Lue keskustelun säännöt.
Jos saisit antaa vain yhden neuvon synnyttämiseen liittyen, mikä se olisi?
Otsikossa aihe. Mikä siis olisi sun 50 senttiä synnytykseen liittyen?
Kommentit (752)
Ketju ei ehkä ole oikea, pahoittelen, mutta ihmettelin videota jossa Chachi synnytti. Kuinka siitä tuli niin vähän sotkua? Kaksi pientä vaippaa alla ja plup.
-m47
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vastustele, liiku tuntemuksien mukana ja hengitä sy-vään, vatsaan asti.
Joku kirjoitti, että omat vaatteet mukaan. No itse olin erittäin tyytyväinen kun sai käyttää sairaalan vaatteita. Rinnat vuoti maitoa ja oli jälkivuotoa. Ihanaa kun sai vain nakata pyykkikoppaan vaatteet eikä tarvinnut viedä likapyykkiä kotiin pestäväksi eikä ollut omat vaatteet eritteissä.
Omat sukat suosittelen ottamaan koska ei ne kamalat putkisukat pysy jalassa. Villasukat totta kai jos jalat palelee helposti.
Epi-No-Delphine synnytyksenharjoittelulaite. Jos niitä on vielä myynnissä, synnytin sen avulla 10 v. sitten. 5 min ponnistusvaihe, ei pienintäkään nirhaumaa. Olin 2 päivän kuluttua synnytyksestä tallitöissä ja viikon päästä hevosen selässä.
Käytä Pegorionia synnytyksen jälkeen. Ei ole mitään niin karmeaa kuin kova ummetus yhdistettynä välilihan tikkeihin. En voivotellut kipua synnytyksessä, mutta kotona pöntöllä istuessa kylläkin. Riisuin pöntöllä vaatteeni, läpsyttelin itseäni poskille rohkaistakseni itseäni ja hikoilin ja itkin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota epiduraali!
Tietty yksilöllistä, mutta ennen sitä luulin/toivoin kuolevani kivun vuoksi (kipu tuntui selässä, lämpöpussi, parasetamolit, Tens-laite, hengittely ym oli täysin tyhjän kanssa). Kun sen sain oli synnytys hämmästyttävän helppo, kipua en tuntenut ollenkaan
Ponnistusvaiheessa älä huuda, vaan ole hipihiljaa hengitystä pidättäen, eli kun ponnistat, samalla vedät keuhkot täyteen ja pidätät henkeä sen ponnistuksen ajan.
Helpottaa ja nopeuttaa ponnistusta koska täyteen ilmaa pakatut keuhkot ikäänkuin työntävät vauvaa alaspäin kanavassa.
Olisp joku kertonut tän ohjeen ekassa synnytyksessä, ponnistin 45 min enkä osannut ja huusin koska luulin että miin pitää tehdä.
Seuraavissa tiesin ja ponnistus kesti 5-8min täydessä hiljaisuudessa koska tiesin mitä tehdä.
Kyllä siis varmaan huutenkin vauva ulos tulee mutta mua tää auttoi valtavasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tikkunekku kirjoitti:
Hyväksy se jo etukäteen, että synnytys voi mennä täysin päinvastoin kuin toivoisit. Ei tule sitten suurta pettymystä jälkikäteen. Itse ajattelin, että tärkeintä on, että vauva ja minä itse selvitään mahdollisimman vähällä vahingolla ja tapa jolla tämä toteutuu ei välttämättä ole omissa käsissä. Tärkeintä on saada lapsi turvallisesti maailmaan eikä mikään huippuunsa viritetty kokemus.
Tuntuu, että nykyisin monelle synnytys pitäisi olla joku elämys ja sitten jos se ei olekaan vaan on sitä mitä se noin yleensä on; verta, tuskaa, epätoivoa jne. petytään valtavasti. Jos haluan kokea elämyksiä lähden matkalle tai menen syömään hyvään ravintolaan. Synnytyssaliin mennään synnyttämään, sen ei tarvitse olla mikään tajunnan räjäyttävä tapahtuma.
Tottakai synnytys voi mennä toisin kuin toivoisi ja on hyvä asennoitua siihen, että voi tulla esim kiireellinen sektio jossa itse ei voi tehdä yhtään mitään.
Mutta se ei tarkoita sitä etteikö ”suht ongelmattomaan” synnytykseen voisi valmistautua ja varautua olemaan ns aktiivinen synnyttäjä. Siinä ainakaan ei ole kysymys elämyshakuisuudesta, vaikka ehkä jollain harvalla voi sellainenkin kuva synnyttämisestä olla.
Ajattelen, että kun olen valmistatunut, tietoinen synnytyksen kulusta, valmistaudun kipuun ja siihen että minulla on työkaluja paniikin/pelon hallintaan, harjoittelen hengitystekniikat ja rentoutumisen, niin jos jotain sitten sattuu, en ainakaan olisi mitään enempää voinut itse tehdä.
Valmistautumisella on kuitenkin mahdollista jonkin verran ”ongelmattomassa” synnytyksessä vaikuttaa siihen, että asiat sujuvat ja etenevät. Ja kyllä, olen kokenut yhden synnytyksen jota tässä nyt riskillä ”voimaannuttavaksi” sanon, mutta olen myös menossa toista synnyttämään ja ymmärrän, että se voi olla jotain aivan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota PDA jos annetaan. Vihoviimeinen paikka yrittää olla mikään sankari joka kaiken sen kestää ilman kipulääkkeitä! Ihan huuhaapuhetta että ei muka tiedä koska työntöpoltot tulevat ja muka ponistaa väärään aikaan. Se ei ole totta sillä siinä on ammatti-ihminen mukana. Toisenkin vauvan sain PDAn avulla ja jos olisin vielä kolmannenkin saanut, sama juttu.
Ah, siihen vielä, että muka „kipu unohtuu kun se vauva sitten on“: ei ole totta! Naiset varsinkin vähän viiniä juoneena jaksavat kauhukertomuksiaan kerrata vuodesta toiseen!
Vierailija kirjoitti:
Pysy liikkeellä ja pystyssä niin kauan kuin mahdollista supistusten alettua. Se edistää syntymää ja oman kehosi itsemääräämismahdollisuuksia. Luota itseesi, hengitykseesi, kehoosi ja vauvaasi.
Samaa sanoisin. Itsellä oli epiduraalit mutta myös liike oli lääke ja varmaan joudutti synnytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muista, että mies odottaa jo seuraavaa yhdyntää. Jos et pian anna, nii alkaa syrjähyppyily!
Terveisin nainen 43v, perhehuoneessakin sukupuoliyhteydessä ollut kuuden lapsen äiti.
Oletteko kenties lestadiolaisia? Siis olen luullut että tämä on urbaanilegenda, mutta voiko oikeasti olla näin?
Paras neuvoni: älä tule raskaaksi. Ei tarvetta synnyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
BodyP kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista, että kautta aikojen naiset ovat synnyttäneet ja selvinneet.
Kaukana jossain juuri samalla hetkellä tuntematon sisko synnyttää kivulla ja vaivalla. Hän selviää ja sinä selviät!No eivät kyllä tosiaankaan kaikki selviä. Omalta osaltani vauva jumitti synnytyskanavaan niin, että ennen aikaan tai jossain kotona synnyttäessä oltaisin tod. näk. kuoltu molemmat. En ikinä synnyttäisi kotona.
Mulla on niin suppea tuttavapiiri, että luomuna oltaisiin kuoltu joka äiti tai sitten lapsi olisi kuollut. Kellä muksu ei meinannut syntyä lainkaan ja synnytys piti lopulta käynnistää, kellä vauvan napanuora oli kiertynyt vauvan kaulan ympäri ja vauva kärsi hapenpuutteesta, kuka joutui hätäsektioon, kenen istukka ei irronnut, kuka sai raskausmyrkytyksen, kuka synnytti niin aikaisin, että vauva vietti ekan kuukauden keskoskaapissa...
En sit tiedä, ollaanko jotenkin harvinainen joukko.
Jos täysin ilman modernia lääketiedettä mennään, noin joka kymmenes lapsi kuolee perinataalisiin komplikaatioihin ja noin yksi sadasta synnytyksestä koituu (myös) naisen kohtaloksi. Jos näillä riskeillä haluaa mennä eteenpäin, niin siitä vaan. Kukaan normaalilla järjellä varustettu ei halua. Siksipä näitä kotisynnytyksiä sun muita promotaankin aivan todellisuudesta irrallaan olevilla tunneargumenteilla, kun faktat saisivat 95% kiinnostuneista juoksemaan kirkuen karkuun.
Pidä valta itselläsi. Älä anna viedä vastasyntynyttä vauvaa mihinkään luotasi. Ei korvien puhkomiseen torvella eikä mihinkään muuallekaan. Pidä tiukasti kiinni vauvastasi. Sido hänet jalasta kiinni käteesi, ettei ne voi viedä vauvaa pois nukkuessasi.
Mielikuvaharjoitukset ja äänen käyttö auttavat. Ajattelin itse, että myrsky nousee ja annan sen tulla yli. Vastustamalla tilanne vain jumiutuu. Aiheeseen liittyvällä joogakurssilla sai hyvän pohjan.
Minulla auttoi myös mahdollisimman pitkään tutussa ympäristössä odottelu. Sairaalassa iskee tiedostamaton "ummetus" ja synnytys voi pitkittyä turhaan.
Käytä kondomia, varmuuden vuoksi.
Allekirjoitan näistä aika lailla kaiken!👍
Paitsi viimeisessä kohdassa itselle silmien kiinni pitäminen toi ”synnytyskuplan” jota kaipasin. Mutta jos silmät pitää kiinni, kannattaa tehdä mielikuvaharjoituksia jotta valjastaa kivun käyttöönsä. Esim kuvitella olevansa avautuva kukka (joo tiedän että kuulostaa tyhmältä, mutta toimii).
Hypnosynnytys ja muut hengitys- ja rentoutusmetodit ihan parasta mitä löytyy, niitä kannattaa oikeasti treenata niin saa supistuksilla edistettyä synnytystä eikä tule hanattua vastaan.
+ TENS-LAITE jo kotona synnytyksen alussa käytössä 👏👏👏 Menossa toista kertaa synnyttämään ja tensiä ilman en sitä tee. Tens on tosi hyvä myös siihen jos pelkää menettävänsä kontrollia, sillä saa hallinnan tunteen supistuksiin.