Rahariita! Mies haluaa yhteiset rahat!

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 12:18"]

En naisi miestä, jolla on noin huonot neuvottelutaidot.

[/quote]

Jso tuo on kriteeri naimisiinmenossa, niin tuskinpa yksikään nainen olis ikinä päässyt naimisiin.

[/quote]

Jaa? Oma mieheni osaa ainakin sopia asiat puhumalla, eikä tarvitse turvautuamaitopurkkien järjestelyyn. Mutta tietysti elämässä saa sitä, mihin tyytyy. -4

Raha on yksi asia, mistä tietenkin pitää pystyä puhumaan ja sopimaan parisuhteessa. Miehesi on ehdottanut yhtä mallia johon et ole valmis selvittämättä muita vaihtoehtoja. Tosi perinteinen asetelma... miehellä on mielessään valmis sabluuna ja nainen haluaa puhua ennen kuin siihen suostuu.

Toistaalta, mua kanssa hirvittäisi se valta, minkä yhteinen tili suo toiselle ja antaa itselle. 

Lähtisin kuitenkin menoista liikkeelle. Paljonko on kiinteät kulut, ruoka, vakuutukset, mitä muuta pitäisi pitää yhteisenä omaisuutena? Onko puhelinlaskut yhteisiä, entä tv:n viihdepaketti? Pitääkö miehen maksaa sinun lehtitilauksiasi? Vai jääkö naistenlehti tilaamatta (en ota kantaa siihen että pitääkö niitä lehtiä tilailla tai ostaa) sen takia, että joudut sanomaan puhelinmyyjälle "mun pitää keskustella tästä mun miehen kanssa"?

Ja todellakin, ajattelitteko säästää jotain varten? Ensin on häät, mutta sen jälkeen?

Vielä se tärkein: puhukaa raha-asiat uusiksi JOKA VUOSI. Tämä on yksi ohje, joka olisi pitänyt itselleen antaa silloin joskus. Voi olla, että kaikki menee hyvin, muutoksia ei tarvitse tehdä - tai sitten voidaan sopia että maksetaan enemmän, muutetaan käyttötilille tulevien rahojen jakoprosenttia, tehdään ylijäämärahoista isompi lahjoitus kummilapselle...

Pakottakaa itsenne puhumaan asiasta. Rahasta ei pidä tehdä ongelmaa, mutta jos taloudellinen jako ei ole reilu vaan kaivelee toista jostain syystä, niin se nävertää koko suhdetta.

Ikipäivänä en voisi kuvitella, että minulla ei olisi omaa henkilökohtaista tiliä. Meillä on yhteinen tili, jonne kumpikin siirtää rahaa lainoja ja yhteisiä menoja varten, mutta palkat menee omille tileille ja yli jäävät rahat PYSYVÄT omilla tileillä. Kaikki pyritään maksamaan puoliksi - summassa kyllä, mitään tarkkaa kirjaa ei pidetä, tavoitteena vain, että kummallakin on ok olo.

Mietipä tarkkaan tilannetta... Jos nyt jo tuosta asiasta tulee riitaa, mihin tilanne menee. Se on joko pystyttävä selvittämään tai sitten menee kyllä sukset ristiin pahemman kerran. Itse en tällä avioliittokokemuksella lähtisi tuossa kohtaa häitä suunnittelemaan. Olen pahoillani suorasta kommentistani ja tilanteestasi - selvitä asia!

Meillä on yhteiset rahat, mutta omat tilit. Se maksaa, jolla on mistä maksaa. Käytännössä tietyt maksut ovat vakiintuneet kummankin maksettavaksi. Lisäksi kummallakin meistä on omat säästötilit, joiden rahat käytetään remontteihin ja matkustamiseen. Näin ollaan toimittu jo 15 vuotta eikä mitään ongelmaa. Meillä on samanlainen suhtautuminen rahaan ja materiaan, joten ei ole ollut vaikeaa toimia näin.

Tuo miehen maitopurkkien jakaminen kuvastaa hyvin sitä, mihin se menee, jos kaikki lähdetään jakamaan. Jos ruoka maksetaan puoliksi ja iso mies syö 2/3 ostettavasta ruoasta, onko oikein, että vaimo maksaa puolet? Jos vaimo haluaa jotain extra tuotteita, pitääkö miehen maksaa niistä? Tätä voi jatkaa loputtomiin.

Minusta tässä ei ole suurin ongelma se, ovatko rahat yhteiset vai erilliset. (Sivumennen sanottuna omassa suhteessani on täysin yhteiset rahat, ja se on meille ehdottomasti paras ja käytännöllisin vaihtoehto. Mutta en usko, että on olemassa sitä ainoaa oikeaa ratkaisumallia, joka sopisi kaikille. Todennäköisesti useimmissa tapauksissa paras ratkaisu on se, että osa rahoista on omia, mutta avataan myös yhteinen tili esimerkiksi ruokaostoksia varten.)

Minusta ongelmana on se, että toinen vain esittää vaatimuksia. Tämänlaisista tärkeistä asioista pitäisi pystyä neuvottelemaan rauhallisesti.

Älä ihmeessä laita rahojasi yhteiselle tilille noin pihin miehen kanssa!

Miehellä saattaa olla myös peliongelma, sellainen mies tyypillisesti vaatii saada käyttöönsä myös vaimon tilin.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 20:10"]

Maksamme vuokran yhdessä, mutta omat ruuat ostamme jääkaappiin.

[/quote]

Eli asutte kimppakämpässä. Ei pariskunnat ostele erikseen ruokia.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 21:27"]

Tietenkin kummallakin oma tili ja Yhtiövastike/vuokra puolitetaan, kuka tekee ruokaa niin maksaa vähemmän ruokamenoista, omat laskut asia erikseen. Itse tekisin avioehdon hyvissä ajoin.

[/quote]

Toi ei ole mikään avioliitto. Jos jo alunperin lähdetääns iitä että varmaankin erotaan niin turha edes mennä naimisiin. Kyllä violiittoon lähdetään ajatuksesta että siinä ollaan kuolemaan saakka ja kaikki on yhteistä

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 21:33"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:24"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 13:41"]

Tää on ikuisuuskeskustelu, ja monta oikeaa tapaa hoitaa asia. Mutta lain mukaan puolisot ovat elatusvelvollisia toisistaan.

Tuli vain mieleeni eräs ystäväpariskunta, joilla oli täysin omat rahat (olivat siis naimisissa ja lapsiakin oli siunaantunut). Vaimo tuskaili kotihoidontuella, kuinka tylsää on pyytää mieheltä rahaa ruokakaupassa käyntiin. Eipä hän sitten pitkään voinutkaa olla lasten kanssa kotona, kun hänen osuutensa lainastakin oli jollain maksettava. Ja valitti, kun mies ei maksa lasten vaatteita vaan ne menevät aina hänen palkastaan.

MOnen syyn vuoksi sitten erosivat. Taloudellisesti tämä oli hänelle lottovoitto. Nainen onnistui eroriidoissa vaatimaan miehen suvun maatilaa, josta sitten appiukko lunasti hänet ulos. Näin hän sai ostettua itselleen oman velattoman uuden asunnon. Lisäksi mies, jolla on hyvät tulot, maksaa suuret elarit joka kuukausi.

Ero olikin sitten aika paha ja katkera.

[/quote]

Kyllähän nainen aina osaakin vaatia itselleen kuulumatonta omaisuutta itselleen. Miettikää kuinka törkeä Mies olisi, jos vaatisi vaimon kotipaikkaa itselleen?

[/quote]Täytyy ottaa huomioon vaimo kenties olljut kotiäitinä viisikin vuotta ja muutenkin tehnyt ruoat, siivonnut , huolehtinut lapsista niin jos ei avioehtoa niin lain mukaan saa puolet. Kohtuullista.

[/quote]

Ei todellakaan ole. Siivoamisesta ei pidä mitään maksaa eikä liioin oman lapsen hoidosta. Eikä todellakaan ruoan laitosta. Tyhmä jää kotiäidiksi.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 21:45"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:24"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 13:41"]

Tää on ikuisuuskeskustelu, ja monta oikeaa tapaa hoitaa asia. Mutta lain mukaan puolisot ovat elatusvelvollisia toisistaan.

Tuli vain mieleeni eräs ystäväpariskunta, joilla oli täysin omat rahat (olivat siis naimisissa ja lapsiakin oli siunaantunut). Vaimo tuskaili kotihoidontuella, kuinka tylsää on pyytää mieheltä rahaa ruokakaupassa käyntiin. Eipä hän sitten pitkään voinutkaa olla lasten kanssa kotona, kun hänen osuutensa lainastakin oli jollain maksettava. Ja valitti, kun mies ei maksa lasten vaatteita vaan ne menevät aina hänen palkastaan.

MOnen syyn vuoksi sitten erosivat. Taloudellisesti tämä oli hänelle lottovoitto. Nainen onnistui eroriidoissa vaatimaan miehen suvun maatilaa, josta sitten appiukko lunasti hänet ulos. Näin hän sai ostettua itselleen oman velattoman uuden asunnon. Lisäksi mies, jolla on hyvät tulot, maksaa suuret elarit joka kuukausi.

Ero olikin sitten aika paha ja katkera.

[/quote]

Kyllähän nainen aina osaakin vaatia itselleen kuulumatonta omaisuutta itselleen. Miettikää kuinka törkeä Mies olisi, jos vaatisi vaimon kotipaikkaa itselleen?

[/quote]Vaimo oli kotiäiti niin tottakai erotessa pitikin netota. Hänhän oli pois palkallisesta työelämästä, teki tärkeää työtä kotona kun hoiti omia lapsiaan.

[/quote]

Ei todellakaan ole tärkeätä työtä. Omien lapsien hoidosta ei pidä saada euroakaan. Nykyaikana kenenkään ei pitäisi jäädä hoitamaan lapsia kotiin. Koko laki pitäisi muuttaa niin että erotessa jokainen saa vain sen minkä on itse tienannut/perinyt. Ei euroakaan toiselta. Elatusmaksut pitää mennä niin että sen toisen pitää maksaa tasan yhtä paljon kuin sen toisen. Puhtaana rahana. Eikä elatusmaksu saa olla suhteeutettu tuloihin vaan se on sama kuin Kelan maksama elatustuki. Se vaaditaan kummaltakin osapuolelta. Jos ei ole työelämässä niin ei ikinä pitäisi saada lasten huoltajuutta. Koska sellainen ei lapsista kykene huolehtimaan

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 21:56"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 20:07"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 20:05"]Täysin yhteiset meillä. Melkein koko tili laitetaan yhteiselle ja jätetään vain ruokakauppa rahat. Yhteisestä maksetaan sitten kaikki laskut. Vaikka mies sai veronpalautuksia lähemmäs 1500 ja minä 400,meni ne kaikki koko perheen käyttöön.

[/quote]

Meidän perheessä ollaan Me,eikä sä,mä ja lapset.

[/quote] Haluan oman tilin ja haluan että miehellä oma tili. Kumpikin maksaa puolet tietyistä asioista ja täysin omat menot. Toinen saattaa olla holtiton rahankäyttäjä ja toinen taas katsoo myös tulevaisuuteen.

[/quote]

Pitää mennä yhteen ihmisen kanssa jolla on samanlainen arvomaailma, elämänkatsomus ja rahankäyttö kuin itsellä. Te ette selvästikkään sovi yhteen.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 22:00"]

Tietysti jos on tulona naisella kodinhoitotuki ja mitä niitä tukia onkaan. Niin elämä on vähän miehen varassa. Ei ihme jos naiset vie aika pian käärönsä päiväkotiin, toki vaikuttaa koulutus jne ja halu olla työssä ja ansaita omaa rahaa..

[/quote]Ei helvetti... puhuuko av ämmätkin kodinhoitotuesta. Juntti, se on kotihoidontuki, sitä saadaan siitä että hoidetaan lasta kotona, eikä viedä kunnalliseen päivähoitoon. Ei sitä makseta siitä että hoidetaan kotia.

Meillä on lainanhoitoa varten erillinen tili ja sieltä maksetaan myös vakuutukset, muutoin on omat rahat. En ikinä osaisi elää yhteisillä rahoilla, koska sittenhän pitäisi aina kysyä toiselta jos haluaa ostaa kengät joita ei oikeasti tarvitse..

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 06:03"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 21:27"]

Tietenkin kummallakin oma tili ja Yhtiövastike/vuokra puolitetaan, kuka tekee ruokaa niin maksaa vähemmän ruokamenoista, omat laskut asia erikseen. Itse tekisin avioehdon hyvissä ajoin.

[/quote]

Toi ei ole mikään avioliitto. Jos jo alunperin lähdetääns iitä että varmaankin erotaan niin turha edes mennä naimisiin. Kyllä violiittoon lähdetään ajatuksesta että siinä ollaan kuolemaan saakka ja kaikki on yhteistä

[/quote]

Kun lähdetään siitä ajatuksesta, että kuolemaan saakka ollaan yhdessä ja kaikki on yhteistä, niin ehdottoman tärkeää on yhteinen arvomaailma.

Se on ihan arjen ja käytännön kannalta helpompaa kuin yksi yhteinen tili, että kummallakin on oma tili. Sen lisäksi voi tietenkin olla yhteinen, jolle menee lapsilisä, jolta maksetaan lainanlyhennykset, jolle laitetaan omalta tililtä sen verran rahaa kuin on tarpeen.

Tiedättehän, että jos toinen kuolee tai ei voi itse huolehtia asioistaan vaan määrätään edunvalvonta, yhteisen tilin kanssa voi tulla vaikeuksia. Toinenkaan ei saa käyttää vapaasti edes omia rahojaan.

Pitkässä avoliitossa eläneenä voin vain ihmetellä teidän sinisilmäisyyttänne. Vaikka meillä ei ole ollut varsinaisesti rahariitoja, se on johtunut siitä, että meillä on jokseenkin samanlaiset rahankäyttötavat, ja kaikki on mennyt perheen hyväksi, kuitenkin omista tärkeimmistä tarpeista tinkimättä.

Kuitit kannattaa pitää aina tallessa, sillä aika hyvä riidan alku niin puolison kuin hänen sukunsa kanssa on se, että toinen on MUKA maksanut kaiken ja toinen vaan loisinut (työttömänä, kotiäitinä esimerkiksi). Niistä olen selvinnyt hyvin lyhyesti kertomalla, että minulla on tallessa  jokainen tiliote vuodesta kuokka&kirves ja vielä kauppakuitit, joista näkee, kuka minkäkin ruokaostoksen on maksanut. Että anoppi on vaan hyvä ja  alkaa tutkimaan niitä.

Sehän tässä vielä on ristinä, että ulkopuolisetkin ovat puuttuneet rahankäyttöömme, tai siis ainakin yrittäneet. Ei ole onnistunut, kun yhtenä osapuolena olen ollut minä.

Ystävälläni on vain yksi yhteinen tili miehensä kanssa. Kun olemme yhdessä ostoksilla, ystävänni soittaa jokaisesta hankinnasta mieheltään varmistuksen "Voinko ostaa neuletakin, maksaa 25€?". 

Itselläni on miehen kanssa yhteinen taloustili josta maksetaan ruuat, bensat yms. Lisäksi kummallakin on omat tilit joista maksetaan omat menot. Taloustilille laitetaan rahaa suhteessa saman verran. Toimii meillä hyvin.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 06:00"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 20:10"]

Maksamme vuokran yhdessä, mutta omat ruuat ostamme jääkaappiin.

[/quote]

Eli asutte kimppakämpässä. Ei pariskunnat ostele erikseen ruokia.

[/quote]

Miksi pitäisi ostaa ruuat yhdessä? Meillä ainakin syödään hyvin erilaisia ruokia, ja kumpikin huolehtii omista ruuistaan pääsääntöisesti. Mieheni juo maitoa ja syö leipää, joten hän voi huolehtia niistä. Hän on myös sekäsyöjä ja minä kasvissyöjä. Lisäksi käymme yleensä ruokakaupassa töiden jälkeen ja meillä on eri työajat ja olemme eri puolilla kaupunkia töissä. Käymme ehkä kerran kuukaudessa samaan aikaan kaupassa. 

Kannatan raha-asioissa omia tilejä ja yhteistä taloustiliä. Meillä lasketaan yhteiset menot kuussa (asuminen ja yhteiset laskut kuten sähkö, netti, kotivakuutus) ja sen summan päälle noin sata euroa. Tämä summa jaetaan kahtia ja molemmat siirtävät saman summan tilille. Itse olen tällä hetkellä työttömänä, mutta maksan silti puolet. Työttömyys on omaa vikaani ns. joten en voi maksattaa sitä puolisollani. Olen jäämässä äitiyslomalle pian, joten silloin täytyy laskea nämä osuudet uudestaan, todennäköisesti maksan kolmasosan kuukausimenoista ja puoliso loput yhteisistä menoista. Vaikka puolisoni kerryttää säästöjään huomattavasti enemmän nyt tiedän, että nämä rahat ovat yhteistä tulevaa kotia varten. 

Kannattaa mietttiä sitä, että ihan jokainen liitto päättyy, joko eroon tai kuolemaan. Kuolemantapauksessa vainajan tili jäädytettään, joten siinäkin mielessä ihmisellä pitäisi olla ihan oma tili, jossa on ainakin pari tonnia omaa hätävaraa. Toisen varaan ei koskaan kannata jättäytyä. 

Meillä on omat tilit ja yhteinen lainatili, johon jemmaillaan sit isompia laskuja ja yllättäviä menoja varten muutenkin rahaa. Rahat on silti yhteiset. Kun toisen tili alkaa näyttää kuivalta, siirrellään toisen tililtä rahaa. Jos mulla on 500€ ja miehellä tonni, ei se tarkoita sitä, että mies elää leveämmin. MEILLÄ on silloin 1500€. 

5 vuotta elin suhteessa, jossa kaikki laskettiin. Toisen tulot oli isommat, joten sit suhteutettiin taskulaskin kourassa tuloja ja menoja ja voi ristus sitä säätämistä. Milloin olit maksanut 50€ enemmän ruokakaupassa ja milloin 20€ liian vähän jotain muuta kulua. Juu, ei toiminu. Kas kun ei tosiaan ollut omia maitopurkkeja nimettynä kaapissa.. Niitä ruokakuluja ei kyllä mitenkään suhteutettu, joten takkiinhan mä siinä taisin ottaa. Syön luultavasti kuitenkin vähemmän kuin 30kg mua enemmän painava urheileva mies... 

Ehdottomasti omat rahat ja yhteinen lainanhoito tai muu tällainen käyttötili. Ihmiset on yksilöitä jotka tuhlaa ja ansaitsee eri tavoin. Jos tiukka paikka tulee, niin sitten autetaan pyytettömästi. Ei siitä mitään exel-taulukkoa tarvi tehdä. Ihan rennosti vaan.

Meidän taloudessa asunto ja irtaimisto on suurinpiirtein yhteistä, mutta autot ja rahat on omia.