Asiattomat terapeutit! Mitä kaikkea asiatonta teidän terapeutti on tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt asiaton, mutta työpaikalla on psykologi/terapeutti joka on hyvin vaivaannuttava tapaus. Selvä syömishäiriö (luuranko), pukeutuu omituisiin rääsyihin, haisee todella pahalta, myös henki haisee puhuessa, ja erittäin huono puhumaan ja muutenkin ihmisten kanssa. Tilannetaju 0. Hänestä kuulee töissä aina toisinaan negatiivista palautetta, sekä kollegoilta et asiakkailta.

Apua, nyt kyllä tuli vahva tunne että ollaan samassa työpaikassa :D Onko kyseessä oppilaitos? Nuorehko nainen?

On. Ja kyllä nuorehko nainen, koulutuksen perusteella laskien kai joku 30v. Etelä-Suomi.

Uusimpana kuulin että joku todistanut tän dyykkaavan töistä päiväyksen ylittäneitä munkkeja. Tälle tapaukselle löytyisi varmaan joku sopivampikin ketju, mutta aina jaksaa järkyttää yhtä paljon kun mietin että tää antaa terapiaa jollekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt asiaton, mutta työpaikalla on psykologi/terapeutti joka on hyvin vaivaannuttava tapaus. Selvä syömishäiriö (luuranko), pukeutuu omituisiin rääsyihin, haisee todella pahalta, myös henki haisee puhuessa, ja erittäin huono puhumaan ja muutenkin ihmisten kanssa. Tilannetaju 0. Hänestä kuulee töissä aina toisinaan negatiivista palautetta, sekä kollegoilta et asiakkailta.

Apua, nyt kyllä tuli vahva tunne että ollaan samassa työpaikassa :D Onko kyseessä oppilaitos? Nuorehko nainen?

On. Ja kyllä nuorehko nainen, koulutuksen perusteella laskien kai joku 30v. Etelä-Suomi.

Uusimpana kuulin että joku todistanut tän dyykkaavan töistä päiväyksen ylittäneitä munkkeja. Tälle tapaukselle löytyisi varmaan joku sopivampikin ketju, mutta aina jaksaa järkyttää yhtä paljon kun mietin että tää antaa terapiaa jollekin.

Terapeuteilla on joskus pahojakin henk.koht.ongelmia mutta jotenkin onnistuvat hoitamaan työnsä siinä sivussa. Asia erikseen sitten, kuinka asianmukaista ja tepsivää tällaisen henkilön antama terapia on. Täällä oli kerran jokin toinen terapeuttiketju, jossa eräs kirjoittaja kertoi alkaneensa epäillä, että terapeuttinsa on alkoholisti. Oli olemukseltaan pöhöttynyt, tuuletti työhuonettaan jatkuvasti, imeskeli kurkkupastilleja koko ajan ja oli muutenkin aika pihalla kaikesta. Terapeutti sitten meni ja myönsi suoraan ilman kyselyitä tälle kirjoittajalle olevansa alkoholiriippuvainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaajat eivät ymmärrä terapiasta mitään.

Mutta terapian tarve paistaa kuitenkin läpi. Miten ois itseterapointi?

Kerrohan mistä positiosta käsin luettelet tuollaisia ylhäältäkäsin?

Narsistin tunnistaa juuri siitä että ottaa auktoriteettia eri kanavilla ja jakelee neuvoja, vaikka ei olisi minkäänlaista pohjaa toimia niin.

Arvosteli opiskeluvalintaani. Kerroin ylpeänä lähteväni yliopistoon lukemaan erästä humanistista alaa vai olinko jo peräti päässyt sisään. "Eihän siinä nyt ole mitään järkeä!" Olin jo pitkään etsinyt suuntaa elämälleni. Hänestä alalta ei työllisty tarpeeksi hyvin. Lisäksi häiritsi välillä hänen sanavalintansa. "Oletko sortunut taas tekemään pakkotoimintojasi?" Ihan lievästi syyllistävä sävy tuossa sortumisessa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt asiaton, mutta työpaikalla on psykologi/terapeutti joka on hyvin vaivaannuttava tapaus. Selvä syömishäiriö (luuranko), pukeutuu omituisiin rääsyihin, haisee todella pahalta, myös henki haisee puhuessa, ja erittäin huono puhumaan ja muutenkin ihmisten kanssa. Tilannetaju 0. Hänestä kuulee töissä aina toisinaan negatiivista palautetta, sekä kollegoilta et asiakkailta.

Apua, nyt kyllä tuli vahva tunne että ollaan samassa työpaikassa :D Onko kyseessä oppilaitos? Nuorehko nainen?

On. Ja kyllä nuorehko nainen, koulutuksen perusteella laskien kai joku 30v. Etelä-Suomi.

Uusimpana kuulin että joku todistanut tän dyykkaavan töistä päiväyksen ylittäneitä munkkeja. Tälle tapaukselle löytyisi varmaan joku sopivampikin ketju, mutta aina jaksaa järkyttää yhtä paljon kun mietin että tää antaa terapiaa jollekin.

Mistä se niitä dyykkaa? Onko ihan roskis? Olette siirtyneet sitten leipomoon töihin vai?! Jaksaa jaksaa! Nämä on todella epäuskottavia muka avautumisia ikinä netissä.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko tämän ketjun lopettaa? Ei tämä johda mihinkään järkevään. Trollattu pilalle,

Ei voi, koska se tuo klikkejä! Kritiikki trollauksesta kyllä ehditään poistaa! Vink vink! Valitus moderoinnista Sanomaan ihan paikallaan. Hyvää läppää tällainen ei ole.

Psykoterapeutti pälitti koko tunnin vastaanottoajan niin etten suunvuoroa saanut, ja minä kun luulin että psykologien pitäisi olla nimenomaan hyviä kuuntelijoita... Lisäksi haukkui monologinsa aikana minun työnsaantimahdollisuudet olemattomiksi, kun kerran olen roikkunut yliopistolla niin kauan (suoritin maisterintutkinnon lisäksi myös tohtorintuntkinnon). Ai että teki hyvää muutenkin maassa olleelle itsetunnolle! Lienee sanomattakin selvää etten mennyt tälle psykologille toista kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä se niitä dyykkaa? Onko ihan roskis? Olette siirtyneet sitten leipomoon töihin vai?! Jaksaa jaksaa! Nämä on todella epäuskottavia muka avautumisia ikinä netissä.

Ihan kuule opehuoneen jääkaapissa viikon hikoilleet halloween munkit :D mutta mitäpä tämä sinulle kuuluu, jakselemisia sinnekin :)

Terapeutin titteliä saa käyttää kuka hyvänsä. Psykoterapeutilla on pitkä koulutus ja valviran hyväksyntä.

Vierailija kirjoitti:

Terapeutin titteliä saa käyttää kuka hyvänsä. Psykoterapeutilla on pitkä koulutus ja valviran hyväksyntä.

Psykoterapeuteista tässä ketjussa puhutaankin mutta arkikielessä on käytännöllisempää puhua lyhyemmin "terapeutista". Tosin jos tätä ketjua on yhtään lukenut ajatuksen kanssa niin kontekstin pitäisi olla selvä.

Pitkä koulutus ja Valviran antamat luvat eivät ole tae siitä, että kyseessä olisi persoonaltaan ja terveydentilaltaan psykoterapeutiksi soveltuva henkilö. Ihmettelen monien suomalaisten sokeaa uskoa siihen, että jos on koulutukseltaan pätevä ja Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö, niin silloin tämä ei voi syyllistyä virhearviointeihin, epäammatilliseen käytökseen tai suoranaiseen asiakkaan/potilaan hyväksikäyttämiseen. Kuten mille tahansa muullekin alalle niin myös terveydenhuoltoon hakeutuu töihin alalle sopimattomia henkilöitä. Joko he eivät jää kiinni jo opiskeluvaiheessa tai heidän käytöstään katsotaan läpi sormien. Jälkimmäinen on valitettavan tavallinen ja koko alan kattava ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutin titteliä saa käyttää kuka hyvänsä. Psykoterapeutilla on pitkä koulutus ja valviran hyväksyntä.

Psykoterapeuteista tässä ketjussa puhutaankin mutta arkikielessä on käytännöllisempää puhua lyhyemmin "terapeutista". Tosin jos tätä ketjua on yhtään lukenut ajatuksen kanssa niin kontekstin pitäisi olla selvä.

Pitkä koulutus ja Valviran antamat luvat eivät ole tae siitä, että kyseessä olisi persoonaltaan ja terveydentilaltaan psykoterapeutiksi soveltuva henkilö. Ihmettelen monien suomalaisten sokeaa uskoa siihen, että jos on koulutukseltaan pätevä ja Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö, niin silloin tämä ei voi syyllistyä virhearviointeihin, epäammatilliseen käytökseen tai suoranaiseen asiakkaan/potilaan hyväksikäyttämiseen. Kuten mille tahansa muullekin alalle niin myös terveydenhuoltoon hakeutuu töihin alalle sopimattomia henkilöitä. Joko he eivät jää kiinni jo opiskeluvaiheessa tai heidän käytöstään katsotaan läpi sormien. Jälkimmäinen on valitettavan tavallinen ja koko alan kattava ongelma.

Tämä. Ja etenkin yksityistä praktiikkaa pystyy pitämään pystyssä lähes ilman mitään valvontaa - tai vaadetta asiakaspalvelusta. Valitettavasti tilanne on myös se, että terapiapalvelut ovat niin tiukassa, että kaikkein ikävimmätkin tapaukset saavat asiakkaansa.

Tässä ei ole kyse terapeutista vaan psykiatrisesta sairaanhoitajasta, joka valitettavasti oli ensimmäinen hoitooni osallistunut. Käytän sanaa valitettavasti siksi, että sain todella huonon kuvan psykiatrisen hoidon tasosta hänen takia, eli jätin jatkossa menemättä hoitoon ja sairauteni paheni.

Hänen mielestään ongelmani olisi ratkennut sillä, että ajattelen "aurinkoisia asioita". Olin siis hoidossa pitkään jatkuneen masennuksen ja ahdistuksen takia. Lisäksi tämä hoitaja puhui lähinnä itsestään, leuhki rikkaalla miehellään, sillä että ovat asuneet juurikin miehensä ansiosta ulkomailla, heillä on todella hieno kesämökki ja upea vene jne.

Googletin huvikseni hänen nimeään niin kävi ilmi, että hän on myös kirjoittanut kirjan psykiatriseen hoitoon liittyen. Oli jo minun hoitosuhteeni aikana todella kokenut ja pian jäämässä eläkkeelle. Tajusikohan kuitenkaan yhtään, mitä sai puheillaan aikaiseksi. Aloin tuntea itseni entistä surkeammaksi ihmiseksi, ja oikeasti se kuulostaa pelkältä v*ttuilulta, kun pyytää masentunutta ajattelemaan aurinkoisia asioita. Ei vaikeasti masentuneen maailmassa ole aurinkoa.

Onneksi olen hakeutunut myöhemmin uudestaan hoitoon ja kohdalle on osunut oikeasti ammattitaitoisia, empatiakykyisiä ja lahjakkaita hoitajia, psykologeja, terapeutteja ja psykiatreja.

Halusin lopettaa terapian parin käynnin jälkeen jotka oli tutustumiskäyntejä. Terapeutti ärähti että kyllä mun pitää saada tietää syy että miksi lopetat! Ei siis riittänyt et halusin lopettaa ja kerroin tästä vasn piti kertoa myös syy. Ei mikään pahin kokemus mut ei sanonut helppaa tai muuta tän jälkeen. Jäi ikävä fiilis

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ole kyse terapeutista vaan psykiatrisesta sairaanhoitajasta, joka valitettavasti oli ensimmäinen hoitooni osallistunut. Käytän sanaa valitettavasti siksi, että sain todella huonon kuvan psykiatrisen hoidon tasosta hänen takia, eli jätin jatkossa menemättä hoitoon ja sairauteni paheni.

Hänen mielestään ongelmani olisi ratkennut sillä, että ajattelen "aurinkoisia asioita". Olin siis hoidossa pitkään jatkuneen masennuksen ja ahdistuksen takia. Lisäksi tämä hoitaja puhui lähinnä itsestään, leuhki rikkaalla miehellään, sillä että ovat asuneet juurikin miehensä ansiosta ulkomailla, heillä on todella hieno kesämökki ja upea vene jne.

Googletin huvikseni hänen nimeään niin kävi ilmi, että hän on myös kirjoittanut kirjan psykiatriseen hoitoon liittyen. Oli jo minun hoitosuhteeni aikana todella kokenut ja pian jäämässä eläkkeelle. Tajusikohan kuitenkaan yhtään, mitä sai puheillaan aikaiseksi. Aloin tuntea itseni entistä surkeammaksi ihmiseksi, ja oikeasti se kuulostaa pelkältä v*ttuilulta, kun pyytää masentunutta ajattelemaan aurinkoisia asioita. Ei vaikeasti masentuneen maailmassa ole aurinkoa.

Onneksi olen hakeutunut myöhemmin uudestaan hoitoon ja kohdalle on osunut oikeasti ammattitaitoisia, empatiakykyisiä ja lahjakkaita hoitajia, psykologeja, terapeutteja ja psykiatreja.

Minua myös kohteli huonosti julkisen puolen psykiatri. Kävin hänellä vain kerran sillä seurauksella että järkytyin jälkeenpäin kun aikaisemmat lääkkeeni oli mitätöity ja minut haukuttu omakantaan.

Olin yksin ilman lääkkeitä ja täysin nujerrettuna. Äärimmäisen vaarallinen tilanne ihmiselle sekä henkisesti että fyysisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaajat eivät ymmärrä terapiasta mitään.

Mutta terapian tarve paistaa kuitenkin läpi. Miten ois itseterapointi?

Kerrohan mistä positiosta käsin luettelet tuollaisia ylhäältäkäsin?

Narsistin tunnistaa juuri siitä että ottaa auktoriteettia eri kanavilla ja jakelee neuvoja, vaikka ei olisi minkäänlaista pohjaa toimia niin.

Mammojen mielestä kaikki hiukankin ärsyttävät ihmiset ovat narsisteja. Narsisteja kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Halusin lopettaa terapian parin käynnin jälkeen jotka oli tutustumiskäyntejä. Terapeutti ärähti että kyllä mun pitää saada tietää syy että miksi lopetat! Ei siis riittänyt et halusin lopettaa ja kerroin tästä vasn piti kertoa myös syy. Ei mikään pahin kokemus mut ei sanonut helppaa tai muuta tän jälkeen. Jäi ikävä fiilis

Mä olin saanut Kelalta tuetun psuykoterapian muistaakseni 2 vuodeksi. Ekan vuoden jälkeen (ja oikeastaan jo paljon aiemmin) päätin lopettaa käynnit täysin hyödyttöminä. (Terapeuttini edusti sitä hiljaista suuntausta, jossa hän vaikenee täysin.

En silloin tajunnut ja tiennyt, että on muunkinlaista, esim. supportiivista terapiaa.)

No, terapeutti soitti minulle parikin kertaa painostaen jatkamaan. Hän kuulemma luopuisi omavastuumaksun perimisestäkin eli käynnit olisivat minulle täysin maksuttomia. En taipunut. Toisella kertaa syyllisti minua, että kun lopetan käynnit, häneltä menee toimeentulo. Oli kuulemma laskenut elantonsa säännöllisten terapiakäyntieni varaan. Huh ja huh. Tämä on täysin totta ja koettua Helsingissä 90-luvun alussa. Meni täysin usko ja luottamus kaikenlaiseen terapiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa kannattaa kyllä pitää suodatinta päällä. Olen itse ollut pitkään psykiatrisessa hoidossa ja nyt muutaman vuoden käynyt erilaisissa terapioissa. En väitä, etteikö alan henkilöstössä olisi sopimattomia henkilöitä, sillä heitäkin on valitettavasti kohdalleni osunut.

Sen sijaan on hyvä huomata, että terapiassa ollaan hyvin herkkien asioiden äärellä ja siinä käydään hyvin herkillä. Kokemukseni mukaan ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö ihmisen oma trauma värittäisi tahattomasti ihmisen kokemusmaailmaa, sillä näin on minullekin käynyt. Ja terapeutitkin ovat ihmisiä, joilla on huonot päivänsä, ja jotka tekevät virheitä. Herkillä oltaessa pienikin virhe voi tuntua maailmanlopulta.

M33

Olet täysin oikeassa, mutta tähän ketjuun on turha vastata edes neutraalilla suhtautumisella terapeutteja kohtaan.

Olen itse ollut "järjestelmässä" 13 vuotta ja on ollut paljon niitä huonompiakin kokemuksia eikä kuvani etenkään julkisen puolen mielenterveyspalveluista ja niiden työntekijöistä ole erityisen ruusuinen, mutta löysin vihdoin pari vuotta sitten maailman parhaan terapeutin ja surettaa kyllä nämä "terapia on feikkiä, mädäntykää vaan kotonanne ja lakatkaa etsimästä sitä oikeaa terapeuttia ennen kuin paha terapeuttimafia iskee" kommentit. Toivottavasti ihmiset eivät oikeasti kuuntele noita tyyppejä. Vaikka sen hyvän terapeutin löytämiseen meni itseltäni yli 10 vuotta niin se on jotain niin erityistä ja elämän mullistavaa, että ainakin omalla kohdalla se oli jopa kaiken sen hukkaan heitetyn ajan ja huonompien hoitohenkilöiden kanssa sähläämisen arvoista. En ikinä käskisi ketään luovuttamaan sen täydellisen hoidon löytämisen suhteen.

Olen yksi näistä kauhuterapeutin kohdanneista ja allekirjoitan tämän. Kun vihdoin löysin terapeutin, joka suhtautui minuun empaattisesti ja johon koin voivani luottaa, parantuminen lähti etenemään vauhdilla. Ajan myötä tästäkin terapeutista paljastui ärsyttäviä puolia ja välillä hän ei ymmärtänyt kantaani tai rohkeni olla eri mieltä kanssani, mutta ymmärsin jo silloin näiden asioiden kuuluvan normaaliin terapiasuhteeseen. Ilman tätä terapeuttia en olisi se terve ja hyvinvoiva ihminen, joka nyt olen.

Tulisi varmaan halvemmaksi jutella vaikka kukkaruukulle, jos ei saa olla eri mieltä mistään.

Myönnän, en tiedä terapiasta mitään, mutta jos hän on vain kuuntelija, niin eikö silloin pitkä koulutus mene hukkaan?

Tottakai saa. En tarkoittanut että niin ei saisi olla, vaan että tämä oli yksi asioista, joka kyseisessä terapeutissa jossain vaiheessa ärsytti. Ärsytys terapiasuhteessa on kuitenkin normaalia ja olisi ihme jos kolmen vuoden aikana terapeutti ei alkaisi yhtään ärsyttämään. Olen edelleen sitä mieltä että terapeutti yritti turhaan kääntää päätäni tietyissä asioissa, koska tiedän itse elämäntilanteeni paremmin, mutta epäasiallisesti käyttäytyvään terapeuttiin verrattuna tämä jolla kolme vuotta kävin, oli itse täydellisyys.

Aivan. Olen käynyt omalla terapeutillani pari vuotta ja tietenkin välillä toinen vähän ärsyttää tai olen saattanut tulkita jonkun kommentin väärin ja pahoittanut mieleni, mutta tällaisia tilanteita tulee eteen kaikissa ihmissuhteissa. Ja vaikka toinen on siinä töissä niin loppujen lopuksi siinä huoneessa on silti kaksi ihmistä, jotka yrittävät ymmärtää toisiaan ja rakentaa tietynlaista suhdetta toisiinsa.

Terapeuttini on alusta asti sanonut tätä ja rohkaissut tuomaan esille kaikki mahdolliset häneen tai hoitosuhteeseen liittyvät tunteeni ja ajatukseni, negatiiviset ja positiiviset, ja se on yksi parhaista osista tätä koko juttua. Että kun joku harmittaa tai on loukannut (ja tietenkin myös jos joku on vaikuttanut positiivisesti), siitä voi sanoa ja se voidaan käsitellä yhdessä kun tietää, että toinen ottaa kaiken hyvin vastaan (enkä ole ikinä ollut oikeasti suuttunut, mutta tiedän, että terapeuttini olisi jopa innoissaan edistyksestäni, jos sellaista toisin esiin).

Todellakin harmi, että kaikki terapeutit eivät osaa suhtautua näihin asioihin samalla tavalla vaan heti saattaa alkaa vaikka millainen passiivisaggressiivinen käyttäytyminen ja muutenkaan ei ikinä kannusteta potilasta puhumaan hoitosuhteesta vaikka hyvä ja avoin suhde on hoidon onnistumisen kannalta se kaikkein tärkein juttu.

Vähätellyt, syyllistänyt, ei ole kuunnellut, ollut joustamaton tapaamisajoissa, perunut tapaamisen noin joka toinen kerta milloin minkäkin syyn perusteella. Tässä kokemuksia eri terapeuteista. Ehkä pahinta kuitenkin se, ettei puhu mitään tai ota kantaa mihinkään. Nykyinen terapeuttini taitaa olla paras tähän mennessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitat tosi hyvin, mutta... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi asia ihmetyttää. Miksi tähän on Vastaamon tapaus joissain viesteissä vedetty mukaan? Vastaamon katastrofissa eivät terapeutit ole olleet millään lailla syyllisiä.

Eikö se yksi omistaja ole terapeutti kanssa?

Mielestäni kyllä. Mutta eivät ne Vastaamossa työtään tehneet terapeutit ole olleet tässä syyllisiä, viha on joidenkin kohdalla kohdistettu heihin ja siinä mennään vikaan.

Kirjaukset joita kiristykseen käytetään on Vastaamon psykoterapeuttien tekemiä. Ne kirjaukset voidaan tehdä niin suppeasti ja ympäripyöreästi, ettei niillä olisi mitään arvoa kirjistäjälle. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole. Psykoterapeutit eivät ole kertoneet mitä kirjaavat kenestäkin, joten nyt kiristystilanteessa potilaat ovat joutuneet jännittämään epätietoisuudessa mitä tietoa kiristäjällä on ja mitä ei.

Tapaus on tuonut myös näkyväksi sen, että raha menee aina psykoterapeuteilla potilaan aidon hädän edelle. Tässäkään kriisissä yksikään terapeutti ei katsonut asiakseen auttaa potilaita ja samalla itketään kun potilaat eivät halunneetkaan enää tulla juttelemaan 120€ tuntiliksalla. Joku apupuhelin on perustettu, mutta se on tietenkin ollut koko ajan täysin riittämätöntä. Sen sijaan kriisissä jopa jotkut papit ja Pekka Sauri ovat tarjoutuneet auttamaan, ilman maksua. Vastaamon psykoterapeutteja tämä tilanne ei haittaisi lainkaan jos rahavirrat olisivat pysyneet ennallaan.

Kyllä, kirjaukset ovat heidän ja ne on lakisääteisesti pakko tehdä. Ei tietenkään pidä kirjoittaa liian yksityiskohtaisesti, se on totta. Mutta ihan samalla tavalla ne terapeutit ovat luottaneet tietoturvaan kuin potilaatkin eikä niiden tietojen vuotaminen ole heidän vastuullaan. Voin myös kuvitella, että tilanne on järkyttänyt melkoisen paljon myös näitä työntekijöitä.

Minusta täällä leimataan tarpeettoman aggressiivisesti nyt kaikki terapiatyötä tekevät. Tämän keskustelun esimerkkien terapeutit tietenkin ansaitsevat sen, mutta toivoisin hiukan suhteellisuudentajua myös siihen, ettei yleistetä vihamielisyyttä koko ammattikuntaan, koska siellä on iso osa päteviä ja potilasta kunnioittavia ammattilaisia jotka eivät sitä vihaa millään tavalla ansaitse.

Ja missähän se kunnioitus näkyy? Tässä tekstissäkö? Katsotaanpa tarkemmin...

Ikävästä kokemuksista kärsinyt maksava asiakas = tarpeettoman aggressiivinen, suhteellisuudentajuton, vihamielinen

Psykoterapeutti= pätevä ja potilasta kunnioittava ammattilainen joka ei millään tavalla ansaitse vihaa

Kirjoituksessani viittasin yleiseen ilmapiiriin eli siihen, että teilataan kaikki terapiatyötä tekevät. Jos ilmaistaan, että "raha menee psykoterapeuteilla aina potilaan edelle", niin tuo on tarpeetonta yleistystä. Koska fakta on, että joukossa on paljon ammattilaisia joiden kohdalla tuo ei millään tavalla päde. Minä en sano, että psykoterapeutti on aina potilasta kunnioittava ammattilainen. Ei tietenkään olen näkyyhän se tässäkin ketjussa. Kuten kaikissa ihmisryhmissä ja ammateissa, joukkoon mahtuu taatusti laidasta laitaan. Sen takia koko ammattiryhmää ei voi niputtaa samojen kuvausten alle, ei positiivisessa eikä negatiivisessa mielessä.

Olen samaa mieltä siitä, että välillä terapiaa kohtaan ollaan hirvittävän kriittisiä. En silti allekirjoita tuota, etteikö raha menisi potilaan edelle. Kyllähän terapeutti kuitenkin lopettaa hoidon välittömästi jos raha ei tule tilille ajallaan ja eurolleen. Siinä mielessä raha on se hoitosuhdetta olennaisimmin ylläpitävä tekijä.

Ilman muuta raha on varmasti olennainen asia jos kyse on ihmisen elinkeinosta ja leipä pitää saada pöytään. Ei se hyväntekeväisyyttä voi olla. Mutta väite siitä, että kaikilla terapeuteilla raha menee aina potilaiden kunnioituksen tai hädän edelle on yksiselitteisesti liian jyrkkä yleistys. Ammattitaitoinen terapeutti toimii potilasta arvostaen ja parhaalla taidollaan hänen parhaakseen, huomioiden kuitenkin myös samalla oma leivässä pysyminen. Tämä yliyleistävä vihapuhe mitä täällä on ei mitenkään ole oikein. Sanomattakin on selvää, että työn valvontaa olisi hyvä lisätä ja kokemukset mitä täällä on kerrottu tuntuvat pöyristyttäviltä. Mutta jos keskustelussa aletaan leimaamaan koko terapeuttikunta on siitä haittaa myös potilaille, koska ei enää ehkä uskalleta hakea apua. Asioista voi ja täytyy puhua, epäkohtiin on puututtava. Mutta raivon kohdistaminen niihinkin tahoihin joille se ei kuulu saa aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Eivät kaikki nuo edellä olleet omakohtaiset viestit voi olla kuviteltuja, tai keksittyjä.

Ongelma, mikä tässä nyt on, on se, että minkälaista se teidän alanne terapia, psykiatria ja hoidon laatu oikein on? 

Onko se potilasta todella kuuntelevaa, ymmärtäväistä, kunnioittava ja empaattista? Vai onko se jotakin aivan muuta?

Otit esille termin " yliyleistävä vihapuhe". Aika kärkevästi sanottu. Tosin en ole ihan kaikkia tekstejä lukenut, mutta suurin osa on kirjoitettu aivan tosissaan, huolestuneena ja suhteellisen sivistyneesti.

Ikävää, jos et pidä näistä epäkohdista, tai huonoista kokemuksista, joita tässäkin aiheessa on tullut esille. Tervetuloa maailmaan ja sen todellisuuteen! Koska näin nyt vain on joillekin elämän varrella käynyt, että ovat joutuneet epäammattimaisesti ja esim. välinpitämättömästi käyttäytyvien terapeuttien eteen.

Kehittäkää enemmän sitä hoitotiedettänne, sen hoitomuotoja ja tapoja hoitaa ihmisiä.

Ihan kaikki epäkohdat, tai epäpätevät ihmiset tuskin tulevat sittenkään alalta koskaan kokonaan poistumaan, mutta toivottavasti uudistatte sitä psykiatriaanne ja terapiakäytäntöjänne tälle vuosituhannelle. Ja aika nopeasti, jotta ihmiset saisivat todella sitä apua ja hoitoa, mitä tarvitsevat ja ansaitsevat saada.

Minä en ainakaan ole väittänyt yhdenkään tämän ketjun kokemusten olevan vääriä tai keksittyjä. Viestini eivät ole kohdistuneet näihin kokemuksiin ja niiden esille tuomiseen, koska mielestäni näitä asioita täytyy tuoda esiin. Sen sijaan tartuin siihen keskustelusävyyn joka osassa viesteistä tulee esiin. Silloin kun lähdetään yleistämään kaikki terapeutit tietynlaisiksi, mennään jo metsään asian ytimestä. Terapiatyötä tehdään hyvin paljon persoonalla joten näin ollen sinne mahtuu monenlaista tekijää laidasta laitaan. Kaikkia ei pidä tuomita siksi, että joukossa epäilemättä on täysin asiattomia ja epäammattimaisia tapauksia. Siellä joukossa kun on paljon myös niitä osaavia ja oikeasti potilasta arvostavia tekijöitä, jotka pystyvät potilaita todella auttamaan ja jotka tekevät työtä myös sydämellään. Sen takia koko ammattiryhmää ei pidä leimata, se on vahingollista myös potilaiden kannalta. Sen sijaan epäammattimaisia tapauksista soisin tehtävän valituksia ja nostettavan pöydälle kuten on tehtykin.

Lähdettäisiinkö nyt ihan siitä, että terapiassa on _asiakkaita_ - ei potilaita. Jep. Ihan tällaisista perusjutuista alkaa se yksilön kunnioittaminen joka täytty myös psykiatriaan päivittyä. Etenkin, jos toimitaan ylsityisellä sektorilla myyden kallista palvelua.

Kaikki eivät ajattele asiasta samalla tavalla. Olen käynyt vuosikymmenen terapiassa ja muutenkin mielenterveyspalveluissa, mulla on pitkä lista diagnooseja ja elän kuntoutustuella. Tuntuisi tosi vieraalta puhua itsestäni asiakkaana, koska näen psyykkiset sairauteni ihan vaan sairauksina siinä missä fyysiset vaivanikin. Sen takia kutsun itseäni potilaaksi niin yleislääkärin kuin terapeutinkin kanssa. En näe potilasta missään kontekstissa vähempiarvoisena ihmisenä tai että mitkään sairauteni määrittelisivät minua ihmisenä. Voin samaan aikaan olla potilas ja täysin samanarvoinen hoitavan henkilön kanssa.

Sen sijaan, että koitettaisiin kieltää 'potilas' -sanan käyttö, oikeastaan sanoisin, että olisi parempi opetella ihmiset ajattelemaan, että somaattisen JA psyykkisen puolen potilaita täytyy oikeasti kuunnella, kunnioittaa, ja ajatella oman itsensä parhaiten tuntevina ja lääkäreiden ja hoitajien kanssa samanarvoisina ihmisinä. Pitäisi muuttaa ihmisten mielikuvat potilaista ja vähän miettiä millaisina auktoriteettisina ylijumalina hoitoalan ihmisiä pidetään ja kuinka oikein se on.

Jättänyt tyhjän päälle masentuneemmaksi kuin tullessa terapiaan koska "aika alkaa loppumaan".