Mikä on pahin loukkaus narsistille?

Kyllä mä ainakin sanoin suoraan narsistille että on narsisti. Hän oli pitkään  kohdellut minua huonosti ja ne narsistin ominaispiirteet olivat todella selvät. Hän tietysti loukkaantui verisesti ja blokkas mut elämästään. Narsisti luulee että juoksemalla pakoon ja aloittamalla uuden suhteen heti pelastaa hänet mutta eihän se niin mene. Narsisti on aina narsisti. Eivät muutu, eivät edes siinä uudessa suhteessa. Alkuun esittää hurmaavaa mutta sitten se maski koukuttamisen jälkeen tippuu ja todellisuus paljastuu. Sääliksi käy niitä uusia ja menneitä uhreja. Tekisi mieli varoittaa mutta en voi koska on estänyt minut kaikkialla siinä.pelossa että saisin selville tämän nykyisen ja varottaisin häntä. Eläköön sitten siinä pelossa. Joku päivä tulee paljastumaan joka tapauksessa.

Mistä tietää, että joku on narsisti, elleivät pätevät lääkärit ole diagnosoineet? Ja, millä oikeudella voi tarkoituksella loukata toista? Riittääkö se, että väittää toisen olevan narsisti?

"Mä en arvosta sua".

Riippuu aiheesta, mistä palautetta annat.

Kyllä hymyn saa hyytymään. Ihan kokonaan.

Vierailija wrote:

Mistä tietää, että joku on narsisti, elleivät pätevät lääkärit ole diagnosoineet? Ja, millä oikeudella voi tarkoituksella loukata toista? Riittääkö se, että väittää toisen olevan narsisti?

Elämässäsi ei ole narsistia. Ei niitä kovin monia kohtaa, mutta jos kohdalle osuu, niin vitsit ovat vähissä.

Vaikea tunnistaa. Minäkin yritin vuosikymmenet käyttäytyä mahdollisimman ystävällisesti, kohteliaasti ja arvostavasti, miellyttää, mutta aina vain "pamahti". Sitä vain ei pystynyt välttämään. Kun lopulta hoksasin ne "lainalaisuudet", jotka laukaisivat (oikeasti ansaitsemattoman) ns. jonkin asian (jokin vikani) suoraan sanomisen kahden kesken tai julkisen nolaamisen, aloin etsiä toisia keinoja selviytyä noista haasteellisista kohtaamisistamme. Myös loukkaamalla "takaisin".

Selviytymistaisteluni kesti vuosia. En ollut narsismista yleensä tai tuossa mielessä kuullutkaan*. Kun tutustuin aiheeseen, palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Ymmärtämystä tähän ongelmaani en saanut lähipiiristä, koska henkilö tunnetaan hauskana, hyvänä ihmisenä... Syy on minussa, joka en tule toimeen...

Onneksi olen voinut puhua tästä parin ystäväni kanssa, joilla on kokemusta ja näkemystä aiheeseen jo koulutuksensa kautta. Oma keinoni on välttely ja pysyminen hänen aikanaan sellaisen ihmisen seurassa, jonka silmissä hän haluaa näyttää virheettömältä ja miellyttävältä kaikin tavoin.

*Tunsin vain Narkissos-tarun. :)

Välinpitämättömyys. Mihinkään tahalliseen loukkaamiseen ei kannata itse lähteä, saman ja enemmänkin saavuttaa olemalla täysin välinpitämätön narskua kohtaan.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kutsu häntä narsistiksi ja valehtelijaksi. Tämän jälkeen pistää välit poikki.

Ei unohda loukkausta ikinä. Hänkö joskus olisi valehdellut. Kuinka kehtaat kutsua häntä valehtelijaksi. Paljastuminen on aivan hirvittävä paikka narskulle.

Jos joku saa narskun kiinni, niin tyypillisintä narskulle on haukkua tuo ihminen mt-ongelmaiseksi. Täysin hulluksi, jonka juttuja ei kannata uskoa. Näin narsku mitätöi tuon ihmisen kaikki sanomiset nyt ja tulevaisuudessa. Jollain instan narsismiin erikoistuneen henkilön tililläkin oli tuosta. (englanniksi tosin)

Olen nähnyt sivusta, miten narsku todella yritti "kehittää" mt-ongelman ihmiselle, jolla sellaista ei ollut, mutta tämä oli juuri sinä ajankohtana haavoittuvainen. Tavoite oli siis, että tuo uhri näyttäisi muiden silmissä mt-tapaukselta.

Härskiä toimintaa eli narsku iski, kun näki tilaisuuden. Onneksi tämä ihminen hankkiutui myöhemmin eroon narskusta ja tämän piiristä.

Tälle narskulle ongelma ovat ihmiset, joiden hän kokee olevan häntä itseään fiksumpia, joten yrittää todistella päinvastaista.

Vierailija kirjoitti:

Ei mua kiinnosta sun seura.

Kokeile, mut omalla vastuulla.

Tämä. havahduin oikein kun luin nuo lyhyet ja ytimekkäät lauseet.

Minä koin karvaan tappion töissä kun pomoksi tuli oikein laajalti firmassa ilkeäpersoonaiseksi tunnettu alaistensa kyykyttämisestä kuuluisa naisjohtaja. Pelkäsin häntä jo lähtökohtaisesti, en oikein osannut olla rento hänen seurassa ja huomasin heti 1.palaverisa miten näpäytti minua kaikkien kuullen. Asetelma oli valmis.

Yritin ignoorata hänet missä se vaan oli hänen roolinsa huomioonottaen mahdollista, olla niin vähän kuin mahdollista missään tekemisissä, varoin ärsyttämästä enkä koskaan tuppautunut seuraan vaan kartoin esim lounaalla samaan pöytään joutumista. Pysyttelin aina mahdollisimman etäällä ihan fyysisesti.

Seuraus: hän huomasi /aisti sen etten pidä hänestä = en siis kuulu häntä mielistelevään hoviin. Ja narsistiset ihmisethän eivät voi sietää ihmisiä jotka eivät pidä heistä. He tekevät kaikkensa nujertaakseen nämä ihmiset läheltään. 

Tajusin tämän liian myöhään. Hän etsi etsimällä jotain mistä pääsi huomauttamaan, arvosteli ja arvioi minua alakanttiin (verrattuna aikaisemmat pomoni), ei koskaan antanut positiivista palautetta vaikka muualta sitä tulikin, määräsi aina vaan lisävastuita ja ihan "simputti" erään raportin kanssa, hän uuvutti minut ja erään kollegani aivan samalla sapluunalla, veti maton jalkojenialta ensimmäisen tilaisuuden tullen joka oli viimeinen niitti. Irtisanouduin koska tajusin että nyt on vastassa sen sortin hullu, että en pärjää hänen kanssaan. 

Lohdullista oli se että en ollut ainoa, hän teki tätä muutamalle muullekin. Tajusin vasta paljon myöhemmin mikä meitä hänen kyykytettäviään yhdisti. Se, että tiesimme entuudestaan hänen maineensa, emme pitäneet hänestä, pelkäsimme häntä, se näkyi käytöksessämme ja kehonkielestä hänelle ja hän kosti sen meille.

En ole ikinä ollut mikään mielistelijätyyppi enkä edes kykenisi sellaiseen per...n nuolentaan mitä tuollaisen ihmisen kanssa pitäisi harjoittaa jotta kuuluisi ns hänen suosikkeihin, mutta tämänhetken ymmärrykseni mukaan tajuan että hänen kanssaan olisi pitänyt toimia toisin.  

Tämänhetkisessä duunipaikassani kokeilin toisenlaista tekniikkaa kun tajusin erään johtajan olevan hyvin heikkoitsetuntoinen ja natsistinen persoona. Pärjään hänen kanssaan ihan ok, kun toteutan tietynlaista taktiikkaa. Tosin en tunne hänen taustaa joten sekin helpottaa, enkä usko että tuota ex esihenkilöäni sairaampaa ihmistä voi enää vastaan tulla.

Eihän ihan oikeaa narsistia voi loukata. Hänhän ottaa senkin vaan kehuna vastaan. Minulla oli aikanaan molemmat esimieheni jonkinsorttisia amatöörien määrittelemiä narsisteja. Virallista diagnoosia heillä kummallakaan ei ollut, tietääkseni,

Vierailija kirjoitti:

Välinpitämättömyys. Mihinkään tahalliseen loukkaamiseen ei kannata itse lähteä, saman ja enemmänkin saavuttaa olemalla täysin välinpitämätön narskua kohtaan.

Tahallisen loukkaamisen avulla narsku saa vain aseen kääntää muut sinua vastaan uhriksi heittäytymällä. Muistan kun minusta yritettiin leipoa itsekästä ja kylmää ihmistä, kun kieltäydyin olemasta missään tekemisissä isoveljeni kanssa.

En siis edes mitenkään tahallisesti yrittänyt loukata, vaan puolustaa itseäni ja omaa mielenterveyttäni katkaisemalla välit. Hän oli lapsesta asti yrittänyt sabotoida elämääni, että en menestyisi. Sain kokea ihan järkyttävää henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jatkuvaa lyttäämistä, tavaroiden ja rahan varastelua. Lukioikäisenä hän jopa antoi minulle huumeita, ja yritti manipuloida lintsaamaan ja opiskelemaan vähemmän. Hänellä itsellään jäi ammattikoulu kesken, eikä hän kestänyt sitä, että minä menestyin ja suunnittelin yliopisto-opintoja. Hän oikeasti kuvitteli, että minun koulumenestykseni on joku juoni saada hänet näyttämään huonommalta muiden silmissä. Hän onnitteli minua kun vanhempamme ja sukulaisemme olivat läsnä. Kun olimme kahdestaan, alkoi hirveä vainoharhainen syyttely, haukkuminen ja lyttääminen. Yliopistohaaveenikin hän yritti kääntää joksikin epämoraaliseksi "vallan" ja "statuksen" tavoitteluksi, ja hän yritti saada minut uskomaan, että olin paha ihminen, kun halusin opiskella pitkälle. Aivan sairas ihminen.

Nyt veljeni istuu vankilassa lukuisista rikoksistaan (osa henkirikoksia), ja vihdoinkin läheisemme ymmärtävät millainen henkilö on kyseessä. Hänellä on diagnosoitu antisosiaalinen persoonallisuushäiriö mielentilatutkimuksessa. Kukaan ei uskonut minua aikaisemmin, kun yritin kertoa millainen tämä henkilö on oikeasti. Hän osaa olla äärimmäisen karismaattinen, kohtelias ja ystävällinen. Hän on aina ollut muiden keskuudessa todella suosittu ja pidetty.

Lisään tähän todella oikeaan osuvaan listaan vielä:  KATEUS. Ihan kaikesta narsku osaa olla kateellinen. 

exposettaminen on pahin loukkaus jonka voit tehdä. Mutta ÄLÄ tee sitä! Narsisti kostaa kaikin mahdollisin tavoin tämän. Tai jos teet, niin varmistat, että tiedät että sieltä voi tulla ihan mitä tahansa. Omalla vastuulla siis. Mutta korostan että sä et hyödy mitään siitä että exposetat narsistin. Mieluummin vaan anna olla. Jätä narsisti, ja älä jää katsomaan, kun narsistin maailma palaa.

Oikea tapa reagoida/ olla onnellinen on että sulje koko ihminen pois elämästäsi, älä anna mitään huomiota, täysi ignore. Vaikka narsisti tekisi mitä niin ole ihan neutraalisti "ok" "ok, joo, ymmärrän, juu, näinhän se on, no ei mitään, asia selvä..." jne.

Ja lopullinen no contact jos vain mitenkään mahdollista.

Olen paennut narsistin otteesta, ja se oli vaikeinta mitä oon elämäni aikana tehnyt 

Moi,sori, tiedän että esittäydyimme mutta valitettavasti olen unohtanut nimesi. ...Voi ei, luulin että tapasimme viime vuonna Turussa mutta olitkin siinä tilaisuudessa eilen Helsingissä. Kun on niin paljon samanlaisia ihmisiä niin eihän sitä voi muistaa kuka kukin on. Joo, hyvää jatkoa N.N. ai eihän se ollutkaan sinun nimesi mutta puhut ihan samalla tavalla kuin N.N.

Pysy kaukana erossa, älä vastaa yhteydenottoihin tai kasvotusten tavatessa vain kiiruhda menemään.

Narsistille toimii vain, että hänet jätetään täysin vaille mitään huomiota ja hänelle ei sanota edes päivää saati sen enempää. Narsistia ei pidä missään olosuhteessa jäädä kuuntelemaan. 

Rajuillakin toimilla narsistit vainoavat uhrejaan, joihin ovat jostain syystä fiksaation ottaneet. Voi mennä tovi että eroon pääsee lopullisesti.

Aloittaja on taatusti narsisti kun kiinnostaa loukata muita ihmisiä. Ei ketään tervettä ihmistä jaksa tuollainen kiinnostaa kovin hirveesti. 

Välinpitämättömyys. 

Kun narsku esim. laittaa uhkausviestejä, ei vastaa niihin mitään. Viestit kannattaa silti itse säilyttää, jotta ne voi tarvittaessa esittää poliisille. Vastaavasti myös kannattaa ignoorata kaikki Nyt olen ymmärtänyt-imurointiviestit.

Narskun kanssa ei ikinä kannata olla missään yhteyksissä ellei ole pakko. 

Se nyt loukkaantuu mistä vaan. 

Narsistit on niin lapsellisia ja itsekeskeisiä. Ei tarvii kuin osoittaa että sen loputon esitelmöinti ei kiinnosta tai kieltäytyä suostumasta sen määräilyyn, niin se suuttuu.

Oikeasti en ymmärrä ihmisiä jotka ei muka pääse eroon narsistista. Ainoastaan lapset on vanhempiensa armoilla (siis kunnes aikuistuvat), kaikki muut saavat syyttää itseään jos suostuvat hyppelemään narskun pillin mukaan. 

Vähättelee narsistin saavutuksia tai ei noteeraa niitä. Ei kehu narsistia missään. 

Mun appiukko on diagnosoitu narsisti. Miten tästä saatiin mustaa valkoisella? Mun mies kävi appiukkoni aiheuttaman surkean lapsuuden takia terapiassa vuosia. Appiukko oli toisinaan mukana, kiukuttelemassa asioista.

Oletko kauankin ollut persuna vai oletko muuten psykopaatti ? Narsistihan eivät kestä totuutta.

Työpaikalla narsistista esihenkilöä tai muuten vaikutusvaltaista henkilöä ei aina pääse pakoon. Paras suojautumiskeino on hankkiutua hänen suosioon. 

Se mikä on pahinta on se että he huomaavat ettei joku voi sietää häntä. Narskut elävät hyvin heikkoitsetuntoisina muiden ihailusta tai vähintäänkin hyväksynnästä. Älä ikinä arvostele tai kyseenalaista heidän tekemisiä jos meinaat selvitä jatkossa työpäivistä tervejärkisenä. Etsi uusi duuni tai vedä päivät teatteriroolia häntä miellyttäen.