailmassa sen yleissivistyksen voi omaksua itsenäisemminkin. Sellaiselle nuorelle, joka ei vielä tiedä, mitä haluaa, lukio on toki mukava päiväkoti. :) Itselleni se oli hyvin selvästi pelkkä biletysvaihe, kunnes lukion tokalta pääsin yliopistoon rauhoittumaan. Nyt haaveilen hankkivani harrastukseni vielä ammattikoulututkinnonkin, joskin täytyisi vähän katsoa, ettei vie keneltäkään nuorelta opiskelupaikkaa".
Oletpas ollut vikkelä opiskelija, kun olet valmistunut kahdessa vuodessa lukiosta ja sen lisäksi sinulle on jäänyt aikaa biletykselle. ;) Ymmärsinkö oikein?
Tekniikan alalla tiedän yhden tapauksen.
Riippuu ihan siitä, mihin haet. Luulen kuitenkin, että jos on lukion suorittanut hyvin, niin helpompi päästä yliopistoon. Lukiossa oppii sitä paitsi myös opiskelutekniikkaa ja saa pohjatietoja, joiden päälle rakentaa jatko-opiskeluja. Amiksesta tie yliopistoon vaatii päättäväisyyttä ja tahtoa.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 19:56"]
Minä pääsin yliopistoon kemiaa lukemaan ammattioppilaitoksen papereilla. Pohjakoulutuksena oli laboratorioalan perustutkinto eli laborantti. Ei tuottanut tuskaa opiskella kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. Toisaalta olen aina ollut kiinnostunut ko aineista ja olen vapaa-ajallani opiskellut joitain aihepiirejä itsenäisesti, ihan vain huvin vuoksi. Sain amispapereilla joitain hyväksilukujakin.
Riippuu ihmisestä miten pärjää. Useilla lukion käyneilläkin on ongelmia eli ylioppilaslakki ei automaattisesti tarkoita menestystä yliopistossa. Oma motivaatio on suurimmassa roolissa.
[/quote]
Ihan mielenkiinnosta: mikä yliopisto antaa amispapereista hyväksilukuja? Porvoon yliopisto, luulen!
[/quote]
Jyväskylän yliopistossa olen opiskellut ja sieltä ne sain. En toki hirveitä määriä, mutta kemian perusteita ja laboratoriotyöskentelykursseja jne. Voit vaikka soitella kemian laitokselle ja kysellä lisää tästä käytännöstä mikäli noin kovasti ihmetyttää. Jostain listasta tuntuivat katsovan ne kurssit mitkä ilmeisesti kaikille laboranteille annetaan. Mikä siinä on edes niin kummallista?
Ammattioppilaitoksen teoria oli tietystikin ihan eri tasolla, mutta laboratoriossa teimme kyllä yliopistotason töitä. Se voi kuulostaa kummalliselle, mutta amiksessa oli kursseja orgaanisista synteeseistä, kromatografiasta, infrapunaspektroskopiasta sekä oli kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia analyyseja jne. Yliopistossa ei edes ensimmäisten vuosien aikana tehdä niin paljon labroja (eivätkä ne ole sen haastavampia) kuin amiksessa sillä siellä pääpaino on luonnollisestikin niissä käytännön hommissa. Siellä opeteltiin käyttämään kaikkia labran peruslaitteita aina automaattititraattorista AAS:iin. Lisäksi teimme jatkuvasti työraportteja ja pidimme labrapäiväkirjaa, joten oli helppo osoittaa tehneensä tismalleen samoja töitä.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 18:30"]Tunnen useitakin! Monilta aloilta: arkkitehteja, metsäekonomin, eläinlääkärin, kemianopettajan, kirjastoissa informaatiotutkimuksen maistereita ja lisensiaatteja...
Lukio on monelle aika turha välivaihe, kun nykymaailmassa sen yleissivistyksen voi omaksua itsenäisemminkin. Sellaiselle nuorelle, joka ei vielä tiedä, mitä haluaa, lukio on toki mukava päiväkoti. :) Itselleni se oli hyvin selvästi pelkkä biletysvaihe, kunnes lukion tokalta pääsin yliopistoon rauhoittumaan. Nyt haaveilen hankkivani harrastukseni vielä ammattikoulututkinnonkin, joskin täytyisi vähän katsoa, ettei vie keneltäkään nuorelta opiskelupaikkaa.
[/quote] varmasti tosi tarina, korkeakouluihin kun pitää olla suorittanut _jokin_ toisen asteen koulutus ettei sinne nyt ihan ilman mitään mennä;)