Perin sen verran rahaa, että käteen jäi perintöverojen ja lainojen maksujen jälkeen noin 500 000 euroa. Voinko lopettaa työt?

Mä perin 30 000 ja ajattelin olla pari vuotta töistä pois.. joten etköhän sä hetken pärjää.

Jollain tollasia rahoja, epistä. Ostin minä ressu tänään ässäarvan ja itkettää kun hävisin sen 4 euroo.

Kannattaa harkita pitkään, sillä jos kadut viisikymppisenä, et ehkä saakaan enää mitään työtä. Eli pitää valmistautua siihen, että olet oikeasti loppuikäsi pois työelämästä. Eläkkeesi on niin pieni, ettei sen varaan voi jättää mitään.

Miehesi ehkä pelkää, että joutuu maksumieheksi, mutta perintö on sinun ja sinulla on oikeus valita, haluatko käydä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Joku ihmetteli, mitä tekemistä voi olla kotona. No, voi olla paljonkin, koska joillakin on muutakin mielekästä tekemistä kuin työ. 

Olen kurkkuani myöten täynnä työtä, jolle olen elänyt koko tähän astisen elämäni 47 vuotta. Jos nyt saisin ap:n kaltaisen perinnön, itse asiassa 250 000 euroakin riittäisi, jäisin pois töistä = lakkauttaisin yritykseni.

Veikkaan, että jossain vaiheessa tulisi halu tehdä jotain työtä osa-aikaisesti tai perustaa uusi yritys, mutta jos ei tulisi niin silloin ilmeisesti olisin oikein tyytyväinen elämääni ilman työtäkin ja olisin löytänyt mielekästä sisältöä. Nyt en ehdi harrastaa ollenkaan tarpeeksi enkä tavata ihmisiä. [/quote

Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 13 vuotta. Onni onnettomuudessa, että ehdin sitä ennen saada hyvää palkkaa ja näin myös eläke on ihan riittävä normielämiseen. Ei siis takuueläke eikä niin pieni, että tt-tukia tarvitsisin. 

Vaikka rakastan vapaa-aikaani, enkä kaipaa palkkatyötä, niin kotoilu ei riitä elämänsisällöksi, ei vaikka olen vajaakuntoinen.  Ja kodin ulkopuolinen tekeminen maksaa, kirjastoa ja luontoliikuntaa yms. lukuunottamatta. Kotona on paha tehdä mitään muuta kuin kotitöitä ja käyttää viihdepalveluita. 16 tuntia mikä nukkumisen jälkeen jää,  on hiton pitkä aika tuijottaa Netflixiä ja lukea kirjoja, siivota ja tiskata päivä, viikko, kuukausi, vuosi toisensa jälkeen... 

Vierailija kirjoitti:

siperiaopettaa kirjoitti:

Eikö teillä ole avioehtoa? Karmiva tilanne jos teille tulee ero, niin mies vie puolet perinnöstästi ja muustakin :(

Ei ole. Ja minähän tässä olen tähän asti ollut täysin saamapuolella, joten en todellakaan näe mitään karmivaa tässä tilanteessa. Mies on elättänyt kolmilapsista perhettä yksin monta vuotta, kun minä olen ollut kotona. Aikamoiset paineet mielestäni. Meillä ei lasketa, mikä euro kenellekin kuuluu. Lapsilisät ja kummankin palkat menevät samalle tilille. Ainut huono puoli tässä on se, että jos jompikumpi kuolee, tili jäädytetään, eikä toisella ole pääsyä tilillä oleviin rahoihin. Siksi kummallakin on omissa nimissään rahastoja, jotka voi tarpeen mukaan realisoida, jos pahasti käy.

Yhdessä on perhe perustettu täysin nollasta, yhdessä rakennettu, yhdessä raha-asiat pohdittu, joten avioehto ei ole meille ollut koskaan mikään juttu. Aloimme seurustella nuorina ja melko varattomina, joten tilanne olisi varmasti toinen, jos toinen olisi ollut vaikka pitkään jo työelämässä ja kerännyt omaa varallisuutta. Meillä näin ei ollut.

ap

Voi hyvää päivää sentään.

____

A) Varmasti olet tiennyt tulevasta perinnöstä. Oikeastiko ihmiset on vielä tänä päivänä näin saa...tanan tyhmiä, etteivät tee AVIOEHTOA. Huhhuh

____

B) "Mies on elättänyt kolmilapsista perhettä yksin monta vuotta, kun minä olen ollut kotona." = Eläkkeesi ei ole karttunut, toisin kuin miehen.

____

C) Näin typerille olisi EHKÄ oikein, että se ero osuisikin kohdalle. Oppisivatpahan olemaan. Siperia kun tuppaa opettamaan.

____

D) Ja turhaa AP selittelet - en lue vastaustasi. Onnea valitsemallasi epävarmalla tiellä. Elämä on muutenkin epävarmaa niin turhaa siitä enää tehdä vielä epävarmempaa!

Vierailija kirjoitti:

Niin no, onhan se 500 000 osakkeissa 10 vuoden sisällä miljoona/ puoltoista. Sitä ihmettelen että maksoiko ap perinnöllään miehenkin osuudet lainoista, että siirsikö hän nyt omaisuutta miehensä taskuun?

Tai sitten 50ke. Kyse on ihan siitä miten hyvin sijoitukset onnistuu. Jos ap ei ole aiemmin yhtään sijoittanut tai siihen tututunut niin on aika iso riski, että takkiin tulee. 

Siksi kannattaisi harkita esim puolipäivätöitä ja sijoittamiseen tutustumista esimerkiksi vuoden tai kahden ajaksi. Katsoo sitten miltä näyttää. Onhan esimerkiksi mahdollista, että koronan vuoksi jompikumpi tai molemmat menettävät työnsä kokonaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ihmetteli, mitä tekemistä voi olla kotona. No, voi olla paljonkin, koska joillakin on muutakin mielekästä tekemistä kuin työ. 

Olen kurkkuani myöten täynnä työtä, jolle olen elänyt koko tähän astisen elämäni 47 vuotta. Jos nyt saisin ap:n kaltaisen perinnön, itse asiassa 250 000 euroakin riittäisi, jäisin pois töistä = lakkauttaisin yritykseni.

Veikkaan, että jossain vaiheessa tulisi halu tehdä jotain työtä osa-aikaisesti tai perustaa uusi yritys, mutta jos ei tulisi niin silloin ilmeisesti olisin oikein tyytyväinen elämääni ilman työtäkin ja olisin löytänyt mielekästä sisältöä. Nyt en ehdi harrastaa ollenkaan tarpeeksi enkä tavata ihmisiä. [/quote

Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 13 vuotta. Onni onnettomuudessa, että ehdin sitä ennen saada hyvää palkkaa ja näin myös eläke on ihan riittävä normielämiseen. Ei siis takuueläke eikä niin pieni, että tt-tukia tarvitsisin. 

Vaikka rakastan vapaa-aikaani, enkä kaipaa palkkatyötä, niin kotoilu ei riitä elämänsisällöksi, ei vaikka olen vajaakuntoinen.  Ja kodin ulkopuolinen tekeminen maksaa, kirjastoa ja luontoliikuntaa yms. lukuunottamatta. Kotona on paha tehdä mitään muuta kuin kotitöitä ja käyttää viihdepalveluita. 16 tuntia mikä nukkumisen jälkeen jää,  on hiton pitkä aika tuijottaa Netflixiä ja lukea kirjoja, siivota ja tiskata päivä, viikko, kuukausi, vuosi toisensa jälkeen... 

Mulla olisi 750 000 euroa, koska ennestään jo 500 000 euroa. Ikää 47. Uskon, että sillä eläisi ihan mukavasti, voisi golfata, käydä haluamallaan kuntosalilla, syödä ulkonakin, kokata hyvistä raaka-aineista. Ystävien tapaaminen ei maksa mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ihmetteli, mitä tekemistä voi olla kotona. No, voi olla paljonkin, koska joillakin on muutakin mielekästä tekemistä kuin työ. 

Olen kurkkuani myöten täynnä työtä, jolle olen elänyt koko tähän astisen elämäni 47 vuotta. Jos nyt saisin ap:n kaltaisen perinnön, itse asiassa 250 000 euroakin riittäisi, jäisin pois töistä = lakkauttaisin yritykseni.

Veikkaan, että jossain vaiheessa tulisi halu tehdä jotain työtä osa-aikaisesti tai perustaa uusi yritys, mutta jos ei tulisi niin silloin ilmeisesti olisin oikein tyytyväinen elämääni ilman työtäkin ja olisin löytänyt mielekästä sisältöä. Nyt en ehdi harrastaa ollenkaan tarpeeksi enkä tavata ihmisiä. [/quote

Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 13 vuotta. Onni onnettomuudessa, että ehdin sitä ennen saada hyvää palkkaa ja näin myös eläke on ihan riittävä normielämiseen. Ei siis takuueläke eikä niin pieni, että tt-tukia tarvitsisin. 

Vaikka rakastan vapaa-aikaani, enkä kaipaa palkkatyötä, niin kotoilu ei riitä elämänsisällöksi, ei vaikka olen vajaakuntoinen.  Ja kodin ulkopuolinen tekeminen maksaa, kirjastoa ja luontoliikuntaa yms. lukuunottamatta. Kotona on paha tehdä mitään muuta kuin kotitöitä ja käyttää viihdepalveluita. 16 tuntia mikä nukkumisen jälkeen jää,  on hiton pitkä aika tuijottaa Netflixiä ja lukea kirjoja, siivota ja tiskata päivä, viikko, kuukausi, vuosi toisensa jälkeen... 

Ihan eri olla sairaana kuin terveenä vapaalla. 

Vierailija kirjoitti:

siperiaopettaa kirjoitti:

Eikö teillä ole avioehtoa? Karmiva tilanne jos teille tulee ero, niin mies vie puolet perinnöstästi ja muustakin :(

Mikä siinä karmii? Eikö 250 000 ole ihan hyvä raha sekin?

Eikä noille nyt tule ero, ei kaikki eroa!

Kyllä, mutta se on eri asia kuin 500 000. Jos oma lapseni perisi minulta 500 000, niin ei olisi minun tahtoni mukaista, että erossa menisi siitä 250 000 hänen puolisolleen, siis tulevalle eksälle. Haluaisin nimenomaan, että perintöni helpottaa ja turvaa lapseni elämää, ei sellaisen kumppanin, jonka kanssa hän eroaa. 

Täytyykin muistaa tehdä testamentti, jossa itse rajaan lasten kumppanit perintöjen ulkopuolelle. Ja pitää puhua avioehdon tärkeydestä lapsille jo hyvissä ajoin. Avioehdonhan voi tehdä niin, että se rajaa vain perinnöt puolisolta pois.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähän olet nyt omalla perinnölläsi maksanut puolet miehesi asuntolainasta, joten hänellä ei ole mitään sanottavaa sinun päätökseesi elää osingoilla. Maksakoon itse ensin sinulle 150 tonnia omasta asunnonpuolikkaastaan.

Jos itse saisin puoli milliä, vähentäisin työntekoa harrastusmäärään. Voisi sitä joskus töitä tehdä, mutta ei joka päivä.

Palstan logiikkaa. Miehen rahat yhteisiä, naisen rahat omia. 

Niinhän se tahtoo olla mutta voihan sitä ajatella toisinkin.

Käsitin että Ap'eellä lapsiakin ja siten ei ole ollut työelämässä mukana kun mukulat pieniä. Eläkekertymä muutenkin alhainen niin toi äitiys sitä entuudestaan pienentää. Onko oikein että eläkkeellä sitten joutuu kärsimään pienemmästä eläkkeestä? Mies kuitenkin lapsiaikana ollut enemmän töissä joten hänellä korkeampi eläke. Lisäksi käsitin että tuloerotkin täysin erit tuolla pariskunnalla miehen hyväksi ja siten sekin korostaa tulevien eläkkeiden eroa.

Entäpä jos mies vaikka sattuu nyt kuolemaan? Ei silloin ainakaan voi mitään laskea miehen eläkkeen varaan tai vaikkapa jos Ap joutuisi jostain syystä nyt työkyvyttömyyseläkkeelle?

Minusta on vähän edesvastuutonta jos nainen ei ajattele asioitaan vähä pitemmällä aikajänteellä.

Jos rahat jättää tilille niin niitä sitten kupataan kuitenkin yhteisellä päätöksellä mökkeihin, autoihin sun muuhun. Ennepitkään on tilanne että kyllä ne on mennyt.

Helpoin ratkaisuhan olisi se että Ap jonkun sijoitusneuvojan kanssa miettisi miten rahat voisi sijoittaa jotta hän voisi jäädä pois työelämästä koska kokee elämänlaatunsa siitä paranevan. Laskelmissa pitäisi ottaa huomioon että Ap toisi yhteiseen talouteen saman verran rahaa kuukaudessa jatkossakin kuin nyt.

En ymmärrä miten aviomiehellä voisi olla mitään tätä vastaan? Mikään ei muutu, paitsi vaimo ehkä olisi pirteämpi ja paremmalla tuulella.

Taidat olla tämän palstan täysipäisin mies. Jos nyt edes olet mies. 

Eiku minusta tämä on tasa-arvokysymys. Jos minulla olisi työ jota en halua tehdä ja jossa en viihdy, perintönä kuitenkin 500 000 ja parisuhteessakin vielä, niin sijoittasin rahat siten ettei kuukausituloni muuttuisi.

Ei puolisolla voi olla mahdollista pakottaa toista työelämässä olemaan jos asianomainen ei halua! Jos on yhteistaloudessa ja kykenee sinne tuottamaan oman osuutensa jotta normaalia elämää pystyy molemmat ja lapset elämään niin mikä järki?

Ei ole sukupuolesta kiinni nämä hommat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietitäänpä. Jos sijoitat kaiken osakemarkkinoille ja osakemarkkinoiden keskimäärinen tuotto on 7% vuodessa niin 1.07x500000 on 535000. Tuo tarkoittaa sitä, että voit vuodessa keskimäärin nostaa pääomaa 35000 ilman, että syöt pääomaasi lainkaan. Tämä tarkoittaa lähelle 3000 euroa kuussa ja tietysti voittojen nostamisesta menee veroa, mutta kyllä tuo 2000 euroon kuussa riittää. Ja tämä siis vielä niin, että sinun ei tarvitse syödä "kuormasta" eli alkuperäisestä pääomasta yhtään mitään. Kysypä, että mitä mieltä miehesi tästä on.

Ja tämä tietysti sillä ajatuksella, että et tee yhtään mitään töitä koko loppuelämäsi aikana. Sinulla ei ole keikkaluonteisia pieniä lisätuloja tai mitään tukia/eläkettä ym, vain elät vain ja ainoastaan pääomallasi.

Ja tämä siis ihan vaan laittamalla johonkin passiiviseen maailmaindeksiin

Keskimäärin juu, mutta heilahtelu on aikamoisia. Ja nyt kun korona tekee tuhojaan, on iso riski monen firman mennä nurin. Siinä voi menettää paljon pääomaa. Ja vaikka ap:n mies työnsä. Mitäs sitten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siperiaopettaa kirjoitti:

Eikö teillä ole avioehtoa? Karmiva tilanne jos teille tulee ero, niin mies vie puolet perinnöstästi ja muustakin :(

Ei ole. Ja minähän tässä olen tähän asti ollut täysin saamapuolella, joten en todellakaan näe mitään karmivaa tässä tilanteessa. Mies on elättänyt kolmilapsista perhettä yksin monta vuotta, kun minä olen ollut kotona. Aikamoiset paineet mielestäni. Meillä ei lasketa, mikä euro kenellekin kuuluu. Lapsilisät ja kummankin palkat menevät samalle tilille. Ainut huono puoli tässä on se, että jos jompikumpi kuolee, tili jäädytetään, eikä toisella ole pääsyä tilillä oleviin rahoihin. Siksi kummallakin on omissa nimissään rahastoja, jotka voi tarpeen mukaan realisoida, jos pahasti käy.

Yhdessä on perhe perustettu täysin nollasta, yhdessä rakennettu, yhdessä raha-asiat pohdittu, joten avioehto ei ole meille ollut koskaan mikään juttu. Aloimme seurustella nuorina ja melko varattomina, joten tilanne olisi varmasti toinen, jos toinen olisi ollut vaikka pitkään jo työelämässä ja kerännyt omaa varallisuutta. Meillä näin ei ollut.

ap

Voi hyvää päivää sentään.

____

A) Varmasti olet tiennyt tulevasta perinnöstä. Oikeastiko ihmiset on vielä tänä päivänä näin saa...tanan tyhmiä, etteivät tee AVIOEHTOA. Huhhuh

____

B) "Mies on elättänyt kolmilapsista perhettä yksin monta vuotta, kun minä olen ollut kotona." = Eläkkeesi ei ole karttunut, toisin kuin miehen.

____

C) Näin typerille olisi EHKÄ oikein, että se ero osuisikin kohdalle. Oppisivatpahan olemaan. Siperia kun tuppaa opettamaan.

____

D) Ja turhaa AP selittelet - en lue vastaustasi. Onnea valitsemallasi epävarmalla tiellä. Elämä on muutenkin epävarmaa niin turhaa siitä enää tehdä vielä epävarmempaa!

Tämä.

Eihän sitä olla eroamassa kun naimisiin mennään. Vaan se avioehto onkin siltä varalta JOS se ero osuu kohdalle.

Eli pelataan varman päälle sen huonon kortin osuessa kohdalle eikä se ole koskaan tyhmää.

Avioehto olisi ollut aloittajan perheen kohdalla MOLEMPIEN ETU. Niin aloittajan miehen (paremmat tulot, joilla omaisuus karttuu) kuin aloittajankin (suurempi perintö).

Tästä syystä on vaikea nähdä ap+miehen valintaa avioehdottomuudesta minään muuna kuin totaalisena aivottomuutena. Äly hoi älä jätä.

Nämä ovat sitä alemman sosiaaliluokan touhuja.

"Mies haluaisi ostaa mökin ja sijoittaa rahat."

Siis kumpaa mies haluaa? Ylimääräisen kuluerän (mökki) vai sijoittaa rahat?

"Miehen mielestä puoli miljoonaa euroa ei riitä siihen, että korvaisin pääomatuloilla nykyiset tuloni.

Asuntolainaa ei enää ole, eikä muita luottoja, joten kulut putosivat noin 1500 euroa kuussa. Nettopalkkani on nyt noin 2500 euroa, eli pitäisi saada noin tonni kuussa puhdasta pääomatuloa, jotta elintaso säilyisi."

Tuon pitäisi olla verojenkin jälkeen helposti mahdollista. Tuossa puhuttaisiin osinkotuloista ja kenties sijoitusasunnosta. Toki riski tähänkin sisältyy.

"Onko mies oikeassa? Mulla ei ole varaa jättäytyä pois työelämästä?"

Laskelmistasi puuttuu mm. vaikutus eläkkeeseen. Sen lisäksi en usko että oikeasti tulet elämään tuolla 1 000 eur/kk., vaan tulet käymään pankkipossulla useita kertoja kun alkaa tekemään mieli jotain (asuntoremontti, uusi auto, lomamatka, lapsille kalliimpia harrastuksia, tms). Sanoisin että miehesi on oikeassa. Ala tekemään vaikka osapäivätyötä.

 

Ei tulisi mieleenikään jäädä töistä pois. Tuo ei ole sellainen summa, jolla eläisi mukavasti, matkustelisi, hankkisi kakkosasunnon jostain lämpimästä jne, enkä saisi aikaani kulumaan pelkästään kotona.

Ei tuo niin suuri summa ole, että työntekoa kannattaisi lopettaa.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähän olet nyt omalla perinnölläsi maksanut puolet miehesi asuntolainasta, joten hänellä ei ole mitään sanottavaa sinun päätökseesi elää osingoilla. Maksakoon itse ensin sinulle 150 tonnia omasta asunnonpuolikkaastaan.

Jos itse saisin puoli milliä, vähentäisin työntekoa harrastusmäärään. Voisi sitä joskus töitä tehdä, mutta ei joka päivä.

Palstan logiikkaa. Miehen rahat yhteisiä, naisen rahat omia. 

Niinhän se tahtoo olla mutta voihan sitä ajatella toisinkin.

Käsitin että Ap'eellä lapsiakin ja siten ei ole ollut työelämässä mukana kun mukulat pieniä. Eläkekertymä muutenkin alhainen niin toi äitiys sitä entuudestaan pienentää. Onko oikein että eläkkeellä sitten joutuu kärsimään pienemmästä eläkkeestä? Mies kuitenkin lapsiaikana ollut enemmän töissä joten hänellä korkeampi eläke. Lisäksi käsitin että tuloerotkin täysin erit tuolla pariskunnalla miehen hyväksi ja siten sekin korostaa tulevien eläkkeiden eroa.

Entäpä jos mies vaikka sattuu nyt kuolemaan? Ei silloin ainakaan voi mitään laskea miehen eläkkeen varaan tai vaikkapa jos Ap joutuisi jostain syystä nyt työkyvyttömyyseläkkeelle?

Minusta on vähän edesvastuutonta jos nainen ei ajattele asioitaan vähä pitemmällä aikajänteellä.

Jos rahat jättää tilille niin niitä sitten kupataan kuitenkin yhteisellä päätöksellä mökkeihin, autoihin sun muuhun. Ennepitkään on tilanne että kyllä ne on mennyt.

Helpoin ratkaisuhan olisi se että Ap jonkun sijoitusneuvojan kanssa miettisi miten rahat voisi sijoittaa jotta hän voisi jäädä pois työelämästä koska kokee elämänlaatunsa siitä paranevan. Laskelmissa pitäisi ottaa huomioon että Ap toisi yhteiseen talouteen saman verran rahaa kuukaudessa jatkossakin kuin nyt.

En ymmärrä miten aviomiehellä voisi olla mitään tätä vastaan? Mikään ei muutu, paitsi vaimo ehkä olisi pirteämpi ja paremmalla tuulella.

Taidat olla tämän palstan täysipäisin mies. Jos nyt edes olet mies. 

Eiku minusta tämä on tasa-arvokysymys. Jos minulla olisi työ jota en halua tehdä ja jossa en viihdy, perintönä kuitenkin 500 000 ja parisuhteessakin vielä, niin sijoittasin rahat siten ettei kuukausituloni muuttuisi.

Ei puolisolla voi olla mahdollista pakottaa toista työelämässä olemaan jos asianomainen ei halua! Jos on yhteistaloudessa ja kykenee sinne tuottamaan oman osuutensa jotta normaalia elämää pystyy molemmat ja lapset elämään niin mikä järki?

Ei ole sukupuolesta kiinni nämä hommat.

Juu, ei pitäisi olla sukupuolesta kiinni, mutta valitettavasti kaikki miehet eivät ole noin fiksuja. Onnittelut sinulle. 

Puolella millillä ei eletä pääomatuloilla, koska inflaatio syö ison osan tuotoista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä eläisin noilla rahoilla ainakin 40 vuotta, joten eipä tarvitsisi hetkeäkään miettiä, mitä teen.

Mutta rikkailla on rikkaiden huolet.

Saan nykyisestä työstäni palkkaa omaan käyttööni juuri ja juuri 20 000 euroa vuodessa, joten eläisin tuolla rahalla 25 vuotta. Lopettaisin työnteon välittömästi, jos saisin tuollaisen summan rahaa.

AP on nyt 39 eli 25vuoden päästä 64v. Sitten rahat on käytetty ja tulossa se 300e/kk eläke. Ei kuulosta hyvältä.

Järkevästi sijoitettuna ja hyvällä tuurilla tuo summa riittäisi sinulle lopuksi elämää, mutta sillä ei elätettäisi lapsia. Lisäksi et voi laskea tuon summan varaan, koska jos teille tulee ero, olisi tuo summa sen jälkeen enää 250 000€, joka ei todellakaan riittäisi. Lisäksi tulisi muita lisäkuluja nykyistenkin lisäksi kuten oman asunnon hankinta yms. Kehotan sinua kuitenkin ehdottomasti sijoittamaan rahat. Älä missään tapauksessa suostu mihinkään mökin ostoon kun et siitä ole itse edes kiinnostunut. Miehellesi pitäisi riittää että olet jo maksanut kaikki velat pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ihmetteli, mitä tekemistä voi olla kotona. No, voi olla paljonkin, koska joillakin on muutakin mielekästä tekemistä kuin työ. 

Olen kurkkuani myöten täynnä työtä, jolle olen elänyt koko tähän astisen elämäni 47 vuotta. Jos nyt saisin ap:n kaltaisen perinnön, itse asiassa 250 000 euroakin riittäisi, jäisin pois töistä = lakkauttaisin yritykseni.

Veikkaan, että jossain vaiheessa tulisi halu tehdä jotain työtä osa-aikaisesti tai perustaa uusi yritys, mutta jos ei tulisi niin silloin ilmeisesti olisin oikein tyytyväinen elämääni ilman työtäkin ja olisin löytänyt mielekästä sisältöä. Nyt en ehdi harrastaa ollenkaan tarpeeksi enkä tavata ihmisiä. [/quote

Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 13 vuotta. Onni onnettomuudessa, että ehdin sitä ennen saada hyvää palkkaa ja näin myös eläke on ihan riittävä normielämiseen. Ei siis takuueläke eikä niin pieni, että tt-tukia tarvitsisin. 

Vaikka rakastan vapaa-aikaani, enkä kaipaa palkkatyötä, niin kotoilu ei riitä elämänsisällöksi, ei vaikka olen vajaakuntoinen.  Ja kodin ulkopuolinen tekeminen maksaa, kirjastoa ja luontoliikuntaa yms. lukuunottamatta. Kotona on paha tehdä mitään muuta kuin kotitöitä ja käyttää viihdepalveluita. 16 tuntia mikä nukkumisen jälkeen jää,  on hiton pitkä aika tuijottaa Netflixiä ja lukea kirjoja, siivota ja tiskata päivä, viikko, kuukausi, vuosi toisensa jälkeen... 

Mulla olisi 750 000 euroa, koska ennestään jo 500 000 euroa. Ikää 47. Uskon, että sillä eläisi ihan mukavasti, voisi golfata, käydä haluamallaan kuntosalilla, syödä ulkonakin, kokata hyvistä raaka-aineista. Ystävien tapaaminen ei maksa mitään. 

Nimenomaan! Pitää huomioida se, miten vapaa-ajan lisääntyessä kulutkin kasvavat.  Ystävien kanssa tulee helposti harrastettua jotain, kuten vaikka ratsastusta ja sitä golfia, käytyä tapahtumissa ja kenties ravintolassa syömässä yms. Usein myös vuorataan mökki tai lähdetään matkoille porukalla.  Ja vaikka riittäisi illallinen kotona, niin olisi se ankeaa pyytää tuomaan omat eväät tullessa... 

Ap asuu kaupungissa, lapset ovat ilmeisesti vähintään kouluikäisiä, joten työstä ja työmatkoista vapautuvaa aikaa ei välttämättä kotoilulla voi täyttää. Siispä mielenkiintoinen elämä saattaa tulla kalliimmaksi kun työssäkäyvänä luulisi.