Jos saisit antaa vain yhden neuvon synnyttämiseen liittyen, mikä se olisi?

Kipu unohtuu heti kun vauva on sylissä. T. Kaksi isoa lasta ilman kipulääkkeitä synnyttänyt

Älä suunnittele mitään etukäteen, vaan luota siihen että kätilöt luotsaa sut synnytyksen läpi.

Opettele rentouttava hengitystekniikka, jos se ei ole tuttu. Joo joo, alapeukkuja alapeukkuja, mutta vaikka suunnittelet ottavasi epiduraalin, niin joudut kuitenkin siihen asti olemaan ilman kivunlievitystä, ensisynnyttäjänä usein pitkäänkin ja kotona.

Ota mukaan tukihenkilö. Yllätyin, miten suuren osan ponnistusajastakin joutui olemaan huoneessa ilman kätilöä. Heillä voi olla monta synnytystä hoidettavana samaan aikaan, eikä heillä ole paljonkaan aikaa auttaa. Tukihenkilö oli todella tarpeellinen apuna, sen lisäksi se lisäsi turvallisuuden tunnettani, etten ollut yksin huoneessa vaan joku oli vahtimassa vointiani ja olisi voinut tarvittaessa hälyttää apua.

Purista perseellä!

Vierailija kirjoitti:

Älä suunnittele mitään etukäteen, vaan luota siihen että kätilöt luotsaa sut synnytyksen läpi.

Mun mielestä on kyllä hyvä etsiä tietoa synnytyksen eri vaiheista ja miettiä sitä muutenkin etukäteen. Näinhän esim. pelkopolilla pyydetään tekemään. Vaikka kätilöt ovat ammattilaisia, voivat hekin tehdä virhearvioita. Esim. kun kävin ekan lapsen jälkeen pelkopolilla, niin kyllä kätilön kulmat kohosivat, kun hän luki partogrammia.

Älä stressaa mitä voi tapahtua tai suunnittele etukäteen miten asiat tulee menemään. Kaikki kulkee tuolloin omalla painollaan.

Kiitos näistä! Lisää! T. ensimmäistään odottava

Kivun kestää, kun miettii mistä se tulee ja mistä johtuu. Joka poltolla olet lähempänä hetkeä, jolloin saat vauvan syliisi. Itse tein ennen synnytystä mielikuvasynnytyksen eri vaiheineen, ja itse synnytyksessä toteutin itsesuggestion tyyliin "minä kestän, ei tämä kipu mitään haittaa".

Mulla nopeat synnytykset, eka n neljä tuntia toka kolme.

Ponnistusvaiheessa ota synnytysjakkara!

Luota omiin tuntemuksiisi. Myös ensisynnyttäjällä synnytys voi edetä nopeammin kuin kätilöt arvioivat.

Vierailija kirjoitti:

Kipu unohtuu heti kun vauva on sylissä. T. Kaksi isoa lasta ilman kipulääkkeitä synnyttänyt

Niinkö? Ei ainakaan minulla.

Hengittämistä kannattaa harjoitella. Itse kivuissani pidätin hengitystä ja siitä seurasi hapenpuutetta vauvallekin. Minulla on pahoja suonenvetoja ja olen nyt huomannut, että parhaiten ne saa loppumaan, kun hengittää mahdollisimman syvään ja yrittää "kiivetä" kivun yläpuolelle. Olisinpa hoksannut tuon synnyttäessäkin.

Itsensä tunnottomaksi puuduttaminen ei kannata. Tein tämän. En tuntenut supistuksia enkä sitä että ponnistin väärään aikaan ja revin itseni.

Yksittäinen juttu ton hengittämisen lisäksi on leuan rentouttaminen. Kun rentoutat leukaa, vatsan aluekin rentoutuu. Liittyy vagus- eli kiertäjähermoon.

Vierailija kirjoitti:

Kipu unohtuu heti kun vauva on sylissä. T. Kaksi isoa lasta ilman kipulääkkeitä synnyttänyt

Paitsi jos olet repeillyt ja saanut pahoja vaurioita. Silloin kipu vasta alkaa tästä.

Älä ota miestä mukaan. Itsellä meni koko aika miehen viihdyttämiseen, vaikka olisi ollut se lapsikin synnytettävänä.

Ja ota se epiduraali. Sen jälkeen ei huoleta enää mikään, ei edes se tv-ohjelmista tyhmiä kyselevä ja nälkäänsä valittava mies.

Synnytä sektiolla. Ihan oikeesti.

Vierailija kirjoitti:

Itsensä tunnottomaksi puuduttaminen ei kannata. Tein tämän. En tuntenut supistuksia enkä sitä että ponnistin väärään aikaan ja revin itseni.

Mulla epiduraali teki jalat tunnottomaksi, mutta ei vienyt supistuskipuja. Mulla puudutteet ja ilokaasu toimi paremmin kuin epiduraali. Olin niillä kivuttomampi. Ja ponnistusvaiheessa olisi esikoisen kanssa pitänyt ottaa synnytysjakkara kuten kuopuksella. Esikoinen jouduttiin vetämään imukupilla. Kuopus syntyi pitkän ponnistusvaiheen jälkeen heti, kun pääsin jakkaralle.

Anna kivun mennä läpi, älä vastusta.

Ei todellakaan loppunut kipu kun sain vauvan syliini. Istukka oli vielä sisällä ja sitä kätilöt runnoivat tulemaan ulos. Karmeaa oli. Sitten minut vietiinkin leikkaussaliin tikattavaksi ja annettin pari pussia verta. Kipu loppui vasta reilun kuukauden päästä.