Mikä on pahin loukkaus narsistille?

Se kun olet parempi jossain, tai olet vain oma itsesi ja omaat hyvän itsetunnon. Eikä tarvitse olla ylpeä tai kehua, se kyllä huomaa muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

"Olet orkidea" ?

Valoa tupaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että ei mua kiinnosta.

Sitten varmaan kannattaa siirtyä johonkin toiseen ketjuun? :)

Tää oli siis esimerkki, miten saa narsistin mielenkiinnon kiusata lopahtamaan, eikä mikään kommentti ketjun aiheesta tai postauksista. Vastasin aloitukseen.

No taitavasti osasit naamioida kommenttisi ivallisen kuuloiseksi...

Kehumalla jonkun toisen paikalla olevan ihmisen vaatetusta, kampausta tms.

Kyselemällä kuulumisia vaikka juuri tältä henkilöltä niin, että tulee selväksi teidän yhteiset jutut / yhteydenpito.

Narsistihan ei ole kiinnostunut ihmisistä kovin paljon, hyvä jos muistaa kaikkien paikalla olevien nimet. Eli hänet saa äkkiä hiljaiseksi puhumalla jostain ihmisestä lämpimästi tietäen, mitä tälle tapahtunut. Ei pysty osallistumaan keskusteluun.

”Unohtamalla” esim. sen hänen lempijuomansa tarjoilusta. Eikä edes pahoittele asiaa.

No mä en yleensä alentuisi samaan, mutta siinä vaiheessa kun aletaan valehdella muita vahingottaen, oli pakko tehdä. Juuri se julkinen nöyryytys, mutta se pitää tehdä fiksusti ja antamatta nimeä. Mä tein niin, että kun huomasin narsistin toiminnassa suoria lainvastaisuuksia, kirjoitin paikalliseen puskaradioon, että tiesittekö että lain mukaan ei saa tehdä näin  ja sitten luettelin juuri ne asiat, mitä hän oli tehnyt. Seurauksena oli minun estäminen facebookissa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten kestätte sen, jos narsisti on tehnyt teille paljon hyvää? Minä olin nuorena onneton, (narsku)vanhempieni hylkäämä raasu, jonka sukulaistäti otti hoiviinsa. Hänestä tuli kuin äiti minulle, auttoi saamaan ammatin, piti juhlat ja näytti elämää. Kun pääsin jaloilleni, alkoi mitätöinti hiljalleen. Sain vauvan, jota hän omi ja mollasi äitiyttäni. Hakeuduin terapiaan pohtimaan pahaa oloani ja ymmärsin sen kumpuavan tädin rautanyrkistä, ei se ollutkaan enää oma lapsuus. Jossain vaiheessa täti ilmoitti suoraan, että jätä lapsesi hänelle, hän hoitaa sen, sinä et osaa. Jatkuvaa puuttumista, ulkonäköni ruotimista, huonoksi äidiksi haukkumista kun muut eivät näe. Seurassa hän on mitä hurmaavin. Kukaan muu ei ole koskaan epäillyt äitiyttäni, ainoastaan hän.

Nyt olen onnistuneesti saanut häntä karistettua kannoiltani (vuosien työ). Poden kuitenkin syyllisyyttä siitä, mitä hän teki eteeni 20 vuotta sitten. Hänen seurassaan en voi kuitenkaan enää olla, sillä en saa henkeä, tulee paniikkikohtauksia jne., mikä näkyy lapsellekin. Triggereitä tule tilanteissa kun hän vihjaa yhtään siihen suuntaan, että olen huono äiti, ja hän hoitaa lapseni paremmin. Olen päätynyt hyväksikäyttäjältä hyväksikäyttäjälle.

Kun narsisti tekee hyvää, hän ei tee sitä aidosta auttamisen halusta, vaan koska hän odottaa saavansa ihailua ja hyväksyntää osakseen. Olit hänelle lähde, josta hän sai tarvitsemaansa huomiota, ihailua ja hyväksyntää. Hän oli sinulle tärkeä, olit riippuvainen hänestä ja mikäs narsistia enemmän miellyttäisi? Kun et enää tarvinnut häntä samalla tavalla, hän koki itsensä hylätyksi ja loukatuksi. Narsisteilla on todella heikko itsetunto ja hauras ego, ja he loukkaantuvat todella helposti. 

Kuten täällä on jo useampaan otteeseen sanottu, narsisti pyrkii saamaan huomiota keinolla millä hyvänsä. Narsistin itsetunto ei kestä sitä, että joku jättää hänet tai ei piittaa hänestä. Jo pienikin vihje siitä, että narsisti ei enää ole uhrinsa elämän keskipiste, on narsistille hirveä loukkaus. Narsisti pyrkii manipuloimaan ihmisiä lähellään, jotta he pysyisivät hänen vaikutuspiirissään. Siitä tässä jatkuvassa haukkumisessa ja mitätöinnissä on kyse. Hän yrittää pönkittää omaa egoaan ja rangaista sinua siitä, että et anna hänelle enää tarpeeksi huomiota. Varmaan hän kuvittelee, että kun toista tarpeeksi haukkuu ja alentaa, toinen "tajuaa" että narsisti on hänen yläpuolellaan ja hän saa siitä jotain hallinnan tunnetta.

Yleensä kun narsisti päättää jonkin ihmissuhteen, esim. jättää kumppaninsa, hän pyrkii loukkaamaan ja satuttamaan toista osapuolta mahdollisimman paljon. Tämä on tavallaan rangaistus siitä, että narsisti kokee itse tulleensa loukatuksi ja samalla hän myös oikeuttaa tekonsa itselleen. Eli narsisti syyttää kaikesta toista osapuolta, joka on hänen mielestään kaikin puolin hirveä ihminen, mikä taas oikeuttaa kaikki narsistin teot (tai niin hän asian itselleen selittää). Kohtelemalla toista ihmistä kuin paskaa, narsisti pyrkii vakuuttamaan itselleen, että toinen osapuoli on syyllinen eikä hänessä itsessään ole mitään vikaa ja jollain sairaalla tavalla tässä on hänen mielestään järkeä, vaikka hän olisi se väkivaltainen osapuoli eikä toinen ihminen olisi tehnyt hänelle mitään pahaa. Se logiikka tässä on suunnilleen: "jos minä kohtelen häntä näin huonosti, hänen on pakko olla hirveä ihminen ja ansaita se, koska enhän minä muuten kohtelisi häntä näin". 

Ihan ensiksi kannattaisi varmistua siitä, että kyseessä on oikeasti narsisti. Usein ei nimittäin välttämättä ole.

Tapausesimerkkinä olen kärsinyt itse koko elämäni erittäin pahasta sosiaalisesta ahdistuksesta. Minua on sosiaalisen ahdistukseni oireiden vuoksi nimitetty narsistiksi, myös työpaikalla.

Sosiaalisen ahdistuksen oireita pyritään yleensä, ja olen itsekin pyrkinyt hallitsemaan niitä eristäytymällä, kontrolloimalla sosiaalisia tilanteista etukäteen ja valmistautumalla mahdollisimman täydellisesti. Kaikki ovat luonnollisesti vääriä toimintatapoja. Ne on kuitenkin diagnosoitu narsisimiksi, koska sitähän kaikki erilaiset ihmiset ovat.

Olen saanut lääkkeeksi juuri tätä täälläkin tarjottua ignoorausta ja kiveksi muuttumista.

Ongelma on se, että amatööridiagnoosi on ollut totaalisen väärä. Sosiaalinen eristäminen on pahinta, mitä sosiaalisesta ahdistuksesta kertovalle voi tehdä. Itse asiassa se on pahinta, mitä kenellekään ihmiselle voi tehdä. Jokainen normaali ja epänormaalikin ihminen reagoi sosiaalisen eristämiseen. Se on pahimman luokan kiusaamista. 

Omalla kohdallani eristäminen söi lopunkin hauraan sosiaalisen itsetuntoni. Tässä kohtaa markettioppaan ja vauva-finsä lukenut narsistitutka on luonnollisesti tulkinnut alkuperäisen diagnoosinsa oikeaksi, koska reaktiohan on juuri se, mikä oppaassa on kerrottu. "Sehän yrittää kysyä, mitä se on tehnyt väärin ja ottaa yhteyttä, vaikka olen täysin ignoorannut sen. Narsisti mikä narsisti siis!"

Jokainen tekee tietysti mitä tahtoo ja myös oikeita narsisteja on varmasti olemassa. Silti  ennen kuin aloitat sosiaalisen eristämisen ihmiskokeesi kannattaisi varmistua siitä onko diagnoosi oikea, sillä jälki voi olla todella rumaa. Jos diagnoosisi ei ole oikea leikit jonkun ihmisen mielenterveydellä.

Pikkolo kirjoitti:

Ihan ensiksi kannattaisi varmistua siitä, että kyseessä on oikeasti narsisti. Usein ei nimittäin välttämättä ole.

Tapausesimerkkinä olen kärsinyt itse koko elämäni erittäin pahasta sosiaalisesta ahdistuksesta. Minua on sosiaalisen ahdistukseni oireiden vuoksi nimitetty narsistiksi, myös työpaikalla.

Sosiaalisen ahdistuksen oireita pyritään yleensä, ja olen itsekin pyrkinyt hallitsemaan niitä eristäytymällä, kontrolloimalla sosiaalisia tilanteista etukäteen ja valmistautumalla mahdollisimman täydellisesti. Kaikki ovat luonnollisesti vääriä toimintatapoja. Ne on kuitenkin diagnosoitu narsisimiksi, koska sitähän kaikki erilaiset ihmiset ovat.

Olen saanut lääkkeeksi juuri tätä täälläkin tarjottua ignoorausta ja kiveksi muuttumista.

Ongelma on se, että amatööridiagnoosi on ollut totaalisen väärä. Sosiaalinen eristäminen on pahinta, mitä sosiaalisesta ahdistuksesta kertovalle voi tehdä. Itse asiassa se on pahinta, mitä kenellekään ihmiselle voi tehdä. Jokainen normaali ja epänormaalikin ihminen reagoi sosiaalisen eristämiseen. Se on pahimman luokan kiusaamista. 

Omalla kohdallani eristäminen söi lopunkin hauraan sosiaalisen itsetuntoni. Tässä kohtaa markettioppaan ja vauva-finsä lukenut narsistitutka on luonnollisesti tulkinnut alkuperäisen diagnoosinsa oikeaksi, koska reaktiohan on juuri se, mikä oppaassa on kerrottu. "Sehän yrittää kysyä, mitä se on tehnyt väärin ja ottaa yhteyttä, vaikka olen täysin ignoorannut sen. Narsisti mikä narsisti siis!"

Jokainen tekee tietysti mitä tahtoo ja myös oikeita narsisteja on varmasti olemassa. Silti  ennen kuin aloitat sosiaalisen eristämisen ihmiskokeesi kannattaisi varmistua siitä onko diagnoosi oikea, sillä jälki voi olla todella rumaa. Jos diagnoosisi ei ole oikea leikit jonkun ihmisen mielenterveydellä.

 

Ei, et vaikuta narsistilta, jos tuo on ainoa oireesi. Henkilö, jonka itse totesin narsistiksi vähättelee muita. Hän julistaa olevansa tärkein lenkki ihan kaikessa mihin osallistuu ja haluaa hoitaa kaiken itse, ottaa hoitaakseen jopa asioita, joita ei hallitse ja kun ne epäonnistuvat, syy on muiden. Hän on valmis jopa rikkomaan lakeja saadakseen itselleen kunniaa ja suuttuu, kun joku huomauttaa, että tapa on vastoin lakia ja tai yhteisön sääntöjä. Ajatusmaailmassa kaikki, jotka eivät ajattele kaikesta samoin kuin hän, ovat häntä vastaan. Hän sanoo olevansa pilkuntarkan sääntöjen ja lakien noudattaja, mutta jos joku ei kerro hänelle, että asia on vastoin lakia, syy on muiden. Hänellä ei itsellään ole koskaan selvilleottovelvollisuutta mistään. 

Käyttää jotain sellaista häntä vastaan, jota hän käyttää muita vastaan tämän tästä.

Ex-vaimo syytti minua kaikista maailman sodistakin. Hän kun oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta, niin minun viaksi laittoi senkin. Hän kun oli vinguttanut luottokorttia yli rajan, niin minun vikaa oli sekin. Kun häneltä varastettiin polkupyörä, niin minun syytä oli sekin. Mistään ei ottanut vastuuta. Sitten kun puolustauduin, niin siitä hän sai vain lisää vettä myllyynsä. Sitten minua haukkui herra täydellisyydeksi, kun sanoin, ettei sinun moka ole minun syytä. Näitä riitti.

Toinen narsistinainen oli sellainen, jonka seurassa piti koko ajan varoa sanomisiaan. Kaikki oli automaattisesti väärin. Jos sanoi jostain muusta kuin hänestä jotakin hyvää, niin niskojen nakkelu alkoi. Se pilasi koko sen hänen viikkonsa, jos oli vaikka pikkujouluissa kehunut viiniä hyväksi. Kerran työpäivän jälkeen kerroin hänelle saaneeni pomolta hyvää palautetta työstäni. Siitä hänen suupielet alkoivat heti mennä mutrulleen. Sitten äkkiä piti keksiä jotain negatiivista sanottavaa.

Sanoi sille, että sä kuule hävisit ne pressanvaalit ihan heittämällä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kestätte sen, jos narsisti on tehnyt teille paljon hyvää? Minä olin nuorena onneton, (narsku)vanhempieni hylkäämä raasu, jonka sukulaistäti otti hoiviinsa. Hänestä tuli kuin äiti minulle, auttoi saamaan ammatin, piti juhlat ja näytti elämää. Kun pääsin jaloilleni, alkoi mitätöinti hiljalleen. Sain vauvan, jota hän omi ja mollasi äitiyttäni. Hakeuduin terapiaan pohtimaan pahaa oloani ja ymmärsin sen kumpuavan tädin rautanyrkistä, ei se ollutkaan enää oma lapsuus. Jossain vaiheessa täti ilmoitti suoraan, että jätä lapsesi hänelle, hän hoitaa sen, sinä et osaa. Jatkuvaa puuttumista, ulkonäköni ruotimista, huonoksi äidiksi haukkumista kun muut eivät näe. Seurassa hän on mitä hurmaavin. Kukaan muu ei ole koskaan epäillyt äitiyttäni, ainoastaan hän.

Nyt olen onnistuneesti saanut häntä karistettua kannoiltani (vuosien työ). Poden kuitenkin syyllisyyttä siitä, mitä hän teki eteeni 20 vuotta sitten. Hänen seurassaan en voi kuitenkaan enää olla, sillä en saa henkeä, tulee paniikkikohtauksia jne., mikä näkyy lapsellekin. Triggereitä tule tilanteissa kun hän vihjaa yhtään siihen suuntaan, että olen huono äiti, ja hän hoitaa lapseni paremmin. Olen päätynyt hyväksikäyttäjältä hyväksikäyttäjälle.

Kun narsisti tekee hyvää, hän ei tee sitä aidosta auttamisen halusta, vaan koska hän odottaa saavansa ihailua ja hyväksyntää osakseen. Olit hänelle lähde, josta hän sai tarvitsemaansa huomiota, ihailua ja hyväksyntää. Hän oli sinulle tärkeä, olit riippuvainen hänestä ja mikäs narsistia enemmän miellyttäisi? Kun et enää tarvinnut häntä samalla tavalla, hän koki itsensä hylätyksi ja loukatuksi. Narsisteilla on todella heikko itsetunto ja hauras ego, ja he loukkaantuvat todella helposti. 

Kuten täällä on jo useampaan otteeseen sanottu, narsisti pyrkii saamaan huomiota keinolla millä hyvänsä. Narsistin itsetunto ei kestä sitä, että joku jättää hänet tai ei piittaa hänestä. Jo pienikin vihje siitä, että narsisti ei enää ole uhrinsa elämän keskipiste, on narsistille hirveä loukkaus. Narsisti pyrkii manipuloimaan ihmisiä lähellään, jotta he pysyisivät hänen vaikutuspiirissään. Siitä tässä jatkuvassa haukkumisessa ja mitätöinnissä on kyse. Hän yrittää pönkittää omaa egoaan ja rangaista sinua siitä, että et anna hänelle enää tarpeeksi huomiota. Varmaan hän kuvittelee, että kun toista tarpeeksi haukkuu ja alentaa, toinen "tajuaa" että narsisti on hänen yläpuolellaan ja hän saa siitä jotain hallinnan tunnetta.

Yleensä kun narsisti päättää jonkin ihmissuhteen, esim. jättää kumppaninsa, hän pyrkii loukkaamaan ja satuttamaan toista osapuolta mahdollisimman paljon. Tämä on tavallaan rangaistus siitä, että narsisti kokee itse tulleensa loukatuksi ja samalla hän myös oikeuttaa tekonsa itselleen. Eli narsisti syyttää kaikesta toista osapuolta, joka on hänen mielestään kaikin puolin hirveä ihminen, mikä taas oikeuttaa kaikki narsistin teot (tai niin hän asian itselleen selittää). Kohtelemalla toista ihmistä kuin paskaa, narsisti pyrkii vakuuttamaan itselleen, että toinen osapuoli on syyllinen eikä hänessä itsessään ole mitään vikaa ja jollain sairaalla tavalla tässä on hänen mielestään järkeä, vaikka hän olisi se väkivaltainen osapuoli eikä toinen ihminen olisi tehnyt hänelle mitään pahaa. Se logiikka tässä on suunnilleen: "jos minä kohtelen häntä näin huonosti, hänen on pakko olla hirveä ihminen ja ansaita se, koska enhän minä muuten kohtelisi häntä näin". 

Oliko vanhempiensa hylkäämä ja sukulaistädin luokseen ottama aidosti täysin hylätty? Olivatko vanhemmat kelvottomia narsisteja? Sitten alkoi tehdä samaa ottolapsensa lapselle eli omia itselleen.

Isket narsistin tai muuten vaan pyrkyrin heikkoon kohtaan, juuri siihen, mitä narsisti yrittää peittää skeidalla yms. Perustelet asian hyvin ja osoitat, että pyrkyri ei ole muuta kuin kasa muiden ansioilla kiipivää p*skaa.

Tuo on totta, että kun narsisti tekee hyvää, hän ei tee sitä auttamisen halusta. Tiedän yhden, joka hyppii yhdistyksestä toiseen ja aina lähtee ovet paukkuen, koska häntä on kohdeltu kaltoin ja kiusattu. Hän todella haluaa tuoda omaa nimeään esille koko ajan. Hän on näissä kaikissa sitä mieltä, että yhdistys ei pärjää ilman häntä, hän on parasta mitä yhdistyksille on koskaan tapahtunut ja muut ovat vain apureita, joiden pitää tehdä just niinkuin hän haluaa. Hän haluaa olla paras hyväntekijä, keinoja kaihtamatta. Välillä mopo karkaa niin pahasti käsistä, että hän ei muista tarkistaa onko homma edes yhdistyslain mukaista. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo on totta, että kun narsisti tekee hyvää, hän ei tee sitä auttamisen halusta. Tiedän yhden, joka hyppii yhdistyksestä toiseen ja aina lähtee ovet paukkuen, koska häntä on kohdeltu kaltoin ja kiusattu. Hän todella haluaa tuoda omaa nimeään esille koko ajan. Hän on näissä kaikissa sitä mieltä, että yhdistys ei pärjää ilman häntä, hän on parasta mitä yhdistyksille on koskaan tapahtunut ja muut ovat vain apureita, joiden pitää tehdä just niinkuin hän haluaa. Hän haluaa olla paras hyväntekijä, keinoja kaihtamatta. Välillä mopo karkaa niin pahasti käsistä, että hän ei muista tarkistaa onko homma edes yhdistyslain mukaista. 

Niin ja hänen toimeliaisuuttaan arvostetaan. Ongelmat tulevat siinä vaiheessa, jos joku muu saa kehuja, jos hän ei saa tarpeeksi kehuja tai joku muu erehtyy tekemään tai osaamaan enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuuntele sen juttuja, vaikka puhuu päälle. Nauraa, kun se selittää jotain tosissaan. Ignooraa täysin.

Tuo on kyllä ilkeää, epäkunnioittavaa ja loukkaavaa ketä tahansa kohtaan. Tuosta loukkaantuu useimmat, tokin narsistit myös varmaan.

Juttujen kuuntelematta jättäminen ja häiriköinti kuulostaa keskenkasvuiselta. Voi olla myös vähättelevää sovinismia, ei muka voi hahmottaa, että jollain on sanottavaa tai ajatuksia. Kaikkien pitäisi voida olla esillä yhtä paljon, jos ovat samassa tilanteessa tai tilaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Narsisti kostaa surutta myös lasten ja muiden läheisten kautta, siksi ei kannata saattaa häntä suureen häpeään. Itselläni on tilanne, jossa narsistinainen tietää minuun sattuvan pahiten kun satuttaa (henkisesti) lapsiani. Täytyy tasapainotella ja yrittää luisua pois hänen vaikutuspiiristään hiljaisesti.

Muistakaa, että käyttäydytte itse aina hillitysti ja rauhallisesti. Narskun viha kuplii ja muhii siitä enemmän, mitä vähemmän hänen sikailunsa näyttää vaikuttavan teihin. Ja totta kai se vaikuttaa, mutta te olette ihan kivikasvoja, olkaa ilmeettömiä. Ei saa värähtääkään naama siihen suuntaan, että ilkeily osui teihin millään tavalla.

Hän hakee tunnereaktiota, ja mitä vähemmän reagoit, sitä kovemmaksi käyvät panokset, koska reaktio on pakko saada (eroaa normaalin ihmisen käytöksestä, normaali jättäisi sinut rauhaan). Pitäydy asiallisena ja rauhallisena, näin olet narskun niskan päällä. Hän haluaa, että sinulla menee tunteisiin ja alat sekoilla ja hän näyttää järkevältä, sitä älä anna ikinä hänelle! Tätä varten narsku kylvää eteesi koko ajan uusia syöttejä, joihin arvelee sinun tarttuvan. Älä siis anna tunteita, minkäänlaisia. Tunne on kuin pilli sieluusi, jonka kautta sinut imetään kuiviin. Kun olet narskun vaikutuspiirin ulkopuolella, koe kaikki tunteesi sensuroimatta.

Tämä on niin totta. Jokainen joka melkoisella varmuudella tuntee narsistin, tietää, että asia on näin. Minullakin on pari ”sukulaista”, jotka heittelevät aina erittäin ilkeitä piikkejä, juuri tunneteaktioita odottaen. Siihen helposti menee, koska toiminta on hyvin pirullista. Mutta ignooraaminen paras ratkaisu. Ja viimeiseen asti välttely.

Pahinta narsistille on se, että häntä ei edes muisteta. Ei vihata, ei huomata, ei kanneta kaunaa, ei loukkaannuta, ei rakastuta, ei ihastella eikä anneta erityisemmin anteeksi (koska olemattomalle ei mitään anteeksiannettavaa ole).

Että henkilö, johon hän on kuitenkin (omasta mielestään) tuhlannut aikaa ja energiaa, lakkaa muistamasta hänet. Että se toinen menee vaan elämässä eteenpäin omalla tavallaan, ja jos se narsisti naaman eteen tupsahtaa, voi vaan siristää silmiään ja hyväntuulisesti todeta, että niin, me vissiin tunnettiin joskus...

Ja tottakai käyttäydytään melko sillai unohtavaisen kohteliaasti, niin kuin ikävystyttävää ihmistä yleensä. Ei tuhlata loukkauksen lateja narsistiin. Kuunnellaan kohteliaasti hetki ja sitten vajotaan omiin ajatuksiin tai kuuntelemaan jotain tosita keskustelua, lähdetään seuraamaan jotain muuta ajatuksen juonta, tehdään omaa aloitetta ja kiinnitetään huomio kerta kaikkiaan jonnekin ihan muualle kuin tähän ihmiseen. Ei nyt tietenkään ignoorata, mutta voihan sitä vähän oudoksua jos toinen ei lähde omiin juttuihin mukaan.

199

Kumpiko mahtaa olla tämän ketjun tarkoitus, luetella asioita jotka ärsyttävät narsistia, jotta osaa vältellä sitä?

Vai onko tarkoitus nimenomaan ärsyttää ja loukata narsua ikäänkuin kostoksi?

pyydä tonnin laina