Lapsen kummi töissä peliliikkeessä...
Jotenkin hävettää vähän, kun tulee puheeksi että mitäs se kummi tekee työkseen. :( Koskaan ei häneltä saa kunnon lahjoja, vaan jotain pelejä/lautapelejä, mitä saa työpaikaltaan.
Ja on vielä nainen.
Kommentit (10)
Ihan käsittämättömiä ongelmia ihmisillä nykyään. Elämä on ilmeisesti liian helppoa...
Onneksi lapsilisiä sentään leikataan.
Huh huh!!! Että ihan lautapelejä. Olis nyt edes tietokonepeljä.
Melkonen "kaveri" olet.
Vähänkö olet pikkusieluinen...
Jos kummi pitää työstään niin mikä ihme siinä on, että pitää arvostella ihmistä sen mukaan. Itse pidän suuressa arvossa jos lapseni saavat esim. lautapelejä lahjaksi, siinä oppii sääntöjen noudattamista, yhdessä tekemistä, vuoron odottamista, voittamista ja häviämistä. Minusta se on paljon enemmän kuin joku TMNT action hahmo voi lapselle tarjota oli hinta tai hankkimistapa ihan mikä tahansa.
Tekisikö se sinusta tai lapsestasi jotenkin parempia jos kummi olisi vaikka ortopedi?
Ja vielä nainen... Onko se sitten ongelma sen kummiuden, lahjan, työpaikan vai minkä näkökulmasta? Ollaan sitten oikein sukupuolisidonnaisia ja todetaan että olisi paljon parempi jos kummi olisi siivoja, lastentarhanopettaja, lähihoitaja, sihteeri, kaupan kassa tai vaikkapa parturikampaaja. Kyllä siinä saisi olla rinta rottingilla kun kummi on valinnut oikein rehellisen "naisten ammatin".
Mites se raamatun opetus? Hoitaako kummi sen kunnolla?
[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 08:55"]
Mites se raamatun opetus? Hoitaako kummi sen kunnolla?
[/quote]
Ei voi hoitaa. Ei kukaan NAINEN joka on MYYJÄNÄ, anteeksi, täsmennetään PELIKAUPAN MYYJÄNÄ voi olla millään tasolla hyvä ihminen. Hävettäähän se tuttujakin niin kamalasti että voi vain kuvitella kuinka häpeissään se lapsi on, puhumattakaan kummin sukulaisista. Sääliksi käy oikein kovasti, itse katkaisisin välit saman tien jos joku tuntemani nainen alkaisi myyjäksi, anteeksi, täsmennetään että pelikaupan myyjäksi.
No mitäs nuo "kunnon lahjat" sitten olisivat? Muistan itse lapsena, että lautapelit oli ihan niitä parhaita lahjoja joita saatiin ja joista iloittiin eniten sisarusporukalla. (Ja kyllä, olen sen verran nuori että myös xbox ja ps 2 olivat jo olemassa minun lapsuudessa ja niihin tietenkin jumalaton määrä pelejä). Mutta pelikonsolitkaan eivät vetäneet vertoja monopolylle ja menolipulle yms. joita kaveritkin ihan innoissaan meillä pelasivat kun heillä ei kotonaan ollut.
Pelit ovat ihan mielettömän opettavaisia, kuten tuossa ylempänä 6 kirjoitti.
Huomaa kyllä että taas otettu kummeja vaan lahjojen toivossa..
No arvaa, miten mun kummilapsen äitiä hävettää, olen KIRJAKAUPASSA töissä ja kyllä, vie lahjaksi kirjoja! Ja joskus jopa ilmaiseksi töistä saatuja! Tai ainakin halvalla!
Ja olen vielä nainen.
(Kummilapsen äiti sentään akateeminen, eli onneksi mun ei tartte hävetä, sen vaan.)
Itse oot valintasi tehnyt, mitä ruikutat?