Lue keskustelun säännöt.
Mikä on pahin loukkaus narsistille?
Kertokaa, mikä on pahin loukkaus, mitä narsisti voi kokea?
Kommentit (1115)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tosi yksinkertainen kuvio oikeasti:
- Palkitsevinta narskulle on huomio. Millainen vain (negatiivinen tai positiivinen).
- Pahinta narskulle on huomion puute (no contact tai "kiveksi muuttuminen" jos olet kontaktissa)
Tuo kuulostaa parkkinsonilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julkinen nolaaminen. Eikö totta ;)
Suurin osa narsisteista ovat keskivertoa tyhmempiä ja kuvittelevat olevqnsa joka alan mestareita. Välttelevät teitä, jos pelkäävät joutuvansa alakynteen älyllisesti.
Haasta pelaamaan älypeliä.
Eikö julkinen nolaaminen ole ihmisoikeusrikos?
Ja ihmiset lähtee sokeasti näihin joukkopsykooseihin.
Vierailija kirjoitti:
Muistan lukeneeni että narsisti ainakkn saattaa hyvinkin tietää ja myöntää olevansa narsisti. Tiedän yhden narsistin, joka on tehnyt narsismistaan ison numeron. Jakoi siis facebookissaan tekstejä omasta narsismistaan.
Koska hän oli keksinyt olevansa narsisti (varmaan niin moni oli siitä syyttänyt) hän sai narsismista hauskan selityksen kaikille teoilleen. En voi tälle mitään koska olen narsisti! Ymmärtäkää minua, olen narsisti! Lisäksi huomionhakuisena ihmisenä sai paljon huomiota ja asemaa jotenkin erityisenä ihmisenä, joka poikkeaa tavallisista tylsistä tallaajista.
On näitäkin. Suuri joukko narsisteja vaeltaa koko elämänsä läpi tiedostamatta sairauttaan, mutta osa havahtuu elämänsä varrella. Tämä tosin tyypillisesti edellyttää jotakin äärimmäistä traumaattista elämänkokemusta, kuten esimerkiksi pitkäaikaisen parisuhteen tuhoutumista.
Mikäli näin käy (niinkuin usein käy), on narsisti hetken aikaa täysin sirpaleina, hämmästellen miten elämä ja kohtalo kohtelee häntä näin julmasti. Koska narsisti haluaa tapahtumalle selityksen, ja luonnollisesti oppia tulevaisuudessa tunnistamaan ex-puolisonsa kaltaisen "petollisen , kiittämättömän ja kavalan" ihmistyypin, ettei moisen uhriksi erehdy koskaan enää elämässään, alkaa narsisti ehkä kaivaa netistä tietoa ihmisen käyttäytymisestä, ja vertaistarinoita. Tässä kohtaa hän alkaa löytää melko mittavasti juuri narsismista kertovia artikkeleita, ja hämmästyy suuresti löytävänsä teksteistä ei suinkaan ex-puolisoaan, vaan itsensä. Tämä on tyypillisesti merkittävä käännepiste narsistin elämässä, ja oikeastaan ainoa hetki jolloin narsistilla on mahdollisuus toipua terapian avulla.
Trump on hyvä esimerkki narsistista! Selittää totuuden itselleen sopivaksi eikä osaa hävitä ym.
Vierailija kirjoitti:
Julkinen nolaaminen. Eikö totta ;)
Suurin osa narsisteista ovat keskivertoa tyhmempiä ja kuvittelevat olevqnsa joka alan mestareita. Välttelevät teitä, jos pelkäävät joutuvansa alakynteen älyllisesti.
Haasta pelaamaan älypeliä.
Moni on siihen kuollut. Ja vielä niin kierosti että pussittaa itsensä ja syyllisyyden taakan. En suosita. Jollet ole äärimmäisen taitava halua pitää asioita kunnossa. Jotkut narsut on ennen kaikkea sitä ja ne ei ole ylimielisiä. Koska kun lopettaa syntyy usein helvetti. Joskus narsut tai ehkä ne on psykoja ovat niin taitavia etteivät jää koskaan kiinni. Niille periaatteessa häviät aina ja menetät heidän tavoin itsesi. Ole reilu ja pidä puolesi. Ja kaikki psykopaatit eivät ole pelkästään pahoja. Onnettomuuspaikalla he voivat olla parhaita toimijoita kun muut eivät enää pysty ja säästävät elämiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa tällaisessa edellä mainitussa kuviossa narsistin ennuste on edelleen todella huono, muutamastakin eri syystä:
Aika-ikkuna, jossa tervehtymisprosessi voisi käynnistyä terapian avulla on äärimmäisen lyhyt.
Tyypillisesti jo muutamassa viikossa hän tekee jomman kumman seuraavista:
a) Hyväksyy narsisminsa, ja opettelee peittämään sen entistä paremmin.
b) Kiistää narsisminsa, ja päättelee kuvitelleensa omiaan, ollessaan hetkellisessä herkässä tilassa ja mielenhäiriössä kumppanin menetyksestä johtuvan surun johdosta.
Eli narsisti rakentaa suojakuorensa ja "kuplansa" takaisin ympärilleen äärimmäisen nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sairas ketju joka ei opeta edes vahinkojen minimoimista.
Ainoa tapa minimoida vahingot on paeta narsistin vaikutuspiiristä niin pian kuin se vain suinkin on mahdollista. Narsistia ei pysty "rakastamaan eheäksi".
Myös tämä usein tarjoiltu: "selkeiden rajojen asettaminen" on täysin hyödytön neuvo, koska vaikka narsisti
pakon edessä tällaisiin suostuisikin, ei hän pitkään kykene/halua näitä noudattaa, ja keksii luonnollisesti keinoja näitä sääntöjä ja rajoja kiertää.
Seuraavassa konfliktissa dialogi on tyypillisesti seuraava:
Kumppani: "sinä lupasit ettet enää koskaan tee näin!!!"
Narsisti: "tämä on nyt täysin eri asia mistä silloin sovittiin [ja tähän 9 hyvää ja 10 kaunista perustelua miksi] "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten kestätte sen, jos narsisti on tehnyt teille paljon hyvää? Minä olin nuorena onneton, (narsku)vanhempieni hylkäämä raasu, jonka sukulaistäti otti hoiviinsa. Hänestä tuli kuin äiti minulle, auttoi saamaan ammatin, piti juhlat ja näytti elämää. Kun pääsin jaloilleni, alkoi mitätöinti hiljalleen. Sain vauvan, jota hän omi ja mollasi äitiyttäni. Hakeuduin terapiaan pohtimaan pahaa oloani ja ymmärsin sen kumpuavan tädin rautanyrkistä, ei se ollutkaan enää oma lapsuus. Jossain vaiheessa täti ilmoitti suoraan, että jätä lapsesi hänelle, hän hoitaa sen, sinä et osaa. Jatkuvaa puuttumista, ulkonäköni ruotimista, huonoksi äidiksi haukkumista kun muut eivät näe. Seurassa hän on mitä hurmaavin. Kukaan muu ei ole koskaan epäillyt äitiyttäni, ainoastaan hän.
Nyt olen onnistuneesti saanut häntä karistettua kannoiltani (vuosien työ). Poden kuitenkin syyllisyyttä siitä, mitä hän teki eteeni 20 vuotta sitten. Hänen seurassaan en voi kuitenkaan enää olla, sillä en saa henkeä, tulee paniikkikohtauksia jne., mikä näkyy lapsellekin. Triggereitä tule tilanteissa kun hän vihjaa yhtään siihen suuntaan, että olen huono äiti, ja hän hoitaa lapseni paremmin. Olen päätynyt hyväksikäyttäjältä hyväksikäyttäjälle.
Hän auttoi niin pitkälle kuin osasi. Varmaan todellisesta halusta. Sitten tuli omat rajat vastaan. Kukaan ei osaa auttaa häntä eteenpäin niin hyvä side katkeaa sinuun. Nyt hän käytännössä syö sinua ja omia aikaansaannoksia. Paskaa tässä on että sinun pitäisi saada toimiva tuki taas. Sitä on vaikea löytää. Hän menettää sinusta saaman turvan joka pitäisi tulla muualta ja kiristämällä pitää sinua otteessa että voisi auttaa. Vaikka ei enää pysty. Syyllisyys on siinä mielessä hyvä ettet ole tunteeton. Mutta sinun pitää pystyä silti elämään.
Vierailija kirjoitti:
Julkinen nolaaminen. Eikö totta ;)
Suurin osa narsisteista ovat keskivertoa tyhmempiä ja kuvittelevat olevqnsa joka alan mestareita. Välttelevät teitä, jos pelkäävät joutuvansa alakynteen älyllisesti.
Haasta pelaamaan älypeliä.
Todella vaarallinen neuvo, en missään nimessä suosittele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
F60.8 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan lukeneeni että narsisti ainakkn saattaa hyvinkin tietää ja myöntää olevansa narsisti. Tiedän yhden narsistin, joka on tehnyt narsismistaan ison numeron. Jakoi siis facebookissaan tekstejä omasta narsismistaan.
Koska hän oli keksinyt olevansa narsisti (varmaan niin moni oli siitä syyttänyt) hän sai narsismista hauskan selityksen kaikille teoilleen. En voi tälle mitään koska olen narsisti! Ymmärtäkää minua, olen narsisti! Lisäksi huomionhakuisena ihmisenä sai paljon huomiota ja asemaa jotenkin erityisenä ihmisenä, joka poikkeaa tavallisista tylsistä tallaajista.
On näitäkin. Suuri joukko narsisteja vaeltaa koko elämänsä läpi tiedostamatta sairauttaan, mutta osa havahtuu elämänsä varrella. Tämä tosin tyypillisesti edellyttää jotakin äärimmäistä traumaattista elämänkokemusta, kuten esimerkiksi pitkäaikaisen parisuhteen tuhoutumista.
Mikäli näin käy (niinkuin usein käy), on narsisti hetken aikaa täysin sirpaleina, hämmästellen miten elämä ja kohtalo kohtelee häntä näin julmasti. Koska narsisti haluaa tapahtumalle selityksen, ja luonnollisesti oppia tulevaisuudessa tunnistamaan ex-puolisonsa kaltaisen "petollisen , kiittämättömän ja kavalan" ihmistyypin, ettei moisen uhriksi erehdy koskaan enää elämässään, alkaa narsisti ehkä kaivaa netistä tietoa ihmisen käyttäytymisestä, ja vertaistarinoita. Tässä kohtaa hän alkaa löytää melko mittavasti juuri narsismista kertovia artikkeleita, ja hämmästyy suuresti löytävänsä teksteistä ei suinkaan ex-puolisoaan, vaan itsensä. Tämä on tyypillisesti merkittävä käännepiste narsistin elämässä, ja oikeastaan ainoa hetki jolloin narsistilla on mahdollisuus toipua terapian avulla.
Mulla on traumoja ja terapiat ei ole koskaan auttanut. Olen kestänyt kitumisen niissä elämän tuomien normaalien tunnerikkaiden kokemusten avulla. Entinen on siellä ja pysyy mutta pystyy elämään asioita niin ettei menny vaikuta. Nää hyvät asiat on valitettavasti terapiat vetänyt paskaksi. Jos terapioita ei olisi olisi parempi. Olisin keskittynyt enemmän elämään ja en olisi kuluttanut voimavaroja niihin ja kehittynyt. Harva terapeutti on terve. Hukkaan menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuuntele sen juttuja, vaikka puhuu päälle. Nauraa, kun se selittää jotain tosissaan. Ignooraa täysin.
Kyllä se jotain keksii . Tuollaisen jälkeen taitaa alkaa mustanmaalaus kampanja.
Voi olla vaarana, että SINUSTA puhutaan kohta narsistina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistisesti käyttäytyvä henkilö on täällä päässä lapseni isä. Lapseni haluaa olla kummankin puolella, mikä sinänsä on ymmärrettävää, ja tulevat toimeen keskenään. Kerran kuitenkin olin tilanteessa, jossa olin minä, tytär, tyttären isä ja tämän kaveri. Tytön isän kumppaniin oli mukana tapansa mukaan lannistuneen oloisena.
Kaveri ei ollut sanonut minulle sanaakaan, johon olen jo tottunut. Tyttären isän seurassa olevat henkilöt käyttäytyvät aina niin. Aloin jutella hänelle luontevasti ja tyttäreni rääkyi vieressä, miten en voi pakottaa ketään juttelemaan. Sanoin hänelle napakasti:"Olepa nyt hiljaa kun minä noudatan normaaleja käytöstapoja, joita olen sinullekin kyllä opettanut. Nyt jutellaan hyvässä hengessä kuten aikuiset ihmiset". Otin siis tilanteen haltuun. Tytär osaa käyttäytyä mutta haluaa tietenkin olla myös isänsä puolella. Tilanne kääntyi parhain päin ja aloimme kaikki vitsailla ja puhua small talkia.
Olen työssäni sosiaalialalla oppinut olemaan ottamatta asioita henkilökohtaisesti. Siten myöskään tuollaiset omituiset sosiaaliset tilanteet eivät saa minua lukkoon. Tyttären isän kanssa olen jo vuosia noudattanut jämäkän asiallista linjaa enkä ole antanut hänen kiukutella. Tai on saanut tehdä sen ihan keskenään. Ei minun tarvitse kuunnella aikuisen ihmisen uhmaikää. Olemme asiallisissa väleissä, eikä hän enää uskalla yrittää kukkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että ei mua kiinnosta.
Sitten varmaan kannattaa siirtyä johonkin toiseen ketjuun? :)
Jos joku saa huomiota, vaikka alhaisessa asemassa olevana työpalaverissa ihan omasta työstään puhumalla. Jos narsisti kokee, että toinen on esillä, vaikka kumpikin on itse asemallaan "ansainnut" näkyä, voi aidosti kiristellä naamaansa ja jopa teeskennellä, että huomiota saanut on saatava pois työstään.
Ei auta erilainen palkka, ei erilainen työstatus. Narsistille on väärin, että jostain huokuu jotenkin itsevarmuutta tai osaamista karismaattisesti, etenkin vaikka ei ole vakituinen. Vaikka tavallisia puhunut olisi kuinka kokenut ja itse asiassa työssään osaamistaan alemmassa asemassa. Pudotuspelin uhassa olevien pitäisi olla tutkan alapuolella tai muuten myötäeläviä.
Palaverien lisäksi lopettavan työntekijän saama pieni läksiäislahja loppukahveilla ilmeisesti herätti eräässä kateutta, vaikka huomion kadehtija sai jäädä työhön ja myöhemmin paremman asemankin. Miksi lopettava sai olla esillä, ei kestänyt. Työkaveri toi huomionhakuisellekin esineen myöhemmin, jota esitteli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että jättää huomiotta. Ei välitä. Ottaa etäisyyttä ja katkaisee välit. Unohtaa.
Ja unohtaa niin että keskittyy omaan elämään. Iloisena ja vapaana narskun myrskypilvestä ja kontrollista. Katse valoisaan tulevaisuuteen ja hyviin ihmissuhteisiin.
Tämä on paras keino uhrille, ja toivonkin että monelle se olisi totta eikä vain kliseitä ja sanahelinää - tämä on nimittäin muutamaan miljoonaan kertaan kuultu. Sen sijaan kunnon narsistille on aivan tuo ja lysti mitä paarialle kuuluu.
Ellei narskulla ole hovia ja ihailijoita, ei hänellä ole mitään. Että siltä kannalta ei ole yksi lysti kun ihmisiä lähipiiristä liukenee pois.
Mutta yksikin riittää.
Isäni, erittäin paha narsisti ellei psykopaatti jopa, on ympäriltään karkoittamut kaikki sukulaiset, tutut, entiset työkaverit, naapurit, omat lapsensa ja omat sisaruksensa.
Mutta ei haittaa! Yhä on alistettu puoliso jota voi hakata ja pieksää. Yksikin riittää siihen että hän voi tuntea itsensä ylivertaiseksi.
Eikö isäsi vaimoa pitäisi auttaa? Karmea tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks narskuilla yleensä velkoja ?
Ei ole. Kaikki rahat on kupattu vaivihkaa ja hilaiselossa muilta, vanhemmilta, sukulaisilta, lapsilta ja puolisolta. Narsku on rikas, vailla ammattia. Velalllisuus tai velattomuus ei kuitenkaan ole mikään narskun määrite tai ominaisuus.
En tiedä onko "yleensä" tai ei, mutta minun tuntemillani kahdella oli molemmilla. Ja molemmilla sama kaava. Maksatetaan toisilla niin paljon kuin voidaan. Otetaan surutta velkaa tietämättä yhtään, miten sen saa maksettua takaisin. Se ei ole edes olennaista, tärkeintä on sen rahan saaminen jostain, ja sen holtiton kuluttaminen. Jos joku alkaa kysellä rahojensa perään, se on kuin loukkaus ja on miljoonia selityksiä siihen, miten nyt ei ole rahaa, kun on tilanne tämä ja tämä, ja kauhea selittäminen jolloin loppujen lopuksi rahojensa perään kysellyt on ikään kuin altavastaajana, tuntee syyllisyyttä ja on kuin pahanteossa toista kohtaan.
Narsistille ei ole yhtään vaikeata jättää velkansa maksamatta, hänhän itse asiassa ajattelee niin, että muiden kuuluukin kustantaa hänen tarpeitaan. Narsisti ei edes kiitä mistään.
Narsistille on ihan helppoa myös lainata toisen tavaroita, jättää ne palauttamatta ja jos ne joskus saa takaisin, ne on rikki. Siihenkin on aina joku pätevä syy, miten ne on rikkoutuneet. Sillä ei ole hänelle mitään merkitystä, hänhän ei perusta paskaakaan toisen omaisuudelle.
Eli toisten rahan ja omaisuuden kunnioittaminen ei kuulu narsistin periaatteisiin. Maailmahan pyörii hänen ympärillään.
Minun narsistimieheni sai puhuttua pyörryksiin jopa pankkivirkailijat aikanaan, niin että he antoivat hänen nostaa rahaa minun tililtäni. Tänä päivänä se ei onnistuisi, mutta silloin 70-luvulla se vielä onnistui. Oli kuulemma unohtanut valtakirjan kotiin. Olisin varmaan saanut nämä virkailijat syytteeseen tästä, jos olisin jaksanut ruveta metelöimään asiasta, ja todennäköisesti pankki olisi korvannut minulle rahan menetyksen, mutta en jaksanut alkaa, olin niin lannistunut. Mutta että kehtasi!
Olen jo eläkeiässä, mutta edelleen joskus nousee raivo siitä, miten hän minua kohteli. Hän käytteli minua kuin omaisuuttaan, jolle sai tehdä mitä tahansa.
Pahin loukkaus narsistille on todellakin se, että jättää hänet huomiotta. Katoaa vain pois hänen elämästään eikä vastaa peräänhuuteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ei mua kiinnosta.
Sitten varmaan kannattaa siirtyä johonkin toiseen ketjuun? :)
Tää oli siis esimerkki, miten saa narsistin mielenkiinnon kiusata lopahtamaan, eikä mikään kommentti ketjun aiheesta tai postauksista. Vastasin aloitukseen.
Välinpitämättömyys ei haittaa narsisteja. Ne siirtyvät sitten johonkin muuhun ja ehkä yrittävät saada sinut takaisin joskus.
Ei kannata loukata narsistia... jos he tulevat oikein vihaisiksi, he pystyvät tekemään vaikka mitä. Paras mitä voit tehdä on ignooraaminen/blokkaaminen.