Asiattomat terapeutit! Mitä kaikkea asiatonta teidän terapeutti on tehnyt?
Onko esim. unohtanut tapaamisen, kosketellut teitä, vähätellyt, myöhästynyt
Kommentit (722)
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
Olikin aika tapaus; keroi omasta elämästään liikaa ja kulutti näin terapia aikaani. Valotti jopa omia seksuaalisia mieltymyksiään, esim. suuseksi on hänelle ok... En todellakaan mennyt puhumaan seksuaalisuudesta, mutta tuntui kääntävän paljon asioita siihen suuntaan. Kutsui miestäni ukoksi tyyliin ”onhan sulla se ukkos...”. Antoi tosi ”hyviä” vinkkejä millä rentouttaisin itseäni; mene kahvilaan, museoon, matkalle yksin. Joo, kaikki asioita mitä hän tykkää tehdä. Viimeinen niitti oli kun antoi minulle muutaman ajan mistä valita, valkkasin yhden. Lupasi vahvistaa sen seuraavana päivänä. Mitään ei kuulunut kolmeen päivään. Sitten ilmoitteli, että aika olikin mennyt. Tuli varmaan mielenkiintoisempi tapaus. Lopetin tapaamiset siihen ja vaihdon terapeuttia.
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
En haluaisi olla ikävä, mutta homman nimihän on se, että jos asiakas maksaa 100€/45 min terapeutin ajasta, on oletus, että asiat _muistetaan_. Tuohon hintaan pidetään asiakkaiden välillä _tauko_, ja kerrataan edellisen kerran muistiinpanot. Eikö niin?
Jeesus mitä sakkia 😳Varmaan missään muulla alalla ei tällaisia selviöitä tarvitse vääntää rautalangasta. Tässä näkee juurikin psykiatrian asiakkaan/potilaan arvostuksen. Se meinaa unohtua vuosien halveksunnan ja alaspainmisen historiassa vieläkin, vaikka ollaan täysin palvelupuolella.
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
Niin on ja kun näitä kertomuksia on monenkymmenen vuoden kokemuksista niin aika moni juttu on jäänyt myös pimentoon ja montako tarinaa on sitten tuolla pimeenä yhä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
En haluaisi olla ikävä, mutta homman nimihän on se, että jos asiakas maksaa 100€/45 min terapeutin ajasta, on oletus, että asiat _muistetaan_. Tuohon hintaan pidetään asiakkaiden välillä _tauko_, ja kerrataan edellisen kerran muistiinpanot. Eikö niin?
Jeesus mitä sakkia 😳Varmaan missään muulla alalla ei tällaisia selviöitä tarvitse vääntää rautalangasta. Tässä näkee juurikin psykiatrian asiakkaan/potilaan arvostuksen. Se meinaa unohtua vuosien halveksunnan ja alaspainmisen historiassa vieläkin, vaikka ollaan täysin palvelupuolella.
Kiitos tästä! Kyllä vain psykiatrian/psykoterapian on myös käytäntöineen ja etenkin käytöksineen päivityttävä tälle vuosituhannelle. Narsismilla ja ylimielisyydellä ei parane kukaan.
Kysyi ihan kaikki samat asiat toisella kerralla, mietin että testaako puhunko totta mutta oli varmaan miettinyt kauppalistaa ensimmäisellä ”istunnolla”. Huusi täysillä puhelimeen kun kerroin etten halua sitoutua kahteen tapaamiskertaan viikossa ja etten aio aloittaa mitään terapiaa hänen kanssaan. Tuli sellainen fiilis et kuka se meistäolikqan joka tarvitsee terapiaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa kannattaa kyllä pitää suodatinta päällä. Olen itse ollut pitkään psykiatrisessa hoidossa ja nyt muutaman vuoden käynyt erilaisissa terapioissa. En väitä, etteikö alan henkilöstössä olisi sopimattomia henkilöitä, sillä heitäkin on valitettavasti kohdalleni osunut.
Sen sijaan on hyvä huomata, että terapiassa ollaan hyvin herkkien asioiden äärellä ja siinä käydään hyvin herkillä. Kokemukseni mukaan ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö ihmisen oma trauma värittäisi tahattomasti ihmisen kokemusmaailmaa, sillä näin on minullekin käynyt. Ja terapeutitkin ovat ihmisiä, joilla on huonot päivänsä, ja jotka tekevät virheitä. Herkillä oltaessa pienikin virhe voi tuntua maailmanlopulta.M33
Olet ollut psykiatrisessa hoidossa, tai hoitosuhteessa vasta kovin vähän aikaa. Jotkut ovat saattaneet olla systeemin ja siinä toimivien lääkäreiden, psykologien ja hoitajien kanssa sinua huomattavasti pidempään. Joillakin saattaa olla jopa useiden vuosikymmenten kokemuksia hoitojärjestelmästä ja "hoitamismenetelmistä".
Mikäli jatkat vielä useamman vuoden hoitosuhdetta, niin eiköhän se tuon systeemin viat tule valkenemaan jonakin päivänä vielä sinullekin.
Silti toivon, että alat katsoa ja lukea edellä tehtyjä kommentoijien omakohtaisia kokemuksia, jotta et tule tuhlaamaan aikaasi, tai rahojasi turhaan kyseisen hoitoväen kanssa.
Säästyt monelta harmilta, ja siltä, että menetät uskosi tähän maailmaan.
Jotkut tosin ovat jo sen kaiken uskonsa ja toivonsa tähän maailmaan, sen ihmisiin ja kaikkien järjestelmien toimivuuteen menettäneetkin.
Eikä mikään ihme, jos potilaita ei kohdella ihmisarvoisella, heitä kuuntelevalla, ymmärtävällä ja kunnioittavalla tavalla.
Jos tietäisit oikeasti, miten pitkään olen järjestelmässä ollut, ja mitä olen sen taholta joutunut kokemaan, niin olisit jättänyt viestisi kirjoittamatta.
Joten se siitä. Viestisi ei ansaitse tämän enempää huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
Otathan huomioon sen, että nämä ketjussa mainitut epäammattimaiset psykoterapeutit mitä todennäköisimmin käyttäytyvät paljon fiksummin kollegoidensa seurassa. Monista tämän ketjun kokemuksista kuvastuu terapeutin suoranainen halveksunta asiakasta kohtaan ja tämän kohteleminen lähinnä rahasampona. Omissa tutuissa työkavereissasi saattaa myös olla heitä, joiden mielestä terapia-asiakas on terapeuttia alempiarvoisempi ja jota pitääkin vähän karaista ja ojentaa. Koska sinä et ole asiakas, vaan mielenterveysalan ammattilainen, niin siksi he eivät päästä pimeää puoltaan valloilleen seurassasi.
Ihmistä ei voi päivittää kovin perusteellisesti tähän päivään, ihminen on aina sama perusteiltaan. Mutta terapian tasoa voisi kyllä nostaa esim syvyyssuunnassa ja valvonnan oltava tiukkaa, esim niin että asiakasta kuunneltaisiin myös kun terapeutilla flippaa eikä suojella terapeutteja. Nythän niillä on käytännössä eräänlainen mafia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmistä ei voi päivittää kovin perusteellisesti tähän päivään, ihminen on aina sama perusteiltaan. Mutta terapian tasoa voisi kyllä nostaa esim syvyyssuunnassa ja valvonnan oltava tiukkaa, esim niin että asiakasta kuunneltaisiin myös kun terapeutilla flippaa eikä suojella terapeutteja. Nythän niillä on käytännössä eräänlainen mafia.
ja kun tuollainen mafia on ollut useimmiten suoraan poliittisestikin leimaavaa niin sitä suuremmalla syyllä kunnon perkausta vaan näihin "terapioihin joissa televisiottomuuskin ollaan jo diagnosoitu"? siis hirveää touhua, ihan kuin Neuvostoliitossa. Tai Stasissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmistä ei voi päivittää kovin perusteellisesti tähän päivään, ihminen on aina sama perusteiltaan. Mutta terapian tasoa voisi kyllä nostaa esim syvyyssuunnassa ja valvonnan oltava tiukkaa, esim niin että asiakasta kuunneltaisiin myös kun terapeutilla flippaa eikä suojella terapeutteja. Nythän niillä on käytännössä eräänlainen mafia.
ja jos nytkään ei olisi olleet " mafiaveljet" asialla noin niin Vastaamon tietovuoto olisi tullut julki aiemmin. Mielipiteenä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
No esim. kognitiiviseen terapiian kuuluu keskustelu ja juuri tämän terapian edustajissa on ollut näitä hiljaa önnöttäjiä ja hymähtelijöitä. Ihan omasta ja lähipiirin kokemuksesta tiedän. Veikkaanpa siis, että ei selity tuolla terapiasuuntauksella.
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
Tässä ketjussa pyydettiin asiakkaiden asiattomia kokemuksia terapeuteista, ei sinun hyvesignalointiasi, oman kuvan ja ammattikuntasi kiillottamista.
"Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta--" Huomaatko edes, miten tulet tänne neuvomaan norsunluutornistasi alaspäin tietämättömille ressukoille, jotka eivät sinun alastasi ymmärrä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
No esim. kognitiiviseen terapiian kuuluu keskustelu ja juuri tämän terapian edustajissa on ollut näitä hiljaa önnöttäjiä ja hymähtelijöitä. Ihan omasta ja lähipiirin kokemuksesta tiedän. Veikkaanpa siis, että ei selity tuolla terapiasuuntauksella.
En muutenkaan tajunnut tuota viittausta suuntauksiin; aivan kuin asiakkaat olisivat jotenkin vajaita ymmärtämään mihin lähtevät. Aivan varmasti jokainen terapiaan hakeutuva tietää, mitä eroa on psykodynaamisella, analyyttisella ja kognitiivisella terapialla - ja niiden käytännöillä. Sen lisäksi aivan jokainen tajuaa, kun kohtelu on epäasiallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
Tässä ketjussa pyydettiin asiakkaiden asiattomia kokemuksia terapeuteista, ei sinun hyvesignalointiasi, oman kuvan ja ammattikuntasi kiillottamista.
"Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta--" Huomaatko edes, miten tulet tänne neuvomaan norsunluutornistasi alaspäin tietämättömille ressukoille, jotka eivät sinun alastasi ymmärrä mitään?
Tämä, ja ihmisellä ei ole edes terapeuttikoulutusta 😳 Sen sijaan _asenne_ häneltä näkyy löytyvän.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa kannattaa kyllä pitää suodatinta päällä. Olen itse ollut pitkään psykiatrisessa hoidossa ja nyt muutaman vuoden käynyt erilaisissa terapioissa. En väitä, etteikö alan henkilöstössä olisi sopimattomia henkilöitä, sillä heitäkin on valitettavasti kohdalleni osunut.
Sen sijaan on hyvä huomata, että terapiassa ollaan hyvin herkkien asioiden äärellä ja siinä käydään hyvin herkillä. Kokemukseni mukaan ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö ihmisen oma trauma värittäisi tahattomasti ihmisen kokemusmaailmaa, sillä näin on minullekin käynyt. Ja terapeutitkin ovat ihmisiä, joilla on huonot päivänsä, ja jotka tekevät virheitä. Herkillä oltaessa pienikin virhe voi tuntua maailmanlopulta.M33
Tuonko olet niissä terapioissasi oppinut, että vikaa on hyvä etsiä ensisijassa itsestä ja huonot kokemukset ovat tunteiden provosoimia harhoja? Onneksi olkoon, eiköhän sinusta jokin yhteiskunnan yksinkertainen, kuuliainen ratas vielä tule.
Eihän täällä väitetä, että kaikki terepautit olisivat ammattitaidottomia sekopäitä. Alalta löytyy todella pahoihin väärinkäytöksiin syyllistyneitä henkilöitä, luultavasti enemmän kuin tullaan koskaan kuulemaankaan. Mieti nyt vaikka Kupittaan sairaalan väärinkäytöksiä. Siellä toki on moninaista ammattkuntaa, mutta mieleltään sairastuneet ovat alakynnessä näissä tilanteissa, kun kaltaisesi idiootit selittävät kaikki tapahtumat hullun mielikuvituksen värittyneinä tuotteina,.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa kannattaa kyllä pitää suodatinta päällä. Olen itse ollut pitkään psykiatrisessa hoidossa ja nyt muutaman vuoden käynyt erilaisissa terapioissa. En väitä, etteikö alan henkilöstössä olisi sopimattomia henkilöitä, sillä heitäkin on valitettavasti kohdalleni osunut.
Sen sijaan on hyvä huomata, että terapiassa ollaan hyvin herkkien asioiden äärellä ja siinä käydään hyvin herkillä. Kokemukseni mukaan ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö ihmisen oma trauma värittäisi tahattomasti ihmisen kokemusmaailmaa, sillä näin on minullekin käynyt. Ja terapeutitkin ovat ihmisiä, joilla on huonot päivänsä, ja jotka tekevät virheitä. Herkillä oltaessa pienikin virhe voi tuntua maailmanlopulta.M33
Tuonko olet niissä terapioissasi oppinut, että vikaa on hyvä etsiä ensisijassa itsestä ja huonot kokemukset ovat tunteiden provosoimia harhoja? Onneksi olkoon, eiköhän sinusta jokin yhteiskunnan yksinkertainen, kuuliainen ratas vielä tule.
Eihän täällä väitetä, että kaikki terepautit olisivat ammattitaidottomia sekopäitä. Alalta löytyy todella pahoihin väärinkäytöksiin syyllistyneitä henkilöitä, luultavasti enemmän kuin tullaan koskaan kuulemaankaan. Mieti nyt vaikka Kupittaan sairaalan väärinkäytöksiä. Siellä toki on moninaista ammattkuntaa, mutta mieleltään sairastuneet ovat alakynnessä näissä tilanteissa, kun kaltaisesi idiootit selittävät kaikki tapahtumat hullun mielikuvituksen värittyneinä tuotteina,.
Pääsääntöisesti terapia on kyllä oman itsensä kanssa työskentelyä, olkoonkin että ne omat huonot piirteet ovat suurelta osin muiden aiheuttamia. Tokihan ammattilaisetkin joskus töpeksivät, mutta silti pelkkä omien ongelmien muihin projisoiminen ei paljoa kehitä.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa kannattaa kyllä pitää suodatinta päällä. Olen itse ollut pitkään psykiatrisessa hoidossa ja nyt muutaman vuoden käynyt erilaisissa terapioissa. En väitä, etteikö alan henkilöstössä olisi sopimattomia henkilöitä, sillä heitäkin on valitettavasti kohdalleni osunut.
Sen sijaan on hyvä huomata, että terapiassa ollaan hyvin herkkien asioiden äärellä ja siinä käydään hyvin herkillä. Kokemukseni mukaan ei ole mitenkään mahdotonta, etteikö ihmisen oma trauma värittäisi tahattomasti ihmisen kokemusmaailmaa, sillä näin on minullekin käynyt. Ja terapeutitkin ovat ihmisiä, joilla on huonot päivänsä, ja jotka tekevät virheitä. Herkillä oltaessa pienikin virhe voi tuntua maailmanlopulta.M33
Olet täysin oikeassa, mutta tähän ketjuun on turha vastata edes neutraalilla suhtautumisella terapeutteja kohtaan.
Olen itse ollut "järjestelmässä" 13 vuotta ja on ollut paljon niitä huonompiakin kokemuksia eikä kuvani etenkään julkisen puolen mielenterveyspalveluista ja niiden työntekijöistä ole erityisen ruusuinen, mutta löysin vihdoin pari vuotta sitten maailman parhaan terapeutin ja surettaa kyllä nämä "terapia on feikkiä, mädäntykää vaan kotonanne ja lakatkaa etsimästä sitä oikeaa terapeuttia ennen kuin paha terapeuttimafia iskee" kommentit. Toivottavasti ihmiset eivät oikeasti kuuntele noita tyyppejä. Vaikka sen hyvän terapeutin löytämiseen meni itseltäni yli 10 vuotta niin se on jotain niin erityistä ja elämän mullistavaa, että ainakin omalla kohdalla se oli jopa kaiken sen hukkaan heitetyn ajan ja huonompien hoitohenkilöiden kanssa sähläämisen arvoista. En ikinä käskisi ketään luovuttamaan sen täydellisen hoidon löytämisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta. Se, että terapeutti unohtaa mistä on aiemmin puhuttu on tietenkin inhottavaa, mutta kun asiakasmäärä on suuri on aivan mahdotonta muistaa kaikkea. Tietenkin jos tämä toistuu ja unohtaa tärkeitä asioita se rikkoo yhteistyötä. Olen itse psykologi enkä siis terapeutti, mutta unohtamista tapahtuu ajoittain väkisinkin, kun asiakkaita on useita kymmeniä yhtä aikaa. Potilaskirjaukset eivät sisällä kaikkia tietoja ja omat muistiinpanot on tuhottava kun ne on järjestelmään kirjattu. Eikä kukaan muutenkaan voi jokaista asiaa kirjoittaa muistiin, koska se häiritsee vuorovaikutusta. Potilaita ja asioita on siis niin iso määrä, että sen tietomäärän pitäminen järjestyksessä omassa päässä ei ole helppoa.
Toinen asia liittyy terapiasuuntauksiin. Osa kirjoittaa, että terapeutti vain hymisi ja nyökytteli. Joissain terapiamuodoissa idea on, että terapeutin rooli on passiivisempi. Se ei missään tapauksessa sovi kaikille, mutta joillekin sopii. Se ei ole ammattimaisuuden puutetta, vaan työskentelytapa. Näiden suhteen tulisi ennen terapian alkamista saada ohjausta, että minkälainen terapia juuri sulle soveltuu. Oma työskentelyotteeni on aktiivisempi ja vuorovaikutteisempi. Mutta tietyissä tilanteissa lähestymistapaa tulee osata muuttaa.
Muutoin olen aika epäuskoisena lukenut tätä ketjua... En epäile kokemusten todenmukaisuutta, mutta lähinnä hämmästelen. Totta kuitenkin on, että ammatista riippumatta meitä on moneen junaan.
Tässä ketjussa pyydettiin asiakkaiden asiattomia kokemuksia terapeuteista, ei sinun hyvesignalointiasi, oman kuvan ja ammattikuntasi kiillottamista.
"Näin alalla työskentelevänä haluaisin muistuttaa parista asiasta--" Huomaatko edes, miten tulet tänne neuvomaan norsunluutornistasi alaspäin tietämättömille ressukoille, jotka eivät sinun alastasi ymmärrä mitään?
Olen pahoillani jos viestistäni tuli tuollainen vaikutelma, tarkoitukseni ei ollut tämä enkä ajattele olevani yhtään kenenkään yläpuolella. Tarkoitukseni oli vain työntekijän näkökulmasta tuoda asioita keskusteluun. Kuten sanoin en myöskään ole terapeutti vaan ihan rivipsykologi joten puhun paljon siitä näkökulmasta. Ja mitä siihen asioiden unohteluun tulee, niin tarkoitin sanoa että on inhimillisistä unohtaa tiettyjä yksityiskohtia mikäli kyse ei ole mistään olennaisesta asiasta. Ei tietenkään se ole hyvä asia, mutta me olemme inhimillisiä ihmisiä virheineen jokainen. Korostan, että puhun nyt pienten yksittäisten asioiden unohtamisesta, en säännöllisestä isojen teemojen muistamattomuudesta. En myöskään tarkoittanut vähätellä tai kieltää kenenkään kokemuksia. Kuten sanoin, olen hämmästynyt. Mutta toisaalta taas en, koska terapeutit ovat ihmisiä siinä missä muutkin ja valitettavasti persoonia on ihmisissä laidasta laitaan. Epäasiallinen toiminta on ehdottomasti väärin ja sitä en ole kieltänyt. Tarkoitus oli ainostaan tuoda toisenlaista näkökulmaa joihinkin yksittäisiin asioihin. - se aiempi
Varmana pidetään huolta että asiakkaita riittää ja homma rullaa.