**Esikoista yrittämässä jo pidemmän aikaa**

Sori kun mä jo innostuin ja perustin :) olisit säkin voinut. Mutta joo eipä tarttee mun olla mikään perustaja eli kaikki saa kyllä toimia siellä. Olin vaan niin innoissani :D pistin sulle kimallus mailia :) toivottavasti mahdollisimman moni innostuu! 

Hummingbirdy: vastasin! :)

Toivottavasti sinne fb- ryhmää liittyis kaikki meiän keskusteluista. Itse oon tosi avoin, niin siksi helpolla liitynkin ryhmiin.

Hummingbird ja Kimallus: Kiitos kysymästä kuulumisia :) Kiva tietää, että kuulette mielellänne, miten mulla menee :)

Muille keskustelijoille tiedoksi, että tosiaan plussasin tätä edeltävästä "Vauva vuodelle 2014"-ryhmästä viime vuoden joulukuussa, ja oon sen jälkeen seurannut vielä kuulumisia.

Täällä on nyt meneillään raskausviikko 38+4, eli laskettu aika on ihan kohta käsillä. Vauva on perätilassa, jonka vuoksi en saa synnyttää alakautta, vaan joudutaan sektioon. Se vähän huolettaa ja harmittaa, mutta pääasia, että vauva saadaan terveenä ulos. Oon joka päivä ihan hurjan kiitollinen, että oon saanut olla näin pitkään raskaana, ja kaikki on mennyt hyvin. Silti en voi olla pelkäämättä, että jokin menee aivan viime metreillä pieleen. Koko raskauden ajan on ollut läsnä jonkinasteinen pelko, että kaikki tämä viedään multa vielä pois. Alku- ja keskiraskaudessa mulla oli jatkuvasti verisiä vuotoja, joiden takia luulin monta kertaa, että keskenmeno on alkanut. Hitaasti etappi etapilta kaikki etenikin hyvin. Pikkuhiljaa varmuus on kasvanut, ja on uskaltanut tehdä hankintoja ja kuvitella elämää vauvan kanssa. :) Raskaana oleminen on ollut ihanaa mutta toisaalta myös paljon paljon rankempaa henkisesti kuin luulin. Jokaista tekemistään ja suupalaansa oikeastaan miettii sen kannalta, miten se vaikuttaa vauvaan. Nyt toivon ihan sydämeni kyllyydestä, että kaikki menisi loppuun asti hyvin ja saisin oman vauvan syliin. <3 Ehkä mullakin on ollut jossain kytemässä pelko, että en koskaan saisi lapsia, ja että tämäkään raskaus ei siksi onnistuisi. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan auta enää kuin luottaa, että kyllä tämä onnistuu.

Toivon tosi kovasti, että tekin saisitte kokea tämän kaiken. Raskautumiseen liittyvät asiat on niin mystisiä ja lääketieteelle osin vieraita, että onneksi toivottomaltakin tuntuvasta tilanteesta voi plussata. Vielä kerran paljon tsemppiä, ja toivotaan, että yritys palkitaan. Ootte todellakin sen ansainneet <3

Jules: Toivotaan kovasti, että sulla kyse ei ole esim. kohdunulkoisesta vaan ihan nomaalista raskaudesta. <3 Tuo lienee hyvä merkki, että kaikki kivut ovat toistaiseksi kaikonneet :) Mulla ne kivut voimistui vähän aaltoilevasti, eli välillä oli hetkiä, jolloin kipua ei ollut juuri ollenkaan, ja sitten ne taas yhtäkkiä ilmestyivät entistä kovempina. Mutta jollain tavalla se kipu oli koko ajan läsnä, eli ei se muistaakseni kokonaan kaikonnut. Ja tärinäkipu muuten liittyi oleellisesti myös! En pystynyt matkustamaan autossa tai bussissa, koska tärinä ja töyssyt pahensivat kipua. Mun mielestä tuota sairaaloiden "menee kipulääkkeillä ohi"-ohjetta ei pidä noudattaa kirjaimellisesti, koska ihmiset kestää ja tuntee kipua niin eri tavoin. Silloin päivystykseen kontatessanikin vielä mietin, että mahtaako tää mun tuntema kipu olla tarpeeksi voimakasta, että kehtaan tänne mennä. Onneksi nämä jutut on kuitenkin yksilöllisiä, eli mun kokemus ei tarkoita, että sullekin kävisi samoin. Kaikki voi tosiaan olla hyvinkin. Ja hyvä, että oot pääsemässä viimeistään tiistaina kumminkin ultraan :)

Tuo FB-ryhmä on varmasti mainio idea ja lähentää teitä kovasti. Pääsette tutustumaan vähän paremmin kuin pelkän nettipalstan välityksellä :) Harmillista sinänsä, että sitten en enää näe teidän kuulumisia :(

Hei, en tiedä muistaako kukaan teistä minua siitä viime ketjusta "vauva vuodelle 2014", mutta itse siellä jo plussasin ja jatkoin lukemista aina näihin päiviin asti tässä uudessa ketjussa. 

Olen koko ajan toivonut teille plussaa ja toivon jatkossakin ja uskonkin että se pieni nyytti teille kaikille suodaan tavalla tai toisella! 

On mukava lukea teidän kuulumisia  vaikka toisinaan on aika rankkoja ja tippa tulee linssiin. Voimia ja jaksamisia teille kaikille! Toivottavasti ette pahastu, että ole  teitä seuraillu.

Robinette-: Kiva kun jaoit kuulumisesi meille :) Oho, oot niin hurjan pitkällä jo, ihan loppumetreillä, hui! :) Äkkiä se aika vaan menee, tuntuu että säkin vasta äsken sen plussan sait, ja nyt jo melkeen synnyttämässä.. Toivotaan että se sektio menee hyvin ja paranet pian! Kiitokset tsempeistä, ja sitä samaa myös sinulle! <3 Ajattele, tässä kuussa sulla on se pikkuinen jo käsivarsilla :') !

Ja kyllä me varmaan tullaan tännekkin päivittämään välillä kuulumisia, vaikka fb:n puolelle siirrytäänkin. Tai siis ne jotka siirtyy, ei voi olettaa tietenkään että kaikki lähtee facebook-ryhmään mukaan! :) Joten eiköhän meistä jatkossakin kuulu, vaikkakin ehkä harvemmin. :)

Haaveita: Kyllä sut muistetaan! :) Ja ei tosiaankaan haittaa että te plussanneet käytte täällä taustailemassa, rohkeesti vaan sieltä taustalta tänne meitä moikkaamaan ja kertomaan kuulumisia! :)

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti! <3

Kimallus-84    Kp 4/24-29    Yk 1v.1kk. (Yk 17)    Yritystä alkaen 06/2013

Lumiruusuko: Mikä tilanne??? 

Täällä testattu tänään haaleaakin haaleampi plussa. Kp 26, ja Rv 3+4.  Ei oo mitään oireita tai muita oloja raskauteen viitaten, mutta päivällä vaan hetken mielijohteesta päätin testin tehdä :D Mulla siis kierrot normaalisti olleet 25-27 päivän välimaastossa. Eilen tuli rusehtavaa tuhrua, mistä ajattelin että menkat tekee taas tuttuun tapaan tuloaan, mutta kun tänään ei mitään tuhrua enää näkynytkään, puhumattakaan menkoista, niin kaivelin sitten testejä esiin ihan huvikseen. Mä oon tän kierron syönyt taas päivittäin niitä geleitä ja Multivitan Raskaus & Imetys-vitamiineja. Söin geleitä sillon syksylläkin ne 2 kiertoa, josta jälkimmäisestä tuli sitten se plussa, joka todettiin kuitenkin tuulimunaksi. Tuulimunan jälkeen ollut ilman mitään poppakonsteja. Ajattelin nyt tähän kiertoon taas ottaa ja kokeilla geleitä et jos niistä olis jotain apuja, ja tais niistä jälleen olla.. :) Eli kunnes toisin todistetaan ja mitään vuotoja ei näy, niin taidampa olla raskaana.. :)  Saas nähä miten käy..

Kimallus-84    Kp 26 / Rv 3+4 (Yk 22)    Yritys aloitettu 06/2013    

Ensimmäinen plussa testiin 11/2014 (yk 20) joka todettiin kuitenkin tuulimunaksi 12/2014. (Rv 8+5)

Jospa toinen kerta toden sanoisi.........

Heippa! Kovasti tekisi mieli liittyä facebook ryhmään mutta toisaalta kasvojen antaminen jännittää. Onko ryhmässä varmasti sellainen itsestäänselvää että asiat ovat luottamuksellisia ja mikäli joku olisikin esim samasta kaupungista niin siitä ei ulkopuolisille puhuta. Mitä mieltä olette?:)

Kp 22/26-29? Yk 13 (yritystä 06/2013)

Voi perse Kimallus. *halaus* 

Kiitti Hummingbirdy ryhmän perustuksesta, laitoin mailia :) Ja siis 5 uutiset?? SAMANA PÄIVÄNÄ??? Tota voi jo sanoa todella todella todella huonoksi päiväki - olkoonkin, että osa niistä uutisista oli iloisia ja sillain..  mä oon se hirvee ihminen, jota kirpasee myös ne kauan odottaneiden plussat.. siis kirpasee - ei vituta. Kuin taas Hups, pesin bokserit tulin raskaaksi lajityypit...... Siis eihän se kenenkään VIKA OLE kuinka nopeaan tulee, tai ei tule. Eikä se ole pois meiltä, muttei meidän surukaan niiltä... No joo.. mä voisin jauhaa tästä loputtomiin :/

Kiva kuulla jo plussanneila kuulumisia.. onnea sektioon Robinette!! :)

Mulla on ihan semmonen olo, ettei sitä vauvaa koskaan ikinä tule. PMS on ihan hirvee, joka koloa ja niemennotkoa kolottaa ja otsassa kasvaa ainakin metrin mittainen k***ä. Tiedän, että rädärit alkaa ens viikolla - varmaan juuri ilkkumaan 33 vuotis päivänä.. :P Se ois vähintääkin mun tuuria!

Weebee kp X ja yk 15

Jules, mun piti sulle sanoman, että toivotaan, että kaikki on hyvin. Hcg:n nousu on tosi yksilöllistä.. muistan kun viime vuonna itse väsäsin digejä, en koskaan saavuttanut sitä 3+... :( oli kkm/tm, toivotaan, että sulla on asiat kuitenkin oikeinpäin uunissa :) Vihlova kipu voi hyvinkin olla kohdun kasvua ja KELTARAUHASEN tuikintaa - se teki todella todella todella kipeää... oli vasemmalla mulla ja jos ois ollut oikeella oisin varmaan luullut sitä puhjenneeksi umppariksi, niin hirveit kipui oli... Tsemppiä <3 Tuu kertoilee kuulumisia :)

Weebee taas. 

Heippa kaikki!

Toivottavasti ette kokonaan katoa täältä, teidän keskustelun seuraaminen, vaikkakin puskista, on ollut iso henkireikä!

Me ollaan toivottu omaa lasta vuoden verran. Mä oon 33v ja mies 36, yritystä takana vuosi. Ei yhtäkään plussaa, menkat ne on vaan tulleet kuin kello :(. Nyt kesällä käytiin yksityisellä tutkimuksissa, mulla kierron kartoitus ja ultra ja sen puolen kaikki ok, miehen näytteessä sitten olikin paljonkin vikaa kuten mm. normaalimuotoisten siittiöiden määrä 0%, ja kaikki muutkin lukemat viitearvojen alle. Mahdotonta luomusti raskautuminen ei kuulemma ole mutta ei kyllä missään määrin todennäköistäkään. Miehen testitulokset saatiin viime viikolla ja nyt yritän asennoitua siihen, että hoitoihin mennään. Enää sitten pitäisi päättää mihin asti ollaan valmiita jatkamaan.
Ekat tutkimukset tehtiin yksityisellä mutta nyt yritämme hakeutua julkiselle puolelle. 
Tähän asti olemme molemmat ajatelleet, että lapsia tulee jos on tullakseen ja jos ei, niin olemme ihan onnellisia kahdestaankin. Mulla ei oo mitään "lapsesta asti halunnut äidiksi" -juttua, lähdettiin ikäänkuin kokeilemaan joten tuli vähän yllätyksenä miten rankkaa on kun ei sitten onnistuttukaan, ja kuukaudesta toiseen jatkuva epävarmuus on jotain ihan hirveää.

Mulla on tiivis kaveriporukka ja kaikilla on lapsia. Tähän asti olen ollut ihan positiivinen ja ajatellut että kyllä mekin aikanaan, mutta nyt kun omat huonot uutiset ja kaverin vauvahehkutus osui samalle päivälle, siihen loppui oma jaksaminen enkä voinut enää kommentoida mitään. Nyt sitten kaiken muun lisäksi pelkään sitäkin, että tämä jotenkin erottaa mut ystävistä. 

Ihan vielä en ole valmis tulemaan asiassa omalla nimellä esille, mutta halusin että tiedätte että taustallakin luetaan enkä varmasti ole ainoa!

Henriikka meillä on sama tilanne miehen kanssa kuin teillä. Mutta meillä on niin, että myös mussa on vikaa. Mies on meillä halunnut AINA ISÄKSI. Otti kuitenkin yllättävän hyvin uutiset, että hänen siittiöillä tuskin hedelmöitetään. Me ei nyt ainakaan toistaiseksi lähdetä lapsettomuushoitoihin. Toisten siittiöihin mies ei tule suostumaan eikä adoptioon. Ehdotin jo aiemmin adoptioita, niin vastaus oli ettei ole koskaan ajatellut. Eilen mies puhui kaverinsa kanssa, niin sanoi ettei tummaihoista halua. Mä oon aina unelmoinut, että adoptoisin jostain "lapsiorja" maasta lapsen <3

"Kivaa" kuulla, ei siis tietenkään kivaa mutta lohduttaahan se että on kohtalotovereita :).

Me ei varmaan kumpikaan olla valmiita lahjasoluihin, eli jos ei nyt parin vuoden sisään onnistu omilla soluilla niin adoptiota varmaankin yritetään. Toki meillä alkaa sitten ikä tulla vastaan, en oikein tiedä kauanko tässä kannattaa enää odotella epätodennäköistä tärppiä :(. Uskon kuitenkin että voidaan sitten elää kahdestaankin, mutta jotenkin itse pelkään että kadun myöhemmin jos ei nyt yritetä kaikin keinoin.
Aika mielenkiintoista on aika ollut myös parisuhteen kannalta. Toisaalta ollaan juteltu enemmän kuin ikinä ennen ja lähennytty, mutta kyllähän tästä aiheesta myös tosi mojovasti riidellään, ollaan jotenkin niin äärimmäisen henkilökohtaisella alueella ja asioita mihin ei mitenkään ole voinut valmistautua. Meille on kuitenkin molemmille tärkeintä että pysytään yhdessä ja että molemmat on päättämässä näistä lapsiasioista. Sikäli on turvallinen ja hyvä olo yrittää juuri tämän miehen kanssa <3

Me ei olla kerrottu monelle tästä, muutama ystävä tietää ja on kivaa ja tärkeää että on joitakin kelle avautua. Kummankaan vanhemmat ei tiedä. 
Ollaan kyllä hyvin myös vältytty noilta täällä puhutuilta ikäviltä huomautuksilta. Mä oon aika valmis asiasta keskustelemaan ja luulen että jos joku oikein törkeästi huomauttaa niin sanon kyllä takas jotain tyyliin "lasta on toivottu mutta eipä vaan ole tärpännyt". Mikään salaisuus tämä siis ei missään nimessä ole, lähinnä en itse jaksa asiasta keskustella koska yritän itsekin suurimman osan aikaa ajatella jotain muuta.

Vauvahaave1 rohkeesti mukaan vaan :) Ei meistä kukaan ala toisia paljastamaan. Mä enemmän pelkään tota facebookkia että joku vahingossa kirjottaa mun seinälle :D Että olkaahan tarkkana, sillä en halua kenenkään tutun vielä tietävän lapsettomuudesta varsinkaan facebookin välityksellä. Mutta eihän kukaan sellasta tee joten ihan huoletta voit pistää mulle mailia :) 

Musta tuntuu että pitäisi kommentoida niin moneen kohtaan mutta mulla on aika tänään ja lähipäivinä kortilla. Töissä on ihan hullun kiirettä ja kotonakin joten voi olla etten osaa nyt hetkeen kommentoida mitään pitkää täällä! 

Ja tosissaan te jotka ootte plussannu voitte ihan hyvin liittyä mukaan facebookkiin meijän kanssa. Laitatte vaikka että ette saa ilmotuksia meijän kirjotuksista niin ei tartte lueskella joka päivä, mut sit kun huvittaa tulla moikkaamaan niin tervetuloa vaan!

Ovis lähenee mulla ja sitä myöten tuntuu että paineet vaan kasvaa. Mulla on jo nyt hirvee stressi vaikka ovikseen on vielä yli viikko. Mitenköhän tästä selvitään.

Vauvahaave1: Kuten tuossa hummingbirdy jo kirjoitti, niin rohkeesti mukaan vaan. Ei siellä kukaan ala ketään paljastamaan, ei varmaan olisi kenekään edun mukaista. Kyllä siellä ihmisiin voi luottaa, ainakin itse uskon siihen! :) 

Hummingbirdy: Älä pelkää, ei varmasti kukaan voi vahingossa ainakaan sun seinälle käydä mitään kirjoittelemassa. Kyllä siinä tapauksessa pitää klikata aika monta kertaa vika paikkaan, jos niin käy.. :D Ole huoleti :) Ja sama täällä että en mäkään halua että tää asia facebookin kautta leviää tutuille, kun kukaan ei lähipiirissä tiedä tästä meidän yrityksestä tai mitään tästä. Tai yhdelle kaverille olen kertonut, mutta siihen se saa jäädäkkin. Olen kyllä laittanut itselleni facebookissa niin massiiviset yksityisyysasetukset päälle, että minulla ei ainakaan pitäisi olla tuota huolta että joku vahingossa kirjoittaisi omalle sivulleni mitään "tulenarkaa" :D  kohta mä varmaan kirjottelen siellä omallakin sivulla vaan omaksi iloksi kun olen niin tarkasti rajannut kenelle jaan mitäkin :D :D

Henriikka: Me ollaan miehen kanssa samanikäisiä kuin sä. Käytiin lääkärissä kesäkuun alussa, mä kävin labroissa ja kaikki oli mun kohdalta ok. Mies kävi onneksi ennen lapsettomuushoitoja tutkittumassa spermansa ja 83% oli kuolleita ja 8% hitaita, eli mahdoton raskautua, vaikka 1siittiö riittääkin hedelmöittämään. Ajateltiin ettei kumpikaan halua, että joudutaan kumpikin syömään hormineja. Ollaan ihan kahdestaankin onnellisia ja mies on huomannut nyt paljon hyviä puolia olla lapsettomia :P Vaikeita nämä lapsettomuusasiat.

Hummingbirdy välivuodot on kyllä s*tanasta. Mä kärsin niistä vähän yli vuosi sitten, samalla tavalla noin viikkoa ennen kuukautisia alkoi tiputella. Lääkäri puhui silloin ohuesta limakalvosta (kiinnittyminen ei onnistu), ja silloin sain myös keltarauhashormonikuuria. Mutta lopullisesti se säännöllinen välivuoto loppui mulla kun sain kilpparilääkityksen, liekö se sitten ollut se perimmäinen syy.

Robinette, mahtavaa kuulla että kaikista vuodoista huolimatta raskaus on edennyt kuten pitääkin. Nuo vuodot kyllä aina pelästyttää, ja epätietoisuus on ainakin mulle aina se inhottavin tunne. Tsemppiä sektioon, se menee varmasti hyvin!

Weebee, pitäisi varmaan jättää se digien väsäily kokonaan, turhaan vain luo itselle paniikkia. Tai ainakin pitäisi se testailu lopettaa ekan plussan jälkeen. Mutta toisaalta se epätietoisuus..  :P

Henriikka ja Asistente1escolar, ootte varmaan jo sen jossain välissä sanoneet, mutta mulla on niin harva kuula etten vain muista: miten siinä tapauksessa edetään hoidoissa, jos vika on spermassa? Hormoneilla? Yhdellä ystävällä oli sama tilanne, silloin muistaakseni aloitettiin suoraan IVF (josta tärppäsi ekalla). Tuntuu, että aika paljon on vaihtelua hoitojen valinnassa ja aloittamisessa. Mutta onhan tietysti jokainen pari yksilöllinen.

Mä varasin yksityisen varhaisultran huomiseksi, koska MIES ei enää kestänyt odottamista. :D Ei tuossa varmaan mitään järkeä ole kun polille menen kuitenkin tiistaina, mutta omia rahojapa tässä vaan hassataan. On tässä kai kuitenkin jo 7+1 menossa, eli jotain pitäisi näkyä huomennakin. Kaikki oireet on tosiaan kadonneet kuin pieru ikkunasta, siinä mielessä en ole kovinkaan toiveikas. Testejä en ole uskaltanut enää tehdäkään.

Voisin myös periaatteessa olla ihan pro facebook, jos tällainen nyyppä mukaan huolitaan. Laitan viestiä vaikka sitten huomisen jälkeen, kun oon (toivottavasti) vähän vähemmän epätietoinen. Mä en kyllä noin muuten ole mitenkään erityisesti pitänyt asiaa salassa, musta on vain hyvä että tahattomasta lapsettomuudesta puhutaan avoimesti. Se on iso osa meidän elämää, enkä mä ainakaan kestäisi jos joutuisin jäkittämään ajatusteni kanssa ihan keskenäni. Miehelle on ehkä kovempi paikka puhua asiasta (edes mulle).

Aurinkoista viikonloppua kaikille, toivottavasti ensi viikko toisi hyviä uutisia yhdelle jos toisellekin..

Tervetuloa Henriikka :) Ja onnea matkaan. Aika musertavia uutisia.. onni on nykypäivänä hyvät hoidot, vaikkei niilläkään ihmeitä tehdä.. :) 

Jules, onnea huomiselle!!! Täälä ootellaan peukut sojossa uutisia <3

Face on pystyssä ja siellä tuntuu hieman erilaiselle olla kuin täälä.. mutta yhtäkaikki eritavalla tiivistä varmasti.. :) Mukaan vaan rohkeasti - minäkin olen tarkka siitä, ettei asia leviä julkisesti minneen, en jaksa tätä jos pitäs vielä jaksaa "vieraiden" ihmisten kyselyt, sääli, painostus, "tsemppi" ja PETTYMYS. o.O Mulla anoppi naamakaverina - en kestäs sen pettymyksiä, jos tietäs miten koskakin sujuu.. Kunnioitetaan siis toistemme yksityisyyttä :)

Mä kohtasin eilen jotain hirweet! Kp 26 ja tuli pyyhkiessä tuhrua! siis KP 26!!! Never ever!!!! Olin ihan shokissa.. lyheneekö mun kierrot?? Mulla ei yleensä ole tollaista tahmaista ruskeaa, ikääinkuin ruskeaa paksua valkovuotoa (soriiii!).. tulee yleensä n. kerran ja sit seuraavalla käynnillä onkin jo verta mukana.. nyt ei ole tullut. Mä syytän noita geleitä: ne teki mun kropalle päinastaista kuin muille :P Jostain syystä keltarauhanen ei toimi kunnolla tms. Nyt siis 27/29 about.. Lämpöjä olen mittaillut jostain kierronpäivästä saakka - en joka päiä, mutta niin et huomasin jossain kohtaa sen nousun et ovis oli ollut... olleet aikalailla 36,9, nyt aamulämpö on 

Kiukuttaa kyllä ihan simona... ja eilen lueskelin adoptio juttuja... se, että se maksaa ihan hirveitä summia, on jo iso juttu sitä harkitseville.. ja sitten ne kriteerit... tällä hetkellä ainakaan Pelan kautta minulla ei ole mahdollista saada adoptio lasta. :( Pisti hiljaiseksi mutta myös vihaiseksi... biologiselle lapselle ei ole kriteereitä.. vaikka monessa kohtaa pitäisi kyllä olla!

Tsempit naiset!!

Weebee kp27/~29-30 yk 15 (melkein vois jo sanoa että yk 16 on alkanut...)

Minne se aamulämpö katos??? :O Mutta siis oli 36,82.

Ilmeisesti siittiöitä on liian vähän inseminaatioonkaan, joten IVF lienee meille oikea hoitomuoto. Jos nyt sinne asti sitten päädytään.

Nyt olen taas jaksanut olla toiveikas, jospa se näyte paranisi. Toisaalta, vuosi yritystä takana ja jos sperma olisi jossain vaiheessa ollut parempaa niin kai meillä olisi se lapsi jo... 
Iherbille laitoin tilaukseen miehelle kunnon setin nappeja: sinkkiä, d-vitamiinia, foolihappoa. Ja vehnänalkioöljyä pitäisi vielä hankkia :).