Miksi uusissa asunnoissa on tyhmät pohjaratkaisut?
Asumme 2006 valmistuneessa rivariasunnossa, jossa on yli 100 neliötä. Meillä on kaksi olohuonetta, 3 makuuhuonetta, 2 vaatehuonetta, 2 vessaa, iso kylpyhuone ja sauna ammeineen. Keittiö saisi olla isompi, mutta kyllä sen kanssa elää.
Työn perässä olisi tarkoitus muuttaa. Nyt on katsottu uusia asuntoja. Niissä on ihan typerät pohjat. Makuuhuoneita ei juurikaan ole kuin 2 kpl, olohuoneen yhteydessä keittiö, olohuoneessa ei yhtään ehjää seinää vaan joka seinällä ovi tai ikkuna. Huoneet pieniä, kylppäriin ei mahdu ammetta. Ja usein uusien asuntojen neliöt on 80 neliötä tai alle.
Miksi ne on noin tyhmästi suunniteltu? Kyllä 80-90 neliöön pitäisi mahtua isohko olohuone, erillinen keittiö ja 3 makuuhuonetta.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
RIP erilliset keittiöt: https://www.saraco.fi/wp-content/uploads/2020/04/HELSINGIN_PYRSTÖTÄHTI_…
Noihan on harvinaisen hyviä pohja kun tosiaan uusia katselee. Noissa isommissa se erillinen keittiö olisi perusteltu ja olisi toteutettavissa noissa pohjissa. Jos rakennusvaiheessa ostaa ei liene suuri kustannus tehdä väliseinä ja saada sillä erillinen keittiö. Tuossa yhdessä täytyisi kyllä vaihtaa huoneen ja olkkarin paikkaa mutta ei sekään ole kuin väliseinän siirto.
Yksiöissä ei nyt oikein erillistä keittiötä kaipaa, jos kun yksin asuu niin ei aiheuta häiriöitä muille ja tilatoteutus pienillä neliöillä vapaampi.
RakMK aiheuttaa tiettyjä rajoitteita rakentamiseen, sekä hyvässä että pahassa.
Oleskelutilat on kyllä vaikeita sisustaa, kun ei ole ehjää seinän pätkää esimerkiksi televisiolle tai sohvalle. Erillisen keittiön pitäisi olla tarpeeksi iso, jotta sinne mahtuu kunnon ruokapöytä, muuten erillinen keittiö on mielestäni turha. Sellainen puoliavoin on mielestäni kaikkein toimivin. Tiskit jää piiloon mutta ei tule sitten tyhjää tilaa, jota ei voi hyödyntää.
Liukuovet ovat aivan kamalia, vievät hirveästi tilaa (harvoin menevät seinän sisään) ja äänieristys on nolla. Samoin valo tulee suoraan huoneeseen vaikka liukuovi olisikin kiinni. Opiskelija-asunnossa oli tuollainen ratkaisu ja ei kyllä enää ikinä hankita asuntoa liukuovella.
Olen asunut vain 20-luvulla rakennetussa talossa ja 60-luvun asunnossa. En ollut koskaan liiemmin tutustunutkaan uudempaan rakentamiseen, ennen kuin ystävät alkoivat ostella tai rakentaa itselleen koteja. Oli hämmentävää tajuta, että lapsuudenkodissani pikkuhuoneeksi kutsuttu tila onkin nykystandardeilla tilava makuuhuone ja että 60-luvun kaksioni keittiössä oli enemmän säilytystilaa kuin monen perheasunnon keittiössä (JA tilaa isolle ruokapöydälle - Ja asunnon kylppärissäkin oli amme).
Eipä ihme, että asun oman perheeni kanssa 100-vuotiaassa talossa. Tilaa on. On erillinen keittiö, erillinen ruokasali (keittiön vieressä), työhuone ja isot makuuhuoneet. Kaikki ei ole tiptop ja remontteja tehdään, mutta monta sukupolvea sitten tämän talon rakentaja on osannut huomioida jopa auringon nousu- ja laskusuunnat huoneita sijoittaessaan. Ihana aamuaurinko valaisee keittiön, ja pihassa ja puutarhassa on läpi päivän sekä valon että varjon paikkoja - vain kasvimaalle paistaa aurinko aamusta iltaan.
Asuukohan yksikään arkkitehti suunnittelemassaan kerrostaloasunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksiöissä ei nyt oikein erillistä keittiötä kaipaa, jos kun yksin asuu niin ei aiheuta häiriöitä muille ja tilatoteutus pienillä neliöillä vapaampi.
Se, ettei aiheuta häiriötä muille ei nyt välttämättä ole se ainoa peruste siihen, josko pitää siitä että pienessäkin asunnossa on selkeästi erotettuna tilat eri toimintoihin. Sinun logiikkaasi kun laajentaa, niin voisihan yksiössä, jossa asuu vain yksi henkilö samantien sijaita myös wc-pyttykin vaikka siinä jossain telkun ja sohvan välimaastossa.
Se pieni asunto nyt vaan sattuu olemaan kustannustehokas kompromissi, niin minun mielestä on tilankäytön kannalta parempi olla tekemättä seiniä välttämätöntä tarvetta enempää. Tottakai asiat pitää olla pienessäkin järkevästi, mutta jos haluaa erillisiä tiloja niin sitten on vaan hankittava neliöitä enemmän.
Ei se pönttö voi olla siinä mutta se keittiö voi. Koko asuntoa kun ei kannata tehdä kosteaksi tilaksi mitä pönttö edellyttää, tai ei RakMK sitä edellytä mutta itse en sijoittaisi pönttöä kuin kosteisiin tiloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä myynnissä on runsaasti noin 100 neliön rivarikämppiä, jotka on rakennettu 2010-luvulla. Miksi oletat saavasi 80 neliössä saman kuin yli 100 neliössä?
Tämä! Me asuttiin -90 rakennetussa luhtitaloasunnossa, jossa neliöitä oli 84. Kaksi makuuhuonetta, en kyllä käsitä miten siihen ois vielä kolmannen saanu tungettua? Aika pieniä koppeja ois niistä makkareista kyllä tullut sitten.
Muttaniin, neliöt ratkaisee suurimman osan eli jos tarpeeksi neliötä käytössä, niin kyllä silloin hyvän pohjan saa aikaiseksi. Eli kun vertailette vanhaa ja uutta rakennusta asuntoineen, niin muistakaa verrata neliöitä: ennen esim. kolmiot oli juurikin tuon 80 neliön pintaan, nykyään lähemmäs 60 neliötä. Eli neliöitä on vähemmän ainakin yhden huoneen verran, ja käytännössä se on yleensä niin, että se keittiö puuttuu (= on vain rivi kaappeja olohuoneessa).
Asuinneliöiden ohella vaikuttaa myös uudet esteettömyysmääräykset, minkä vuoksi kylppärit on isoja, samoten keittiössä pitää olla tilaa pyörätuolille (= ei tehdä erilliskeittiötä).
Ja tosiaan nykyasuntojen neliömäärät määrittelee rakennuttaja, ei suinkaan arkkitehti. Rakennuttaja haluaa tontille mahdollisimman monta asuntoa eli raha ratkaisee tässäkin, tietysti.
Asuinneliöiden ohella toinen vaikuttava seikka on myös se, että rappukäytäviin halutaan käyttää mahd. vähän neliöitä (= koska niistä ei makseta, vaan niistä asuinneliöistä). Eli asuntojen pohja saattaa olla oudon mallinen sen vuoksi, että saadaan neliöt asunnon sisälle eikä rappukäytävään. Tällöin saattaa muodostua asuntoon ns. hukkaneliöitä.
Ymmärrän pointin mutta kyllä pyörätuoli (myös sähkö-) erilliseen keittiöönkin mahtuu, kyse on vaan siitä miten saadaan sijoitettua huonekalut sinne. Usein vessa on se pääongelma. Ja parvekkeen ovikynnys.
T. pyörätuolissa
Vierailija kirjoitti:
Asuukohan yksikään arkkitehti suunnittelemassaan kerrostaloasunnossa?
Aikoinaan asuivat. Vanhoissa taloissa on joskus jopa vain se yksi ainoa parvekkeellinen isompi asunto, ja jonka myötä niitä partseja on aikoinaan kutsuttu arkkitehdin parvekkeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä myynnissä on runsaasti noin 100 neliön rivarikämppiä, jotka on rakennettu 2010-luvulla. Miksi oletat saavasi 80 neliössä saman kuin yli 100 neliössä?
Tämä! Me asuttiin -90 rakennetussa luhtitaloasunnossa, jossa neliöitä oli 84. Kaksi makuuhuonetta, en kyllä käsitä miten siihen ois vielä kolmannen saanu tungettua? Aika pieniä koppeja ois niistä makkareista kyllä tullut sitten.
Muttaniin, neliöt ratkaisee suurimman osan eli jos tarpeeksi neliötä käytössä, niin kyllä silloin hyvän pohjan saa aikaiseksi. Eli kun vertailette vanhaa ja uutta rakennusta asuntoineen, niin muistakaa verrata neliöitä: ennen esim. kolmiot oli juurikin tuon 80 neliön pintaan, nykyään lähemmäs 60 neliötä. Eli neliöitä on vähemmän ainakin yhden huoneen verran, ja käytännössä se on yleensä niin, että se keittiö puuttuu (= on vain rivi kaappeja olohuoneessa).
Asuinneliöiden ohella vaikuttaa myös uudet esteettömyysmääräykset, minkä vuoksi kylppärit on isoja, samoten keittiössä pitää olla tilaa pyörätuolille (= ei tehdä erilliskeittiötä).
Ja tosiaan nykyasuntojen neliömäärät määrittelee rakennuttaja, ei suinkaan arkkitehti. Rakennuttaja haluaa tontille mahdollisimman monta asuntoa eli raha ratkaisee tässäkin, tietysti.
Asuinneliöiden ohella toinen vaikuttava seikka on myös se, että rappukäytäviin halutaan käyttää mahd. vähän neliöitä (= koska niistä ei makseta, vaan niistä asuinneliöistä). Eli asuntojen pohja saattaa olla oudon mallinen sen vuoksi, että saadaan neliöt asunnon sisälle eikä rappukäytävään. Tällöin saattaa muodostua asuntoon ns. hukkaneliöitä.
Ymmärrän pointin mutta kyllä pyörätuoli (myös sähkö-) erilliseen keittiöönkin mahtuu, kyse on vaan siitä miten saadaan sijoitettua huonekalut sinne. Usein vessa on se pääongelma. Ja parvekkeen ovikynnys.
T. pyörätuolissa
Voisin kuvitella, että pyörätuolissa ollessa korostuu sen tärkeys että keittiössä on erillistä laskutilaa ja tasoa tarpeeksi ja kädenulottuvilla? Versus joku yhden seinän avokeittiöratkaisu missä pikkuruinen kapea taso, ja pahimmillaan vieläpä erillisellä saarekkeella varustettuna. Joka niin korkea että 150cm pituinen ihminenkin on sen äärellä helposti "leuka tiskillä".
Vierailija kirjoitti:
No eivät uudet omakotitaloalueetkaan mitään viihtyisiä ole, keskellä peltoa vieri vieressä samanlaisia taloja postimerkin kokoisella pihalla varustettuna. Meiltäkin kyseltiin miksei muutettu tuollaiselle "arvostetulle asuinalueelle", vaan sen sijaan ostettiin vanhempi talo kunnollisella pihalla, jossa voi esim. ottaa aurinkoa ilman että naapurit kyyläävät vieressä.
Tämä. On onnistuttu pilaamaan myös asuinalueet. Ennen oli talojen välissä tilaa ja puita. Nykyään näkee suoraan naapurin makuuhuoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelen sitä, että vanhempien huone on aina suurin. Eihän siellä tehdä muuta kuin asioita, jotka tapahtuvat sängyssä tai sen välittömässä läheisyydessä. Lapset tarvitsevat enemmän tilaa.
Parisänky vie tilaa jo neljä neliötä. Lasten sänky voi olla pienempi kuin aikuisen sänky ja jos on yksi lapsi per huone niin huoneen ei tarvitse olla juuri 10 neliötä suurempi.
Vierailija kirjoitti:
Asuukohan yksikään arkkitehti suunnittelemassaan kerrostaloasunnossa?
Yleensä asuvat laatikkomaisissa omakotitaloissa. Suomalaiset arkkitehdit rakastavat 70-luvun tyyliä yhä edelleen ja heille jugend on kauhistus. Rakennusliikkeissä ei välttämättä edes arkkitehti suunnittele rakennuksia, vaan nämä suunnittelijat ovat rakennusinsinöörejä. Suomalainen rakennusteollisuus suoltaa maailman rumimmat asuintalot. Myös nämä omakotitalojen talopaketit ovat ihan äärettömän rumia laatikkoja.
Tyhmät pohjaratkaisut saa remontoitua väliseinillä, mutta uusien asuntojen sijainti on aivan kamala. En tiedä, miksi motarin tai ihan junaradan viereen pystytetään uusia kerrostaloja. Meluhaitta on kyllä sellaista luokkaa, ettei mikään pelasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksiöissä ei nyt oikein erillistä keittiötä kaipaa, jos kun yksin asuu niin ei aiheuta häiriöitä muille ja tilatoteutus pienillä neliöillä vapaampi.
Se, ettei aiheuta häiriötä muille ei nyt välttämättä ole se ainoa peruste siihen, josko pitää siitä että pienessäkin asunnossa on selkeästi erotettuna tilat eri toimintoihin. Sinun logiikkaasi kun laajentaa, niin voisihan yksiössä, jossa asuu vain yksi henkilö samantien sijaita myös wc-pyttykin vaikka siinä jossain telkun ja sohvan välimaastossa.
Se pieni asunto nyt vaan sattuu olemaan kustannustehokas kompromissi, niin minun mielestä on tilankäytön kannalta parempi olla tekemättä seiniä välttämätöntä tarvetta enempää. Tottakai asiat pitää olla pienessäkin järkevästi, mutta jos haluaa erillisiä tiloja niin sitten on vaan hankittava neliöitä enemmän.
Ei se pönttö voi olla siinä mutta se keittiö voi. Koko asuntoa kun ei kannata tehdä kosteaksi tilaksi mitä pönttö edellyttää, tai ei RakMK sitä edellytä mutta itse en sijoittaisi pönttöä kuin kosteisiin tiloihin.
Kustannustehokkuushan se siinä varmaan eniten ratkaisee. Ja onko yhä voimassa säädökset joiden mukaan kaikissa uudiskohteissa kaiketi pitää olla aina tietty määrä eri huonejaon asuntoja?
Lopputuloksena sitten sellaisia pitkiä kapeita asuntoja, joissa on pakkokin jättää kaikki mahdolliset seinät pois.
Juu, kyllä tällä hetkellä rakentuvat talot on oikeaa asuntomarkkinoiden ongelmajätettä jo parinkymmenen vuoden päästä. Hirveän epäkäytännöllisiä, eikä laatukaan päätä huimaa, remonttia saa tehdä siinä missä vähän vanhempaankin. Itse tykkään 50-luvun taloista ja sellaisessa asuisinkin, jos en tykkäisi saunomisesta niin kovasti. Tällä hetkellä valintani on siis 80-luvun asunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuukohan yksikään arkkitehti suunnittelemassaan kerrostaloasunnossa?
Yleensä asuvat laatikkomaisissa omakotitaloissa. Suomalaiset arkkitehdit rakastavat 70-luvun tyyliä yhä edelleen ja heille jugend on kauhistus. Rakennusliikkeissä ei välttämättä edes arkkitehti suunnittele rakennuksia, vaan nämä suunnittelijat ovat rakennusinsinöörejä. Suomalainen rakennusteollisuus suoltaa maailman rumimmat asuintalot. Myös nämä omakotitalojen talopaketit ovat ihan äärettömän rumia laatikkoja.
Moni 70-luvun talo on ulkoa ja rappukäytävistään hirvittävän ruma, mutta asuntojen pohjaratkaisut ovat usein jopa tosi kivoja, klassisia "läpi juostavia". Ja pienemmissä asunnoissa monasti vakiona se alkovi sekä keittokomero.
Jugendtaloista löytyy kaikkea laidasta laitaan. Osa alkuperäisistä pohjista läpi juostavia, persoonallisia hienoja, kaikkea muuta kuin edes neliömäisiä pohjia, kiinteitä kaappiratkaisuja, yksiöitä erillisellä isolla keittiöllä jne. Ne kapeat hankalapohjaiset ovat usein entisestä palvelijanhuoneesta erikseen jälkikäteen lohkottuja.
Jugedtalon kaltaisessa rakentamisessa tulee valitettavasti vastaan jo ihan kustannuksetkin. Mahdollista niitä olisi tietty yhä tehdä, mutta kun ovat käsin paikallaan muurattuja niin uudisjugend olisi jopa vielä kalliimpaa, kuin uudisrakentaminen muuten.
Kylpyhuoneiden osalta ei hukkaneliöt perinteisesssä jugendissa pahemmin vaivaa, mutta muutenhan sitä hukkaneliötä ja energiatehottomuutta löytyy vaikka kuinka. Niin leveitä porraskäytäviä, että sisään mahtuisi vaikka trukilla ajamaan, päälle kolmen metrin huonekorkeus, isot moniruutuiset ikkunat leveillä ikkunalaudoilla, jopa erkkereitä. Kaikki tunnusomaisia jugendille, mutta tietyllä tavalla juurikin hukkaneliöitä. Jos ne jätettäisiin pois - ei se enää jugendia olisi. Suomalainen jugend on paljolti myös ns. työläisjugendia, ja jonka myötä erinäisiä koristeratkaisuja ei ole niin paljon.
Ja esteettömyydestä ei kannata edes aloittaa keskustelua.
Minä aidosti pidän avoimista pohjaratkaisuista. Tosin haluan keittiön ja olohuoneen väliin jonkun saarekkeen tai vastaavan, joka vähän jakaa tiloja. Tykkään kuitenkin siitä, että näkee keittiöstä olohuoneeseen.
Sitä en kyllä ymmärrä, miksi keittiöistä tehdään liian sumppuja. Itse paljon ruokaa laittavan haluan kunnolla lasku- ja säilytystilaa.
Ahtaus = tehoneliöt. Ei ole hukkaneliöitä, mitä ne nyt sitten ovatkin. Tehoneliöillähän asuntoja markkinoidaan. Pienemmissä kaupunkiasunnossa on ilmeisesti tarkoitus syödä vain noutoruokaa, koska olemattomista tupa-/baarikeittiöissä ei mahdu laittamaan ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Etsin ikääntyville vanhemmilleni kerrostaloasuntoa ja todella monessa uudessa kerrostaloasunnossa keittiökalusteet on laitettu yhdelle seinällä neliskulmaisessa olohuoneessa. Tämä riippumatta asunnon koosta tai makuuhuoneiden määrästä. Mihin laitetaan ruokapöytä? Vai oletetaanko, että nykyään syödään sohvalla istuen kuten jenkit? Kuinka kiva on sitten siinä sohvalla istua, kun tiskari pauhaa metrin päässä? En ymmärrä.
Ei uusista tiskikoneista lähde kova ääni. Meillä ainakaan ei välttämättä huomaa, onko se päällä vai ei. Mutta tuo yhdellä seinällä oleva keittiö ei kyllä ole kaikkein paras vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä myynnissä on runsaasti noin 100 neliön rivarikämppiä, jotka on rakennettu 2010-luvulla. Miksi oletat saavasi 80 neliössä saman kuin yli 100 neliössä?
Tämä! Me asuttiin -90 rakennetussa luhtitaloasunnossa, jossa neliöitä oli 84. Kaksi makuuhuonetta, en kyllä käsitä miten siihen ois vielä kolmannen saanu tungettua? Aika pieniä koppeja ois niistä makkareista kyllä tullut sitten.
Muttaniin, neliöt ratkaisee suurimman osan eli jos tarpeeksi neliötä käytössä, niin kyllä silloin hyvän pohjan saa aikaiseksi. Eli kun vertailette vanhaa ja uutta rakennusta asuntoineen, niin muistakaa verrata neliöitä: ennen esim. kolmiot oli juurikin tuon 80 neliön pintaan, nykyään lähemmäs 60 neliötä. Eli neliöitä on vähemmän ainakin yhden huoneen verran, ja käytännössä se on yleensä niin, että se keittiö puuttuu (= on vain rivi kaappeja olohuoneessa).
Asuinneliöiden ohella vaikuttaa myös uudet esteettömyysmääräykset, minkä vuoksi kylppärit on isoja, samoten keittiössä pitää olla tilaa pyörätuolille (= ei tehdä erilliskeittiötä).
Ja tosiaan nykyasuntojen neliömäärät määrittelee rakennuttaja, ei suinkaan arkkitehti. Rakennuttaja haluaa tontille mahdollisimman monta asuntoa eli raha ratkaisee tässäkin, tietysti.
Asuinneliöiden ohella toinen vaikuttava seikka on myös se, että rappukäytäviin halutaan käyttää mahd. vähän neliöitä (= koska niistä ei makseta, vaan niistä asuinneliöistä). Eli asuntojen pohja saattaa olla oudon mallinen sen vuoksi, että saadaan neliöt asunnon sisälle eikä rappukäytävään. Tällöin saattaa muodostua asuntoon ns. hukkaneliöitä.
Ymmärrän pointin mutta kyllä pyörätuoli (myös sähkö-) erilliseen keittiöönkin mahtuu, kyse on vaan siitä miten saadaan sijoitettua huonekalut sinne. Usein vessa on se pääongelma. Ja parvekkeen ovikynnys.
T. pyörätuolissa
Sopii kyllä, kunhan keittiö on tarpeeksi iso. Sellainen erillinen keittiö + oh tarvitsee reilusti enemmän neliöitä kuin avoin ratkaisu.
Selailin oululaisia asuntoja ja ihmettelen , että tässä asunnossa ei ollut oikeaa keittiötä vain työtasot yhdellä seinällä. Olisin luullut, että tuohon rahaan saisi eden oikean keittiön.
Tietty jos syö vain noutorukaa, niin kai tuokin sopii kahvin keittoon.
Pakkahuoneenkatu 24 A 30, Keskusta, Oulu
Hinta
714 600 €
Koko
105,5 m²
Valmistuu Vuosi
2023