Tytär ei pärjää lukiossa

Vierailija kirjoitti:

Lukiseulassa on käyty ja lukihäiriö todettu, kaikki tukitoimet mitä lukio tarjoaa, ovat käytössä, kuten olen useampaan otteeseen maininnut.

Nyt näyttää siltä, ettei toisessa jaksossa mene myöskään läpi yksikään kielten sanakoe.

Valitettavasti en jaksa uskoa, että hänellä opiskelu tästä helpottuu, vaikka parasta hänelle toivonkin.

Kaksoistutkintoa ehdotin itsekin, mutta ei suostu menemään amikseen millään.

Ap

Eikös kaksoistutkinto ole vaativampi kuin tavallinen lukio?

Lukio on nykyään todella vaativa eikä huonoilla papereilla todellakaan tee mitään.

Jopa M:n ja E:n papereilla on nykyään vaikea päästä opiskelemaan edes ammattikorkeaan ja jos arvosanat ovat jo nyt 4-5 luokkaa, ei voi odottaa myöskään kirjoituksilta paljoa.

Mulla on sama, keskivaikea lukihäiriö (sitä ei tosin diagnosoitu kuin vasta parikymppisenä). Menin lukioon, ekan koeviikon jälkeen tajusin ettei musta ikinä tule ylioppilasta. Vanhemmat tätä jo epäili hakuvaiheessa. Kasin arvosanat putosi alle kuutosen. Oli se kova paikka, mutta ihan itse päätin lopettaa kesken, olisi ollut ajan hukkaa. Kävin vuoden loppuun ja panostin matematiikkaan ja fysiikkaan tuona aikana. Seuraavana vuonna amikseen ja valmistuin hyväksilukujen avulla vähän nopeammin. Pari vuotta siitä hain amkiin insinööriksi ja niistä lukion kursseista oli sitten jo hyötyä. Opintojen aikana lukihäiriö löytyi ja sain kielistä vapautuksen, muuten en olisi ikinä insinööriksi valmistunut. Nyt hyvä työ ja tulot lukihäiriöstä huolimatta, pitää vaan löytää oma polku. Anna nuoren itse päättää, yrittääkö ylioppilaaksi asti, itse omat mahdollisuudet parhaiten tuntee.

Vähä pakko mennä lukioon jotta saa kivan työpaikan! Nytkin näkee kuinka etuoikeitettuja korkeakoulutetut ovat kun voivat olla etätöissä jossain mökillä.

Me muut saamme 1300e tilille siitä että mennään siivoo aggressiivisten ihmisten askat + 2h työmatkat.

Vierailija kirjoitti:

Ei se lukio mikään autuaaksi tekevä asia ole. Täältä tulee vertaistukea: oma poikani kävi lukiota vuoden ja totesi, että typerää ajan haaskausta. Kun peruskoulussa vielä on yritetty tehdä oppikirjoista mielenkiintoisia, niin lukiossa on kuivaa. Olin ihan samaa mieltä, kun katselin esim. poikani historian ja äidinkielen kirjoja. Poika vaihtoi amikseen ja viihtyi hyvin.

Yli sieltä missä aita on matalin? Koulussa ei ole tarkoitus viihtyä vaan oppia.

Vierailija kirjoitti:

Mikä provo tämä taas on? Ap yrittää vihjailla, että ammatillinen koulutus olisi jotenkin ”tyhmemmille” tarkoitettu. No, melkoisen vaarallista on, jos sähköasentaja ei ole lukemiaan oppikirjoja tajunnut. Nimenomaan lukio on tarkoitettu lahjattomille, sellaisille, joilla ei ole mitäön erityiskykyä tietylle alalle. Ja ihmettelen äitiä, joka ei ota selvää tukiasioista. Jopa kirjoituksiin saa helpotusta lukihäiriön takia. Tiedän ystäväpiiristä lukihäiriöisiä, jotka oikeilla tukitoimilla ovat kirjoittaneet M:n paperit. Se riittää moneen paikkaan.

Syyttelet ap:ta muiden aliarvioinnista ja syyllistyt itse ihan samaan 😁

-ohis

Oppimistekniikat hallintaan. Jos tyttäresi tankkaa tekstiä Hauki on kala-tyyppisesti, ei mitään oppimista tapahdu. Onko hänellä mielenkiinnonkohteita, kuten musiikki, kuvataiteet? Opittavan asian voi sitoa johonkin itseä kiinnostavaan, niin jää paremmin mieleen. Lisäksi asioita voi oppia muistakin lähteistä kuin koulukirjoista. Esim. Youtubessa on opetusvideoita.

Monella voi olla lukion ekan syksyllä vaikeuksia työmäärän ja -tahdin kanssa ilman lukihäiriöitäkin.

Hyvä neuvo on miettiä mitkä aineet ovat tärkeitä jatko-opiskeluun hakiessa ja mitä aikoo kirjoittaa. Satsaa niihin täysillä ja muissa vetää vasurilla jos ei aika riitä kaikkeen.

Älä nyt ainakaan pakota häntä lopettamaan lukiota jos hän itse haluaa jatkaa. Tai sano, ettei susta mitään tule. Yliopistoihin pääsee myös muita reittejä jos vain motivaatio riittää. Lukiohäiriöinen ystäväni kävi lukion, meni huonoilla papereilla yo-opistotasolle jatko-opintoihin, pääsi sitten AMK, teki töitä useamman vuoden ja siitä yliopistoon ja on nyt maisteri.

Ymmärrän huolen tytön osalta. Tosiaan lukiossa apua on saatavissa vähemmän ja ylioppilaskirjoituksissakin on pistehelpotukset vähentyneet ja lähinnä tarjoavat vain lisäaikaa. Olette hakeneet ja saaneet lukiossa sen avun mikä siellä on antaa ja tilanne ei yksinkertaisesti näytä hyvältä. 

Vanhempana et voi kuitenkaan pakottaa tyttöä lopettamaan tai ei edes kannata lytätä tytön haaveita, vaikka oletkin oikeassa. Kannattaa antaa tytölle aikaa, jos on fiksu, niin ymmärtää itse vielä tilanteensa ja sen ettei haaveista välttämättä tule mitään. 

Sen verran vielä esim. B:n papereista, jotka esim. oma poikani kirjoitti. Lukion läpipääsyssä hänellä ei ollut ongelmia ja arvosanat oli 5-8 välillä (lähinnä Ruotsi tuo 5, muuten 6-8). Ei hirveitä määriä tehnyt läksyjä ja yleisesti on lukenut aika vähän. Ei noilla B:n papereilla mihinkään sisälle mennä (ainakaan yhtään halutummille aloilla etelä-Suomessa), mutta onneksi oli vielä pääsykokeidenkin kautta mahdollisuus jatkaa. Haki ja pääsi pääsykokeiden kautta AMK puolelle. Tunnisti itsekin ettei jaksa ja viitsi lukea niin paljoa teoreettisia aineita kuin yliopistopuolella tarvitsee.

Toisaalta tyttöni kirjoitti E:n paperit. Hän luki ja teki läksyjä koko lukioajan säännöllisesti sen tunnin-pari päivässä. Hän jatkoi papereilla yliopistoon ja sielläkin joutuu tekemään töitä ja lukemaan. Ei se pelkkä sisäänpääsy riitä, kyllä aika heikoilla on jos ei osaa tehdä töitä tai normaali lukeminen ei riitä, sillä sekin vie ihan riittävästi aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Lukio on nykyään todella vaativa eikä huonoilla papereilla todellakaan tee mitään.

Jopa M:n ja E:n papereilla on nykyään vaikea päästä opiskelemaan edes ammattikorkeaan ja jos arvosanat ovat jo nyt 4-5 luokkaa, ei voi odottaa myöskään kirjoituksilta paljoa.

Mistä ammattikorkeakoulut sitten nykyään saavat opiskelijansa, kun laudaturin saa vain viisi prosenttia kokelaista, ja nämä yleensä suuntautuvat yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

No jos yläasteella on pitänyt lukea paljon saadakseen jonkun nippa nappa 8 keskiarvon, pitää olla vähän höppänä. Yläasteella pärjää ihan maalaisjärjellä ja yleistiedolla.

Kasin saa sillä, että tulee ajoissa tunnille ja on kirjat mukana.

Ei sinne ammattikorkeaankaan niin vain mennä 😂 oli se sitten inssi, sairaanhoitaja, tradenomi tms. Tuntuu, että sinä nyt vähättelet amispuolen tarjontaa. Kaikki älykkäätkään ihmiset ei tule pääsemään lääkkikseen tai oikkikseen. Kyllä se vaatii ihan erityistä älliä ymmärtää asioita.

Hei,

Minulla on myös paha lukihäiriö. Lukiosta selvisin hyvin, mutta jouduin tekemään töitä varmasti tuplasti muihin verrattuna. Lukujen ja matematiikan kanssa pärjäsin hyvin, jotenka kirjoitusten jälkeen lähdin opiskelemaan kauppaopistoon kirjanpitoa ja tietojenkäsittelyä.

Olen nyt toiminut yli 20 vuotta ison yrityksen controllerina, ja pärjännyt hienosti.

Voisiko ap:n tytär hakea laskentatoimen koulutukseen, jossa työllisyystilanne on jatkuvasti hyvä?

KAIKKI SAATAVAT TUKITOIMET OVAT MEILLÄ KÄYTÖSSÄ JO JA LUKISEULA TEHTY, LUKIHÄIRIÖ TYTÖLLÄ TODETTU JO PIENENÄ.

Kaksoistutkinnossa opiskellaan pääpainotteisesti amiksessa, lukiossa käydään vain muutaman aineen kurssit alasta riippuen.

Mielestäni sellainen voisi sopia tytölle, jos hän välttämättä haluaa myös lukion opintoja suorittaa.

Amiksessa ei ole todellakaan mitään vikaa, pidän sitä erittäin kelpoisena ja hyvänä vaihtoehtona. Lisäksi täällä oli korkeammat keskiarvorajat ammattikouluun useammalle alalle kun lukioon taas ei vaatimuksia ollut.

Hän pärjää ihan kohtalaisesti matematiikassa, olen ehdottanut merkonomin opintoja ja siitä voisi jatkaa hyvin jopa kauppikseen, mutta ei sekään ajatus innosta.

Haluaisin vain, ettei tarvitsisi hukata aikaansa ja lyödä päätä seinään, koska tässä tilanteessa täytyy olla realistinen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ainoat arvosanat mitkä lukiossa merkitsee yhtään mitään haussa ylempiin tutkintoihin on kirjoitukset. Se, mitä nyt tulee, ei ole yhtään mitään merkitystä jatkoa ajatellen. Eiköhän siellä lukiossa ole opo joka osaa auttaa . 

Höpö höpö. Sillä mitä nyt tulee on merkitystä. Et saa ylioppilastodistusta jos et ole suorittanut kursseja hyväksytysti. Muutama hylsy saa olla, mutta kurssimäärä pitää saada vähintään se minimi.

Tytöllä on nyt opiskelumetodit täysin hakusessa. Lukihäiriössä on aivan oma tapansa opiskella esim. kieliä. Ja juuri opot ja erityisopet osaavat auttaa tässä. Ilmeisesti nyt on kyse jostain maalaislukiosta, jossa ei vain ole ammattitaitoa? Tiedän jopa lukiohäiriöisen vieraan kielen opettajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on nykyään todella vaativa eikä huonoilla papereilla todellakaan tee mitään.

Jopa M:n ja E:n papereilla on nykyään vaikea päästä opiskelemaan edes ammattikorkeaan ja jos arvosanat ovat jo nyt 4-5 luokkaa, ei voi odottaa myöskään kirjoituksilta paljoa.

Mistä ammattikorkeakoulut sitten nykyään saavat opiskelijansa, kun laudaturin saa vain viisi prosenttia kokelaista, ja nämä yleensä suuntautuvat yliopistoon?

Amiksesta.

Niin ja hän siis todella kuvittelee että voisi kirjoittaa yli C:n paperit, mikä ei mielestäni ole ollenkaan realistista.

Surettaa, kun kaikki vapaa-aika menee hänellä opiskeluun, joka sitten kuitenkin menee "hukkaan", koska hän ei oikeastaan sisäistä lainkaan lukemaansa.

Istuu nokka kiinni kirjassa jopa 4 tuntia illassa eikä osaa yhtään kertoa kysyttäessä, mitä on juuri lukenut.

Olen todella huolissani ja tätä on sydäntäsärkevää seurata vierestä.

Pelkään että hän uupuu ja masentuu kun ymmärtää, ettei pärjää opinnoissa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Oppimistekniikat hallintaan. Jos tyttäresi tankkaa tekstiä Hauki on kala-tyyppisesti, ei mitään oppimista tapahdu. Onko hänellä mielenkiinnonkohteita, kuten musiikki, kuvataiteet? Opittavan asian voi sitoa johonkin itseä kiinnostavaan, niin jää paremmin mieleen. Lisäksi asioita voi oppia muistakin lähteistä kuin koulukirjoista. Esim. Youtubessa on opetusvideoita.

Mihin me koululaitosta tarvitaan? Pistetään nuoriso katsomaan opetusvideoita you tubista.

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Minulla on myös paha lukihäiriö. Lukiosta selvisin hyvin, mutta jouduin tekemään töitä varmasti tuplasti muihin verrattuna. Lukujen ja matematiikan kanssa pärjäsin hyvin, jotenka kirjoitusten jälkeen lähdin opiskelemaan kauppaopistoon kirjanpitoa ja tietojenkäsittelyä.

Olen nyt toiminut yli 20 vuotta ison yrityksen controllerina, ja pärjännyt hienosti.

Voisiko ap:n tytär hakea laskentatoimen koulutukseen, jossa työllisyystilanne on jatkuvasti hyvä?

Koska controlleri onkin ihan sama kuin lakimies tai lääkäri... Joillekin ihmisille se ala on oikeasti tärkeä ja silloin on ihan sama, onko työllisyystilanne/palkka hyvä, koska jos ala ei ole oikea, on työ paskaa. Tosin ehkä tyttö haluaa vain hyväpalkkaisen alan, koska hän haluaa lakimieheksi tai lääkäriksi.