Sivut

Kommentit (1862)

Vierailija

Se että mies ei oikeasti ota vastuuta perheen asioista. Ei vaikka kuinka jättäisi ne hänelle. Sitten asiat vaan jäävät hoitamatta.

  • ylös 48
  • alas 0
Vierailija

Parisuhteessa on yllättänyt negatiivisesti eniten miehen vanhemmat eli ikävät appivanhemmat.

Onneksi meillä on satoja kilometrejä välimatkaa emmekä ole juurikaan tekemisissä. Vain pakosta. Korona-aika on ollut loistavaa. Tänä vuonna emme ole nähneet appivanhempia kertaakaan emmekä pidä yhteyttä puhelimellakaan.

  • ylös 27
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Eniten on päässyt yllättämään se, että mies ylläpiti tekstari-/nettisuhdetta toiseen naiseen. Tämä on tapahtunut peräkkäisissä suhteissa kaksi kertaa, ekalla kerralla avomiehen ja toisella kerralla aviomiehen toimesta. Ilmeisesti sitten teen jotain todella väärin parisuhteissani. Vai tekeekö kaikki miehet ylipäätään tuollaisia juttuja?

Miksi ne noin teki, jos saivat kotona sai enemmän kuin riittävästi ja sä puolestaan arvostit heitä ja näytit sen?

Ei vaan, en tajua mitä sitten heiltä puuttui, joku outo metsästyksen viehätys vai mikä... 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisen miehen kannattaa vaihtaa vaimo noin kolmekymppiseen niin päästään taas kymmenisen vuotta eteenpäin suunnilleen samoilla seksihaluilla. Näin itse tein ja olen ollut tyytyväinen.

Miksi ihmeessä 30v nainen alkaisi parisuhteeseen jonkun väsyneen 50v erektiohäiriöeeron kanssa, eeron joka päästää ääntä ihan vain vaikka vain on?
40v ja sitä vanhemmalle naiselle passelein mies on 32v mies. On vielä testot korkealla eikä erektiohäiriö vaivaa ja elin ja mies jaksaa monta kertaa joka päivä.

Niin, kai se on tosiaan silleen että nelikymppistä naista siis ei kiinnosta enää oma reilu nelikymppinen mies. Pitää saada nuorempaa tilalle. Tajuan hyvin miksi seksin määrä on vähentynyt naimisiinmenon jälkeen, vaimo on vain kyllästynyt. Määrästä tai laadusta ei ole ainakaan vielä ollut kiinni, joten ehdottamasi selitys on kyllä ainoa mahdollinen. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisen miehen kannattaa vaihtaa vaimo noin kolmekymppiseen niin päästään taas kymmenisen vuotta eteenpäin suunnilleen samoilla seksihaluilla. Näin itse tein ja olen ollut tyytyväinen.

Tää on usein muuten ihan totta. Tuolla keinoin ollaan luontevasti samalla levelillä. Ideaalitilanteessa ihmiset varmaan vaihtaisi neljänkympin jälkeen puolisoa.

Toiset vanhempiin jotka pitävät kumppanuutta ja hyvää yhdessäoloa tärkeänä.

Toiset nuorempiin, että seksikin toimisi hyvin.

Ehkä pitäisi vaihtaa sit vielä kerran noin viidenviiden jälkeen sitten siihen vanhuusajan kumppaniin.

Kaikki olisivat onnellisempia?

Tuo teoria on varmaan totta. Olen 55 vuotias ja kaikki ysyäväni ovat vaihtaneet kumppania,jotkut useammankin kerran ja nyt viimeinenkin ystävistäni on uudessa suhteessa.
Kaikki näyttävät onnellisilta.

Tätini sanoi kerran että yhden kanssa riiataan nuoruus, toisen kanssa perustetaan perhe ja kolmannen kanssa vietetään vanhuus.
Elämä tietenkin muuttujineen ei ihan noin musta-valkea ole, mutta suunnilleen noin.

Itse olen vielä lasteni isän kanssa, liittoa 32v takana. Tuntuu vielä hyvältä ja luotan että yhteinen elämä jatkuu jos terveyttä riittää. Onnea on ollut enemmän kuin vastoinkäymisiä.

  • ylös 17
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimon ailahtelevat seksihalut.

Ennen lasten saamista seksiä oli ehkä 3-4 kertaa kuukaudessa, eli suunnilleen kerran viikossa, pois lukien kuukautiset ja muut mahdolliset "häiriötilanteet". Se oli ihan ok, enkä toivonut yhtään enempää.

Ensimmäisen lapsen saamisen jälkeen menikin todella kauan, ennen kuin harrastimme uudelleen seksiä; muistaakseni vasta imetyksen loppumisen jälkeen. Tämä harmitti, mutta sopeuduin. Seksielämä ei tämän jälkeen osoittanut mitään paranemisen merkkejä, harrastimme seksiä enintään 1 krt/kk, välillä useita kuukausia täysin ilman seksuaalista kanssakäymistä, välillä tulikin lyhyitä kausia, kun vaimo halusikin hyvin intensiivisesti. 

Toisen lapsen syntymän jälkeen kävi suunnilleen samoin. Tässä vaiheessa päätimme, että lapsilukumme on täynnä, ja hankin vasektomian. Aloitimme seksielämän uudelleen jälleen siinä vaiheessa, kun imetysaika oli ohi. Tätä osasin odottaa, ja sopeuduin asiaan.

Kun toinen lapsemme kasvoi, yöheräilyt olivat takanapäin, vaimo muuttui melko yllättäen seksin suhteen todella nopeasti. Hän alkoi välillä ehdotella seksiä useita kertoja viikossa, välillä oli taas viikkoja, kun se ei kiinnostanut ollenkaan. 

Tässä kohtaa väsyin itse totaalisesti tähän pelleilyyn. Lopetin aloitteiden teon tykkänään ja käytännössä lopetin myös vaimon aloitteisiin vastaamisen. Välillä olen tyydyttänyt käsin hänen tarpeensa. 

No nyt on sitten vaimo pettynyt, kun minua ei kiinnosta. Miten voisin vuodesta toiseen tanssia hänen pillinsä mukaan? En minä pysty heittäytymään hänen haluihinsa, jotka vaihtelevat nollasta sataan aivan mielivaltaisesti. Hän on kertonut olevansa loukkaantunut, vaikka olen vapaaehtoisesti hoidellut hänen tarpeitaan silloin kun häntä on haluttanut. 

Nyt olen itse kyllästynyt koko eukkoon. Toista näin vaikeaa ihmistä tuskin maa päällään kantaa.

Pahoittelut, mutta se on miehen osa tanssia sen naisen pillin mukaan seksissä. Miehillä halut ovat suurinpiirtein vakaat koko ajan, toki stressi vaikuttaa jne., mutta ei ole mitään rajuja vaihteluita. Naisilla seksihalut vaihtelee hormonaalisten syiden vuoksi kuukautiskierron mukaan ja sitten raskauksien ja imetyksen mukaan. 

Tähän lopputulokseen olen tullut.

Itse kokisin vaivattomimmaksi vain hoitaa omat tarpeet itsenäisesti, masturboimalla ja aikuisviihdettä katsomalla. Ei tarvitsisi miettiä sitä, onko vaimo halukkaalla päällä vai ei.

Elämä on vaikeaa. Ei saisi haluta liikaa, eikä liian usein, eikä varsinkaan silloin kun vaimo ei halua. Mutta ei saa olla haluamattakaan, ja pitäisi haluta vieläpä aidosti; eli pitäisi olla aina kuumana juuri silloin kun vaimo on sillä päällä, muuten tulee uhriutumista ja erolla uhkailua.

Kyllä naiset osaavat tuon valtapelin, ei voi muuta todeta.

Päähän siinä meinasi levetä, kun haukut sain siitä, että tein seksialoitteen silloin kun naista ei haluttanut, mutta heti perään sain läksytyksen siitäkin kun ei ole seksiä. Naisen kanssa pätee ainakin se, että teki niin tai näin niin v-tuiks meni, ne tykkää olla vaikeita.

Luulen että seksiä suurempi ongelma teidän suhteessa on täydellinen kunnioituksen ja rakkauden puute toisianne kohtaan. Seksiongelmat vaan heijastelee sitä.  Jos on totta että vaimosi haukkuu sinua kun et osaa lukea hänen ajatuksiaan seksin saralla, hän ei oikeasti rakasta sinua. Sinä puolestasi et kirjoitustyylistäsi päätellen voi oikeastaan sietää koko ihmistä. Ihmetellä täytyy miksi ylipäänsä aikoinaan päädyitte yhteen. Kun ei ollut muitakaan sopivia kumppaneita?

Ei teillä ole mitään tulevaisuutta noilla eväillä. Koettakaa nyt edes se tuleva yhteishuoltajuus ja vanhemmuus hoitaa jotakuinkin kunnialla maaliin.

Pitäisihän teidän naisten se tietää, miksi päädytään väärien ihmisten kanssa yhteen. Koska ihmiset muuttuvat. Sitähän tälläkin palstalla on paasattu miten miehet muuttuu. Samoin käy naisillakin. Nainen muuttuu valittavaksi ja haukkuvaksi hirviöksi joka käy vain hermoille, eikä häntä enää rakasta samoin kuin alussa, kun oli vielä kiltti ja ihana.

  • ylös 9
  • alas 10
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Päähän siinä meinasi levetä, kun haukut sain siitä, että tein seksialoitteen silloin kun naista ei haluttanut, mutta heti perään sain läksytyksen siitäkin kun ei ole seksiä. Naisen kanssa pätee ainakin se, että teki niin tai näin niin v-tuiks meni, ne tykkää olla vaikeita.

Tuossa on ongelmana muutakin kuin halujen eritahtisuus, teillä on vakavaa kunnioituksen puutetta. Joka voi olla syy, tuskin seuraus.

Eli väärin ajoittamani aloitteet oli kunnioituksen puutetta, vai mitä? Vai pitäisikö minun kunnioittaa jotain kiukuttelevaa ja raivoavaa naislasta? Ja älä huoli, se juttu päättyi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma parisuhteissa on PUHUMATTOMUUS!

Kaikesta muusta kyllä puhutaan, kaikkien muiden ihmisten kanssa puhutaan, mutta ei sen oman puolison kanssa.

Aikaa riittää puhumiselle kun on kyseessä kaverit, tutut, sukulaiset, työkaverit, naapuri, kaupan kassa, kuka vaan tuntematon missä vaan tai vaikka tässä ketjussa…
mutta sitä aikaa ja kiinnostusta PUHUA OMAN PUOLISON kanssa ei löydy, varsinkaan kun pitäisi puhua seksiin liittyvistä asioista!

Tämäpä juuri. Miten vaikeaa puhuminen voikin olla. En käsitä. Ja se, että oltais välillä kiinnostuneita puolisonkin asioista, eikä vain omista. Puhumattomuus tappaa pidemmän päälle koko suhteen. Eipä sitä viitsi enää seksikkään miettiä, jos tulee tunne, ettei toista kiinnosta edes puhua...

Eikä se puhuminenkaan juuri auta, jos sen tekee aina sellaisella sotaanlähtömeiningillä ja tavoitteena pelkästään haukkua toinen lyttyyn.

  • ylös 13
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miehen hormoonit alkaa laskea 50v. ja 60v. ei enää ota eteen. Lisähormoonia ei voida aloittaa koska eturauhanen on suurentunut (syöpäriski). Tämä tuli minulle yllätyksenä. Tahdon sopeutua tilanteeseen koska meillä on paljon hellyyttä yms. hyvää. En halua tehdä tästä numeroa. Jos olisin nuorempi, tilanne olisi tietysti hankalampi.
Paremmin toimii jos mies on vähän nuorempi.

Terv. Vaimo, jolla ei myöskään ole ollut "päänsärkyä" ;)

Olen lukenut , että 50 v mies ja 20 v nainen sopii hyvin yhteen, koska halut samalla - laimealla - tasolla. Minkähän ikäinen nainen sopi 55v miehelle, jonka halut n. joka 3 päivä. Puutteessa juuri nyt, mutta kai se kohta helpottaa,[/quote]
Voi näitä miesten fantasioita!
Yhtä haluton , kykenemätön kuin 50v mies on vain ruuhkavuosiia elävä pienten lasten äiti.
Ja jos tosiaan sinä 55v mies haluat useamman kerran viikossa niin sopivin parihan siihen on samanikäinen nainen.

  • ylös 19
  • alas 6
Vierailija

Vaimo tyhmenee vuosi vuodelta, ja muuttuu itsepäisemmäksi.

Varmaan roikkuu liikaa täällä palstalla muiden tyhmien mammojen kanssa.

Ärsyttää.

  • ylös 2
  • alas 23
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vaimo tyhmenee vuosi vuodelta, ja muuttuu itsepäisemmäksi.

Varmaan roikkuu liikaa täällä palstalla muiden tyhmien mammojen kanssa.

Ärsyttää.

Kaikella kunnioituksella mutta kyllähän täällä teidän perheestä roikkuu joku ihan muu kuin vaimo...

  • ylös 49
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Päähän siinä meinasi levetä, kun haukut sain siitä, että tein seksialoitteen silloin kun naista ei haluttanut, mutta heti perään sain läksytyksen siitäkin kun ei ole seksiä. Naisen kanssa pätee ainakin se, että teki niin tai näin niin v-tuiks meni, ne tykkää olla vaikeita.

Tuossa on ongelmana muutakin kuin halujen eritahtisuus, teillä on vakavaa kunnioituksen puutetta. Joka voi olla syy, tuskin seuraus.

Eli väärin ajoittamani aloitteet oli kunnioituksen puutetta, vai mitä? Vai pitäisikö minun kunnioittaa jotain kiukuttelevaa ja raivoavaa naislasta? Ja älä huoli, se juttu päättyi.

Eieiei. 

Syy on se, että te ette sovi yhteen, se näkyy tossa normaalissa elämässä tuollaisena vttuiluna, ja sitten tietenkin seksi on pudonnut pois listoilta melkein ensimmäisenä. 

Eli teit ihan oikean ratkaisun kun erosit, toi oli ihan varmasti hyvä päätös. Olitte katkeroitumiskierteessa, joten ei muuta kun lusikat jakoon. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppisen miehen kannattaa vaihtaa vaimo noin kolmekymppiseen niin päästään taas kymmenisen vuotta eteenpäin suunnilleen samoilla seksihaluilla. Näin itse tein ja olen ollut tyytyväinen.

Tää on usein muuten ihan totta. Tuolla keinoin ollaan luontevasti samalla levelillä. Ideaalitilanteessa ihmiset varmaan vaihtaisi neljänkympin jälkeen puolisoa.

Toiset vanhempiin jotka pitävät kumppanuutta ja hyvää yhdessäoloa tärkeänä.

Toiset nuorempiin, että seksikin toimisi hyvin.

Ehkä pitäisi vaihtaa sit vielä kerran noin viidenviiden jälkeen sitten siihen vanhuusajan kumppaniin.

Kaikki olisivat onnellisempia?

Tuo teoria on varmaan totta. Olen 55 vuotias ja kaikki ysyäväni ovat vaihtaneet kumppania,jotkut useammankin kerran ja nyt viimeinenkin ystävistäni on uudessa suhteessa.
Kaikki näyttävät onnellisilta.

Tätini sanoi kerran että yhden kanssa riiataan nuoruus, toisen kanssa perustetaan perhe ja kolmannen kanssa vietetään vanhuus.
Elämä tietenkin muuttujineen ei ihan noin musta-valkea ole, mutta suunnilleen noin.

Itse olen vielä lasteni isän kanssa, liittoa 32v takana. Tuntuu vielä hyvältä ja luotan että yhteinen elämä jatkuu jos terveyttä riittää. Onnea on ollut enemmän kuin vastoinkäymisiä.

 

Ihan viisasta. Osa löytää sen kantensa laakista ja helpommin, osa tosiaan voisi pärjätä niin että eri elämänvaiheissa eri kumppani. Varmaan vähän riippuu ihmisistä. Vaihtaminen on raskasta, mutta on raskasta elää epäsopivankin kanssa. 

Vierailija

Tatuoinnit. Hän pitää niistä ja minä en voi sietää. Nyt tytär hommasi myös. Mitä isot edellä… Toivotaan että tulee pian kylmää ja kaikki vaatteet puetaan ihon peitoksi.

Vierailija

Oookkeei olin tulossa sanomaan että toisen tiellä oleminen keittiössä aivan koko ajan on kyllä yllättänyt täysin ärsyttävyydellään sinkkuaikoihin verrattuna, mutta päästyäni suunnilleen sivulle neljä saakka totesin että ehkei minulla olekaan mitään mainittavia ongelmia..

  • ylös 28
  • alas 0
Vierailija

Minut on yllättänyt se, kuinka naisilta näyttää puuttuvan täysin oikeudenmukaisuuden taju sen suhteen, miten kohdella omia ja toisen lapsia? Itse olin yh-isi ja vielä lähiversiona, niin tämä on tärkeä asia minulle. Yleensä näyttää menevän niin, että äiti haluaa itselle uuden miehen.....suunnilleen hinnalla millä hyvänsä, mutta niin, että uusi suhde ei saa häiritä sitä ihkua äidin omaa kullannuppua.....joka nopeasti oivaltaa kiristyksen paikan äitinsä suhteen. Äiti siis haluaa että hänen lapsensa on onnellinen ja tyytyväinen, vaikka hän ryhtyy uuteen suhteeseen kanssani ja on  valmis uhraamaan mitä tahansa tälle alttarille. Jos tämän vaiheen katsoo sormien läpi niin luvassa on parisuhteessa täydellistä kyvyttömyyttä ottaa huomioon lapset tasapuolisesti. Koko joukko on tullut käytyä naisia läpi ja vastaan ei ole ikinä tullut edes lähimainkaan sellaista, joka kohtelisi omia ja toisen lapsia tasapuolisesti. Itselle se on helppoa, niin vaikea ymmärtää moista.

  • ylös 18
  • alas 7
Vierailija

Se, että kun miehelläni on huolia, hän vetäytyy. Ei halua syödä mitään, ei nuku, ei huoli lähelle. Minulla ei ole mitään keinoja auttaa häntä, eikä hän edes sitä halua. Hän haluaa vain "potea" murheensa yksin. Tämä on ollut mulle tosi vaikeeta kestää nähdä toisen tuskaa voimatta tehdä mitään.

  • ylös 18
  • alas 0
Vierailija

Eniten yllätti, ettei mies suostu tekemään mitään kotitöitä. Lisäksi mies on täysin äitinsä esiliinan nauhoissa kiinni. Kaikki perheessä tapahtunut raportoidaan äidille eli minun anopille. Anoppi on samanlainen hienostelija kuin Hyacint Bucket. Kun lähdin tyttöporukassa käymään Tukholmassa niin anoppi kertoi tutuilleen että olen laivaseminaarissa. No, ovat kohta ex-mies ja ex-anoppi.

  • ylös 29
  • alas 1

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla