Lue keskustelun säännöt.
Asuntolainan saaminen sinkkuna on ihan naurettavaa!
Ensin säästät vuosia aspia siinä uskossa, että se 10% asunnon hinnasta riittää ja säästellyt sitä 150-300€/kk ja samalla sijoitellut 0-100€/kk rahastoihin ja osakkeisiin. Komeat 20.000€ saatu tilille ja samaan aikaan olet maksanut 750€/kk kämäsestä yksiöstä Espoosta. Löydät asunnon jonka hintalappu on 190.000€. Lainalaskurin mukaan lyhennys olis 630€/kk järkevänä laskit myös sen, että vastike on 150€/kk ja vesi 20€/kk eli kuukaudessa menisi 800€. Eli 50€ enemmän, mutta nyt ei tarvitse säästää aspia enää sekä opintolainakin on 5v päästä maksettu! Menet pankkiin ja mitä se pankkitäti sanoo? Voidaan myöntää vaan 150.000€, koska 3100€/kk bruttopalkka ei riitä sulla. Samaan aikaan opiskelukaverisi on maksanut 6v vanhempien takaamaa asuntoa 800€/kk. Ei auta mennä kun kotia itkemään ja jatkaa säästämistä, jospa ne 5v päästä myöntää kun on opintolaina kuitattu, palkka noussut ja enemmän säästössä.
Kommentit (710)
Sijoittakaa järkevämmin, kielsikö joku laki ostamasta, vaikka Kiinalaisia osakkeita Marraskuussa?
Laki ei myöskään kiellä samojen Kiinalaisten osakkeiden myyntiä maanantaina. Tällä kertaa tarina oli Kiina, loppuvuodesta se voi olla jo Jenkki osakkeet Google yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odota vuosi ja se kämppä maksaa silloin 150000
Jos ei vähemmänkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on tämä lainarumba edessä. Ensimmäistä kertaa.
Speksit on sinkku, 51 v, ei lapsia, muita lainoja 0. Yrittäjän tulot on vaihtelevat, mutta oma yritys ollut jo 16 v, että kyllä tällä ihan elän. Tulot hieman alakanttiin on 3.500 (varmaan päälle 4k on oikeampi). Käteisvaroja irrotettavissa 40 000 e. Sijoituksissa on päälle 100 000, mutta niihin en haluaisi koskea. Nykyisestä asunnosta omistan 50 % perinnönjaon kautta, äiti omistaa toisen 50 %. Tästä asunnosta pohjalle n. 50 000.
Toisin sanoen 90.000 euroa olisi omaa rahaa. Ilmeisesti tästä asunnosta myös äidin osuus eli toinen 50 000 menee myös uuteen asuntoon. Tällöin omaa rahaa olisikin jo 140.000 euroa. Suunnitelmissa metron varrelta (Vuosaari kiinnostaisi...) max 230 000 euron kaksio.
Ei pitäisi olla ongelmaa, ellei pankki kehitä jotain... Varmaankin mun tulot katsotaan tosi pieniksi ja yrittäjä vielä....
En usko että on ongelmaa. Tuo 100 000+ sijoituksissa on merkittävä ja ne lasketaan myös, vaikka et niitä aiokaan realisoida asuntoa varten. Todennäköisesti saat niistä myös tuottoa, muistitko laskea sen mukaan tuloihisi?
Kuten sanottua, pankki miettii pahinta tilannetta jossa sinulta menee työ alta. Silloin pankin pitää turvata oma saamisensa. Sinullahan on käytännössä suunnilleen sen verran omaisuutta kuin meinaat lainata, plus tulot.
Itelläkin salkku jossa n. sata tonnia, mutta pankkia ei kiinnostanut koska siinä on kuulemma riskinsä, pankit haluavat kiinteää omaisuutta, maata, kiinteistöjä yms mitkä voi kiinnittää. Rahastot, pörssiosakkeet voi aina tippua markkinoitten mukana kun taas esim. asunto-osakkeet on helposti realisoitavissa ja arvo suunnilleen säilyy. Pörssiä ei voi ennustaa vuosien päähän
Vaihda pankkia tai sijoita paremmin.
Tässä ei ollut puhetta millaisia sijoituksia kysyjällä on. Oletetaan että osakesalkku, mutta voi olla muutakin. Osakkeita ei oteta huomioon täydestä arvostaan, mutta ei yli sadan tonnin salkkua myöskään olla ollenkaan ottamatta huomioon. Ellei sitten ole jotain susikuraa Modulightia salkku täynnä. Kyllä asunnon arvo myös kulkee markkinan mukana, mutta asunto-osakkeen realisointi on paljon osakkeita hitaampaa. Huonolla markkinalla puhutaan helposti kuukausista vs. sekunnin murto-osa.
Salkku osoittaa että kykenee pitämään rahaa hyppysissään ja siitä myös näkee millä ajatuksella sijoitukset on tehty. Kysyjällä oli myös suht vakaat, ihan ok tulot, käteistä ja puolet osakehuoneistosta.
Että tulitko sanomaan että ei onnistu vai mitä haluat sanoa?
Tämä maailma ei ole köyhiä varten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on tämä lainarumba edessä. Ensimmäistä kertaa.
Speksit on sinkku, 51 v, ei lapsia, muita lainoja 0. Yrittäjän tulot on vaihtelevat, mutta oma yritys ollut jo 16 v, että kyllä tällä ihan elän. Tulot hieman alakanttiin on 3.500 (varmaan päälle 4k on oikeampi). Käteisvaroja irrotettavissa 40 000 e. Sijoituksissa on päälle 100 000, mutta niihin en haluaisi koskea. Nykyisestä asunnosta omistan 50 % perinnönjaon kautta, äiti omistaa toisen 50 %. Tästä asunnosta pohjalle n. 50 000.
Toisin sanoen 90.000 euroa olisi omaa rahaa. Ilmeisesti tästä asunnosta myös äidin osuus eli toinen 50 000 menee myös uuteen asuntoon. Tällöin omaa rahaa olisikin jo 140.000 euroa. Suunnitelmissa metron varrelta (Vuosaari kiinnostaisi...) max 230 000 euron kaksio.
Ei pitäisi olla ongelmaa, ellei pankki kehitä jotain... Varmaankin mun tulot katsotaan tosi pieniksi ja yrittäjä vielä....
En usko että on ongelmaa. Tuo 100 000+ sijoituksissa on merkittävä ja ne lasketaan myös, vaikka et niitä aiokaan realisoida asuntoa varten. Todennäköisesti saat niistä myös tuottoa, muistitko laskea sen mukaan tuloihisi?
Kuten sanottua, pankki miettii pahinta tilannetta jossa sinulta menee työ alta. Silloin pankin pitää turvata oma saamisensa. Sinullahan on käytännössä suunnilleen sen verran omaisuutta kuin meinaat lainata, plus tulot.
Itelläkin salkku jossa n. sata tonnia, mutta pankkia ei kiinnostanut koska siinä on kuulemma riskinsä, pankit haluavat kiinteää omaisuutta, maata, kiinteistöjä yms mitkä voi kiinnittää. Rahastot, pörssiosakkeet voi aina tippua markkinoitten mukana kun taas esim. asunto-osakkeet on helposti realisoitavissa ja arvo suunnilleen säilyy. Pörssiä ei voi ennustaa vuosien päähän
Vaihda pankkia tai sijoita paremmin.
Tässä ei ollut puhetta millaisia sijoituksia kysyjällä on. Oletetaan että osakesalkku, mutta voi olla muutakin. Osakkeita ei oteta huomioon täydestä arvostaan, mutta ei yli sadan tonnin salkkua myöskään olla ollenkaan ottamatta huomioon. Ellei sitten ole jotain susikuraa Modulightia salkku täynnä. Kyllä asunnon arvo myös kulkee markkinan mukana, mutta asunto-osakkeen realisointi on paljon osakkeita hitaampaa. Huonolla markkinalla puhutaan helposti kuukausista vs. sekunnin murto-osa.
Salkku osoittaa että kykenee pitämään rahaa hyppysissään ja siitä myös näkee millä ajatuksella sijoitukset on tehty. Kysyjällä oli myös suht vakaat, ihan ok tulot, käteistä ja puolet osakehuoneistosta.
Että tulitko sanomaan että ei onnistu vai mitä haluat sanoa?
Ja kysyjä on omien sanojensa mukaan 100% velaton. Oletko sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on tämä lainarumba edessä. Ensimmäistä kertaa.
Speksit on sinkku, 51 v, ei lapsia, muita lainoja 0. Yrittäjän tulot on vaihtelevat, mutta oma yritys ollut jo 16 v, että kyllä tällä ihan elän. Tulot hieman alakanttiin on 3.500 (varmaan päälle 4k on oikeampi). Käteisvaroja irrotettavissa 40 000 e. Sijoituksissa on päälle 100 000, mutta niihin en haluaisi koskea. Nykyisestä asunnosta omistan 50 % perinnönjaon kautta, äiti omistaa toisen 50 %. Tästä asunnosta pohjalle n. 50 000.
Toisin sanoen 90.000 euroa olisi omaa rahaa. Ilmeisesti tästä asunnosta myös äidin osuus eli toinen 50 000 menee myös uuteen asuntoon. Tällöin omaa rahaa olisikin jo 140.000 euroa. Suunnitelmissa metron varrelta (Vuosaari kiinnostaisi...) max 230 000 euron kaksio.
Ei pitäisi olla ongelmaa, ellei pankki kehitä jotain... Varmaankin mun tulot katsotaan tosi pieniksi ja yrittäjä vielä....
Tuskin on ongelmaa. Kun pystyt maksamaan itse 25 %, pankin ovet aukeaa ihan eri tavoin. Silloin asunto riittää reilusti takaukseksi ja pankin riski sun työttömyydestä on varsin marginaalinen.
Vierailija kirjoitti:
Niin, pankkien pitää arvioida omat riskinsä ennen lainan myöntämistä. Sinulla on vielä opintolainaakin maksamatta, niin eipä noilla tuloilla noin isoa lainaa saa. Itselläni bruttopalkka 4150 €, olisin saanut maksimissaan tuon 150 000 € lainaa, vaikkei ollut muita lainoja, ja vakkarityö ja säästöjä/sijoituksiakin yli 30 000 €. Onneksi oli velaton omistusasunto myydä vaihdossa isompaan unelmakotiin, niin en tarvinnut lainaa "kuin" 120 000 €. Yli tonnin pienemmillä tuloilla ei tulisi itselleni mieleenkään ottaa noin isoa lainaa kontolleni, jos vielä samalla kaikki säästötkin menisivät kaupan yhteydessä. Onneksi pankeissa nykyään pitävät huolta, kun näköjään kovin monella on ihan epärealistiset käsitykset omasta taloudellisesta tilanteestaan.
Huvittavaa kun minä sain silloisen vaimoni kanssa mukisematta tuollaisen lainan, vaikka molemmilla oli pieni palkka ja vaimolla vain määräaikainen työ.
Onhan se päivänselvä asia, että jos ero tulee, niin ei mitään mahdollisuuksia maksaa. Yksin lainaa hakevan lainanmaksukyky eivät muutu ainakaan huonommaksi, jos sattuu pariutumaan. Eli jos kykenee maksamaan hakemansa lainan yksin silloisilla tuloillaan, on huomattavasti todennäköisempää, että laina tulee maksettua jatkossakin, kuin esim. meidän tapauksessamme. Parisuhde kaatui ja velka jäi yksin harteilleni. No, vastuuntuntoisena ihmisenä lainani maksan, vaikka joudunkin kaikesta muusta tinkimään. En edes saisi nyt sitä lainamäärää mikä minulla on jäljellä, vaikka kerkesimme ennen eroa jo sitä lyhentää kymppitonneilla. Kumma kun pariskunta saa niin paljon helpommin kohtuuttoman suuria lainoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, pankkien pitää arvioida omat riskinsä ennen lainan myöntämistä. Sinulla on vielä opintolainaakin maksamatta, niin eipä noilla tuloilla noin isoa lainaa saa. Itselläni bruttopalkka 4150 €, olisin saanut maksimissaan tuon 150 000 € lainaa, vaikkei ollut muita lainoja, ja vakkarityö ja säästöjä/sijoituksiakin yli 30 000 €. Onneksi oli velaton omistusasunto myydä vaihdossa isompaan unelmakotiin, niin en tarvinnut lainaa "kuin" 120 000 €. Yli tonnin pienemmillä tuloilla ei tulisi itselleni mieleenkään ottaa noin isoa lainaa kontolleni, jos vielä samalla kaikki säästötkin menisivät kaupan yhteydessä. Onneksi pankeissa nykyään pitävät huolta, kun näköjään kovin monella on ihan epärealistiset käsitykset omasta taloudellisesta tilanteestaan.
Huvittavaa kun minä sain silloisen vaimoni kanssa mukisematta tuollaisen lainan, vaikka molemmilla oli pieni palkka ja vaimolla vain määräaikainen työ.
Onhan se päivänselvä asia, että jos ero tulee, niin ei mitään mahdollisuuksia maksaa. Yksin lainaa hakevan lainanmaksukyky eivät muutu ainakaan huonommaksi, jos sattuu pariutumaan. Eli jos kykenee maksamaan hakemansa lainan yksin silloisilla tuloillaan, on huomattavasti todennäköisempää, että laina tulee maksettua jatkossakin, kuin esim. meidän tapauksessamme. Parisuhde kaatui ja velka jäi yksin harteilleni. No, vastuuntuntoisena ihmisenä lainani maksan, vaikka joudunkin kaikesta muusta tinkimään. En edes saisi nyt sitä lainamäärää mikä minulla on jäljellä, vaikka kerkesimme ennen eroa jo sitä lyhentää kymppitonneilla. Kumma kun pariskunta saa niin paljon helpommin kohtuuttoman suuria lainoja.
Onko kumma? Itse juuri perustelit miksi pariskunta saa lainan maksettua todennäköisemmin kuin sinkku. Eihän pankilla ole mitään yleispätevää tapaa arvioida ihmissuhteiden kestävyyttä. Eikä laina ole kahdelle kohtuuton.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa sokerideittailee niin saa rahaa enemmän säästöön
Toinen vaihtoehto jalka videoita onlyfansiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Ap asunto jo löytynyt näiden vuosien aikana?
Ei kannata lannistua, vaikka ensimmäinen pankkk ei lainaa myöntäisi.
Pankeissa on aivan valtavat erot. 5 vuotta sitten kysyttiin 7:stä eri pankista ja heikoimmillaan suostuivat lainaamaan vain 80k€. Vain parhaimmat 2 pankkia lupasivat 160k€, jota pyydettiin, toinen näistä (oma) vasta sen jälkeen kun kilpailija sitä tarjosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n laskelmat on ihan pielessä. Sun pitäisi maksaa 170 ke lainaa pois vähintään 900 e /kk, että se olisi n.25 vuoden sisällä maksettu pois. Ei ihme, ettei pankki myönnä lainaa, nyt kun korot on korkeammat.
Seuraan Helsingin asuntomarkkinoita ja vaikka tuloni ovat hyvät on lopulta aika vähän asuntoja, joihin minulla on varaa ja jotka olisivat myös järkeviä hankintoja.
Lainatarjouksiin vaikuttaa moni yksilöllinen asia, kuten
- Koulutus ja ala: tekninen koulutus laajoilla työmahdollisuuksilla saattaa olla myönteisempi pankille kuin jokin spesifi konservaattori, vaikka molemmat AMK-tutkintoja.
- Työnantaja: isompi parempi, vakaampi parempi, tunnettu yritys parempi kuin epävarmasti liikevaihtoa tekevä pieni firma, jossa irtisanomisuhka kiristyvässä taloustilanteessa on ilmeinen. Julkinen ala on plussaa, vaikka palkka onkin usein pienempi kuin yksityisellä.
- Kuukausittainen maksuvara ja tulojen ennustettavuus.
- Omat puskurit ja kulutustottumukset, sekä säästämistottumukset.
- Mahdollisuudet sopeuttaa omaa kulutusta, yksin on helpompi kiristää vyötä kuin esimerkiksi kahden lapsen ja ison koiran kanssa.
- Muut lainat: autorahoitus, muu kulutusluotto.
Eli pelkkä ynnäys vuokra+kuukausisäästö kahden viime vuoden ajalta ei kerro riittävästi maksuvarasta ja -kyvystä pitkällä tähtäimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n laskelmat on ihan pielessä. Sun pitäisi maksaa 170 ke lainaa pois vähintään 900 e /kk, että se olisi n.25 vuoden sisällä maksettu pois. Ei ihme, ettei pankki myönnä lainaa, nyt kun korot on korkeammat.
Huomasitko, että tämä ketju on aloitettu vuonna 2020?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, pankkien pitää arvioida omat riskinsä ennen lainan myöntämistä. Sinulla on vielä opintolainaakin maksamatta, niin eipä noilla tuloilla noin isoa lainaa saa. Itselläni bruttopalkka 4150 €, olisin saanut maksimissaan tuon 150 000 € lainaa, vaikkei ollut muita lainoja, ja vakkarityö ja säästöjä/sijoituksiakin yli 30 000 €. Onneksi oli velaton omistusasunto myydä vaihdossa isompaan unelmakotiin, niin en tarvinnut lainaa "kuin" 120 000 €. Yli tonnin pienemmillä tuloilla ei tulisi itselleni mieleenkään ottaa noin isoa lainaa kontolleni, jos vielä samalla kaikki säästötkin menisivät kaupan yhteydessä. Onneksi pankeissa nykyään pitävät huolta, kun näköjään kovin monella on ihan epärealistiset käsitykset omasta taloudellisesta tilanteestaan.
Huvittavaa kun minä sain silloisen vaimoni kanssa mukisematta tuollaisen lainan, vaikka molemmilla oli pieni palkka ja vaimolla vain määräaikainen työ.
Onhan se päivänselvä asia, että jos ero tulee, niin ei mitään mahdollisuuksia maksaa. Yksin lainaa hakevan lainanmaksukyky eivät muutu ainakaan huonommaksi, jos sattuu pariutumaan. Eli jos kykenee maksamaan hakemansa lainan yksin silloisilla tuloillaan, on huomattavasti todennäköisempää, että laina tulee maksettua jatkossakin, kuin esim. meidän tapauksessamme. Parisuhde kaatui ja velka jäi yksin harteilleni. No, vastuuntuntoisena ihmisenä lainani maksan, vaikka joudunkin kaikesta muusta tinkimään. En edes saisi nyt sitä lainamäärää mikä minulla on jäljellä, vaikka kerkesimme ennen eroa jo sitä lyhentää kymppitonneilla. Kumma kun pariskunta saa niin paljon helpommin kohtuuttoman suuria lainoja.
Olen miettinyt tuota samaa, että miksi pariskunnalle ollaan herkemmin lainaamassa isojakin summia kun taas sinkulle ei. Parisuhteet tai ylipäätään ihmisuhteet ei tulisi olla vakuus ainakaan tässä maailmassa, missä pitkiä avioliittoja ei pahemmin ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, pankkien pitää arvioida omat riskinsä ennen lainan myöntämistä. Sinulla on vielä opintolainaakin maksamatta, niin eipä noilla tuloilla noin isoa lainaa saa. Itselläni bruttopalkka 4150 €, olisin saanut maksimissaan tuon 150 000 € lainaa, vaikkei ollut muita lainoja, ja vakkarityö ja säästöjä/sijoituksiakin yli 30 000 €. Onneksi oli velaton omistusasunto myydä vaihdossa isompaan unelmakotiin, niin en tarvinnut lainaa "kuin" 120 000 €. Yli tonnin pienemmillä tuloilla ei tulisi itselleni mieleenkään ottaa noin isoa lainaa kontolleni, jos vielä samalla kaikki säästötkin menisivät kaupan yhteydessä. Onneksi pankeissa nykyään pitävät huolta, kun näköjään kovin monella on ihan epärealistiset käsitykset omasta taloudellisesta tilanteestaan.
Huvittavaa kun minä sain silloisen vaimoni kanssa mukisematta tuollaisen lainan, vaikka molemmilla oli pieni palkka ja vaimolla vain määräaikainen työ.
Onhan se päivänselvä asia, että jos ero tulee, niin ei mitään mahdollisuuksia maksaa. Yksin lainaa hakevan lainanmaksukyky eivät muutu ainakaan huonommaksi, jos sattuu pariutumaan. Eli jos kykenee maksamaan hakemansa lainan yksin silloisilla tuloillaan, on huomattavasti todennäköisempää, että laina tulee maksettua jatkossakin, kuin esim. meidän tapauksessamme. Parisuhde kaatui ja velka jäi yksin harteilleni. No, vastuuntuntoisena ihmisenä lainani maksan, vaikka joudunkin kaikesta muusta tinkimään. En edes saisi nyt sitä lainamäärää mikä minulla on jäljellä, vaikka kerkesimme ennen eroa jo sitä lyhentää kymppitonneilla. Kumma kun pariskunta saa niin paljon helpommin kohtuuttoman suuria lainoja.
Olen miettinyt tuota samaa, että miksi pariskunnalle ollaan herkemmin lainaamassa isojakin summia kun taas sinkulle ei. Parisuhteet tai ylipäätään ihmisuhteet ei tulisi olla vakuus ainakaan tässä maailmassa, missä pitkiä avioliittoja ei pahemmin ole.
Yhteistalous on aina pienempi riski pankille. Vaikka hakisi lainaa yksin, on sitä helpompi saada avoliitossa kuin yksineläjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, pankkien pitää arvioida omat riskinsä ennen lainan myöntämistä. Sinulla on vielä opintolainaakin maksamatta, niin eipä noilla tuloilla noin isoa lainaa saa. Itselläni bruttopalkka 4150 €, olisin saanut maksimissaan tuon 150 000 € lainaa, vaikkei ollut muita lainoja, ja vakkarityö ja säästöjä/sijoituksiakin yli 30 000 €. Onneksi oli velaton omistusasunto myydä vaihdossa isompaan unelmakotiin, niin en tarvinnut lainaa "kuin" 120 000 €. Yli tonnin pienemmillä tuloilla ei tulisi itselleni mieleenkään ottaa noin isoa lainaa kontolleni, jos vielä samalla kaikki säästötkin menisivät kaupan yhteydessä. Onneksi pankeissa nykyään pitävät huolta, kun näköjään kovin monella on ihan epärealistiset käsitykset omasta taloudellisesta tilanteestaan.
Huvittavaa kun minä sain silloisen vaimoni kanssa mukisematta tuollaisen lainan, vaikka molemmilla oli pieni palkka ja vaimolla vain määräaikainen työ.
Onhan se päivänselvä asia, että jos ero tulee, niin ei mitään mahdollisuuksia maksaa. Yksin lainaa hakevan lainanmaksukyky eivät muutu ainakaan huonommaksi, jos sattuu pariutumaan. Eli jos kykenee maksamaan hakemansa lainan yksin silloisilla tuloillaan, on huomattavasti todennäköisempää, että laina tulee maksettua jatkossakin, kuin esim. meidän tapauksessamme. Parisuhde kaatui ja velka jäi yksin harteilleni. No, vastuuntuntoisena ihmisenä lainani maksan, vaikka joudunkin kaikesta muusta tinkimään. En edes saisi nyt sitä lainamäärää mikä minulla on jäljellä, vaikka kerkesimme ennen eroa jo sitä lyhentää kymppitonneilla. Kumma kun pariskunta saa niin paljon helpommin kohtuuttoman suuria lainoja.
Olen miettinyt tuota samaa, että miksi pariskunnalle ollaan herkemmin lainaamassa isojakin summia kun taas sinkulle ei. Parisuhteet tai ylipäätään ihmisuhteet ei tulisi olla vakuus ainakaan tässä maailmassa, missä pitkiä avioliittoja ei pahemmin ole.
Tilastollisesti noin 50% avioliitoista päättyy eroon. Eli 50% on niin sanottuja pitkiä avioliittoja. Niistäkin avioliitoista jotka päättyvät eroon, monet voivat olla pitkiä eli lainat tai suurin osa lainoista voi olla jo maksettu aikoja sitten kun ero tulee.
Vaikka ihmiset joutuvat huonoon taloudelliseen tilanteeseen, asuntolainojen maksamisesta tingitään yleensä viimeiseksi. Puolisoilla on avioliitossa juridinen velvollisuus elättää toisiaan.
Pankin tädit ja sedät osaavat kyllä laskea mikä on kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä on tämä lainarumba edessä. Ensimmäistä kertaa.
Speksit on sinkku, 51 v, ei lapsia, muita lainoja 0. Yrittäjän tulot on vaihtelevat, mutta oma yritys ollut jo 16 v, että kyllä tällä ihan elän. Tulot hieman alakanttiin on 3.500 (varmaan päälle 4k on oikeampi). Käteisvaroja irrotettavissa 40 000 e. Sijoituksissa on päälle 100 000, mutta niihin en haluaisi koskea. Nykyisestä asunnosta omistan 50 % perinnönjaon kautta, äiti omistaa toisen 50 %. Tästä asunnosta pohjalle n. 50 000.
Toisin sanoen 90.000 euroa olisi omaa rahaa. Ilmeisesti tästä asunnosta myös äidin osuus eli toinen 50 000 menee myös uuteen asuntoon. Tällöin omaa rahaa olisikin jo 140.000 euroa. Suunnitelmissa metron varrelta (Vuosaari kiinnostaisi...) max 230 000 euron kaksio.
Ei pitäisi olla ongelmaa, ellei pankki kehitä jotain... Varmaankin mun tulot katsotaan tosi pieniksi ja yrittäjä vielä....
Tuskin on ongelmaa. Kun pystyt maksamaan itse 25 %, pankin ovet aukeaa ihan eri tavoin. Silloin asunto riittää reilusti takaukseksi ja pankin riski sun työttömyydestä on varsin marginaalinen.
Tämä on totta, ostin yksin asunnon 4v sitten, laitoin siihen omaa rahaa n. 40000€ ja lainaa otin 150000€. Enemmänkin olisin saanut, mut halusin just tän talon, niin en tarvinnut, hintalappu oli 179000€ ja kymppitonni & rapiat meni sit niihin muihin kuluihin. Tulot on kyllä ihan hyvät, eikä juurikaan työttömyyden riskiä.
Alkuperäiseen aloitukseen vielä kantaa sen verran, että mielestäni on enemmän naurettavaa se, miten isoja asuntolainoja ylipäätään myönnetään, minäkin olisin saanut tulojeni puolesta yli kaksinkertaisen määrän, jos olisin vaan sen oman osuuteni lyönyt tiskiin.
Ei Suomen taloutta saada nousuun niin kauan kuin vassarihallitus häärää. Ihan turha valittaa mistään kun äänestätte vas, vihr ja sdp.
Itelläkin salkku jossa n. sata tonnia, mutta pankkia ei kiinnostanut koska siinä on kuulemma riskinsä, pankit haluavat kiinteää omaisuutta, maata, kiinteistöjä yms mitkä voi kiinnittää. Rahastot, pörssiosakkeet voi aina tippua markkinoitten mukana kun taas esim. asunto-osakkeet on helposti realisoitavissa ja arvo suunnilleen säilyy. Pörssiä ei voi ennustaa vuosien päähän