Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perin sen verran rahaa, että käteen jäi perintöverojen ja lainojen maksujen jälkeen noin 500 000 euroa. Voinko lopettaa työt?
22.10.2020 |
Meillä on kolme lasta, mies ja minä ollaan tällä hetkellä vakituisissa töissä. Perin rahaa, jolla maksettiin kaikki nykyiset lainat ja luotot heti ensimmäiseksi pois. Asuntolainaakin oli yli 300 000 euroa, autosta osamaksuja ja jotain muutakin. Kaikkien perintöverojen ja muiden maksujen, lainojen ja "pakollisten ostosten" eli uusien huonekalujen yms. jälkeen jäi noin 500 000 euroa.
Miehen mielestä mulla ei ole varaa jäädä pois työelämästä. Hän ei itse siis edes haaveile siitä, mutta minä haluaisin. Olen 39v, ollut pitkään kotiäitinä ja eläkettä on kertynyt tähän mennessä vasta noin 300 euroa kuussa.
Mies haluaisi ostaa mökin ja sijoittaa rahat. Minä taasen pelkästään sijoittaa rahat ja elää pääomatuloilla. Meillä on täysin yhteiset rahat ja vaikka siis olen nämä rahat perinyt, rahat ovat luonnollisesti yhteisiä.
Miehen mielestä puoli miljoonaa euroa ei riitä siihen, että korvaisin pääomatuloilla nykyiset tuloni. Asuntolainaa ei enää ole, eikä muita luottoja, joten kulut putosivat noin 1500 euroa kuussa. Nettopalkkani on nyt noin 2500 euroa, eli pitäisi saada noin tonni kuussa puhdasta pääomatuloa, jotta elintaso säilyisi.
Onko mies oikeassa? Mulla ei ole varaa jättäytyä pois työelämästä?
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
siperiaopettaa kirjoitti:
Eikö teillä ole avioehtoa? Karmiva tilanne jos teille tulee ero, niin mies vie puolet perinnöstästi ja muustakin :(
Ei ole. Ja minähän tässä olen tähän asti ollut täysin saamapuolella, joten en todellakaan näe mitään karmivaa tässä tilanteessa. Mies on elättänyt kolmilapsista perhettä yksin monta vuotta, kun minä olen ollut kotona. Aikamoiset paineet mielestäni. Meillä ei lasketa, mikä euro kenellekin kuuluu. Lapsilisät ja kummankin palkat menevät samalle tilille. Ainut huono puoli tässä on se, että jos jompikumpi kuolee, tili jäädytetään, eikä toisella ole pääsyä tilillä oleviin rahoihin. Siksi kummallakin on omissa nimissään rahastoja, jotka voi tarpeen mukaan realisoida, jos pahasti käy.
Yhdessä on perhe perustettu täysin nollasta, yhdessä rakennettu, yhdessä raha-asiat pohdittu, joten avioehto ei ole meille ollut koskaan mikään juttu. Aloimme seurustella nuorina ja melko varattomina, joten tilanne olisi varmasti toinen, jos toinen olisi ollut vaikka pitkään jo työelämässä ja kerännyt omaa varallisuutta. Meillä näin ei ollut.
ap
Minulla ja miehelläni on yhteinen tili, joka käytännössä on nykyisin minun käytössäni. Äitini on aina pelotellut tuolla, mutta käsittääkseni ratkaisevaa on lukeeko tilisopimuksessa tilin käyttöoikeus on Matti Meikäläisen JA Maija Meikäläisen vai sitten M.M:n TAI M.M:n. Jos jälkimmäinen eli tai-sanamuoto, rahaa voi nostaa ilman toisen suostumustakin. Vai miten tämä menee? Palstan viisaat, vastatkaa kiitos :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole avioehtoa, vaikka olemme hyvätuloisia. lisäksi kaikki nykyinen omaisuus on yhteistä ja tilit yhteisiä. Sen sijaan vanhemmillamme on keskinäinen omistusoikeustestamentti. Lisäksi siinä lasten aviopuolisoiden oikeus perintöön on suljettu pois.
Itse teimme samanlaisen testamentin myös ja sama ehto, jossa lasten mahdollisilla aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lasten meiltä saamaan perintöön, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon.
Ihmettelen, jos ap:n vanhemmat eivät olisi tehneet testamenttia, jossa suljetaan lasten puolisot pois. Kaikki vähänkin varakkaammat tekevät nykyisin tuollaisen testamentin. Taitaa olla mielikuvitusta koko aloitus!
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riitä. Jos ajattelet että saat vaikka 5% tuoton, niin 25 000 jäisi vuosittain ja siitä vielä menee pääomaverot. Miljoona pitäisi olla
Sehän on mitä haluaa vuosittain ottaa ulos. Itse aikoinaan laskin että minulla olisi 800 000 sellainen määrä jolla vuosittaisin todella mukavasti eläisin. Tosin kuten jotkut täällä huomautelleet ettei ole järkeä koska korolle korkoa ilmiö ei toteutuisi, eli minullakin todellisuudessa se milli olisi sopiva.
Koko loppuelon ei tarvisi tehdä töitä ja lisäksi pääomani kasvaisi joka vuosi.
Niin. Nyt tuntuu tuolta. Mieti, jos saisit burn outin, terveytesi alkaisi reistata, työ alkaisi tuntua nähdyltä tms. Siinä vaiheessa ehkäpä riittäisi vähempikin, että jäisit pois töistä joko kokonaan tai ainakin joksikin aikaa tai uudelleenkouluttautuaksesi tai perustaaksesi uuden firman tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siperiaopettaa kirjoitti:
Eikö teillä ole avioehtoa? Karmiva tilanne jos teille tulee ero, niin mies vie puolet perinnöstästi ja muustakin :(
Ei ole. Ja minähän tässä olen tähän asti ollut täysin saamapuolella, joten en todellakaan näe mitään karmivaa tässä tilanteessa. Mies on elättänyt kolmilapsista perhettä yksin monta vuotta, kun minä olen ollut kotona. Aikamoiset paineet mielestäni. Meillä ei lasketa, mikä euro kenellekin kuuluu. Lapsilisät ja kummankin palkat menevät samalle tilille. Ainut huono puoli tässä on se, että jos jompikumpi kuolee, tili jäädytetään, eikä toisella ole pääsyä tilillä oleviin rahoihin. Siksi kummallakin on omissa nimissään rahastoja, jotka voi tarpeen mukaan realisoida, jos pahasti käy.
Yhdessä on perhe perustettu täysin nollasta, yhdessä rakennettu, yhdessä raha-asiat pohdittu, joten avioehto ei ole meille ollut koskaan mikään juttu. Aloimme seurustella nuorina ja melko varattomina, joten tilanne olisi varmasti toinen, jos toinen olisi ollut vaikka pitkään jo työelämässä ja kerännyt omaa varallisuutta. Meillä näin ei ollut.
ap
Minulla ja miehelläni on yhteinen tili, joka käytännössä on nykyisin minun käytössäni. Äitini on aina pelotellut tuolla, mutta käsittääkseni ratkaisevaa on lukeeko tilisopimuksessa tilin käyttöoikeus on Matti Meikäläisen JA Maija Meikäläisen vai sitten M.M:n TAI M.M:n. Jos jälkimmäinen eli tai-sanamuoto, rahaa voi nostaa ilman toisen suostumustakin. Vai miten tämä menee? Palstan viisaat, vastatkaa kiitos :)
Olet oikeassa. Kts OP yhteisen tilin käyttö.
Vierailija kirjoitti:
Mä perin 30 000 ja ajattelin olla pari vuotta töistä pois.. joten etköhän sä hetken pärjää.
En ymmärrä. 15 000 euroa/vuosi, riittää hädin tuskin asumiskuluihin. Kaksi vuotta pois työelämästä tekee uudelleen työllistymisen vaikeaksi eli entä sitten, jos et kahden vuoden kuluttua työllistykään? Sitten elät työmarkkinatuella ties kuinka pitkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi maksoit lainat pois? Mä otin 215 000e:n perintöveroon lainaa ja sijoitin nekin rahat. Enkä aio vielä jäädä töistä pois. Perintöä tuli päälle miljoona.
Vierailija kirjoitti:
Miksi maksoit lainat pois? Mä otin 215 000e:n perintöveroon lainaa ja sijoitin nekin rahat. Enkä aio vielä jäädä töistä pois. Perintöä tuli päälle miljoona.
Teen tosin osa-aikaa. Se on ihan kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi maksoit lainat pois? Mä otin 215 000e:n perintöveroon lainaa ja sijoitin nekin rahat. Enkä aio vielä jäädä töistä pois. Perintöä tuli päälle miljoona.
Teen tosin osa-aikaa. Se on ihan kiva.
Jatkan vielä, että aion vähentää työntekoa asteittain muutaman vuoden välein. Vielä vaikka 1500:kin kuussa käteen olisi kiva lisä pääomatulojen päälle.
Lasketaanpa. Elän ihan ok 800 € kk. Mulle 1200 € kk ois luksusta eli 10 vuotta sillä tekis 144 000 €. Jos kuvitellaan että jaksaisin elellä vaikka 70 vuotiaaksi niin jäljellä ois 40 vuotta jolloin tarvitsisin 576 000. Melkein riittäisi jos vielä sijoittelisi osan.
Joku miettii miten 800 € kk riittää? Velaton pieni omakotitalo, kaivo, aurinkopaneelit, kuivakäymälä ja paljon omaa viljelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
siperiaopettaa kirjoitti:
Eikö teillä ole avioehtoa? Karmiva tilanne jos teille tulee ero, niin mies vie puolet perinnöstästi ja muustakin :(
Ei ole. Ja minähän tässä olen tähän asti ollut täysin saamapuolella, joten en todellakaan näe mitään karmivaa tässä tilanteessa. Mies on elättänyt kolmilapsista perhettä yksin monta vuotta, kun minä olen ollut kotona. Aikamoiset paineet mielestäni. Meillä ei lasketa, mikä euro kenellekin kuuluu. Lapsilisät ja kummankin palkat menevät samalle tilille. Ainut huono puoli tässä on se, että jos jompikumpi kuolee, tili jäädytetään, eikä toisella ole pääsyä tilillä oleviin rahoihin. Siksi kummallakin on omissa nimissään rahastoja, jotka voi tarpeen mukaan realisoida, jos pahasti käy.
Yhdessä on perhe perustettu täysin nollasta, yhdessä rakennettu, yhdessä raha-asiat pohdittu, joten avioehto ei ole meille ollut koskaan mikään juttu. Aloimme seurustella nuorina ja melko varattomina, joten tilanne olisi varmasti toinen, jos toinen olisi ollut vaikka pitkään jo työelämässä ja kerännyt omaa varallisuutta. Meillä näin ei ollut.
ap
Minulla ja miehelläni on yhteinen tili, joka käytännössä on nykyisin minun käytössäni. Äitini on aina pelotellut tuolla, mutta käsittääkseni ratkaisevaa on lukeeko tilisopimuksessa tilin käyttöoikeus on Matti Meikäläisen JA Maija Meikäläisen vai sitten M.M:n TAI M.M:n. Jos jälkimmäinen eli tai-sanamuoto, rahaa voi nostaa ilman toisen suostumustakin. Vai miten tämä menee? Palstan viisaat, vastatkaa kiitos :)
Olet oikeassa. Kts OP yhteisen tilin käyttö.
Kiitos :) Meillä on tosiaan se tai-sanamuoto, onneksi!
Laskekaa nelikymppiset huviksenne, millaiset nettotulot teillä tulee olla, jotta ehditte nykyrahassa tienata ne töistä pois hyppäämiseksi "tarvitsemanne" miljoonat lopun työuranne aikana. Moni ei ehdi edes koko työuransa aikana tienata miljoonaa nettona ja pärjää silti.
Puolella miljoonalla elää helposti eläkkeeseen saakka sijoittaen ja pääomaa jonkin verran syöden. Jos ei halua syödä pääomaa, ei voi koskaan jäädä töistä pois, koska se tulevaisuuden menetetty palkka tuntuu silloin yhtä lailla pääoman syömiseltä...
Suomi on pullollaan perikuntien asuntoja ja kesämökkejä, jotka on hankittu perillisten vaurastuttamiseksi ja ovat nyt pelkkiä taakkoja. Jos haluaa olla vapaa, jää töistä pois pienelläkin summalla. Jos haluaa kerryttää varallisuutta, mikään summa ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos Ap ihan välttämättä haluaa tasata puolisonsa kanssa kaiken niin suosittelisin keskustelua miehensä kanssa.
Olen ymmärtänyt että teillä ihan mukavasti menee jo tällä hetkellä taloudellisesti eli se teidän yhteinen 500 000 on tavallaan ylimääräistä jota välttämättä ei tarvita.
Ottakaa taskulaskin käteen ja laskekaa. Helsingin pörssin pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto vuodessa taitaa olla 7.5%
Jos tätä prosenttia käyttää laskuissa niin de 500 000 on vuoden päästä sijoitettuna 537 500 euroa.
Toisen vuoden jälkeen teidän yhteisellä aotilillä on 577 812,5 euroa
Kolmen vuoden jälkeen 621 148,4 euroa.
Neljän vuoden jälkeen teidän yhteisellä aotilillä on 667 734,6 euroa.
Viiden vuoden päästä teidän yhteisellä aotilillä on 717 814 euroa.
Aotili on siis osaketili.
Olisiko järkevää teidän sijoittaa teidän yhteiset rahat?
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Älä tee mitään hätiköityä.
Jos olisin sinun tilanteessasi enkä pitäisi nykyisestä työstäni, toimisin seuraavasti:
1. Sijoittaisin hyvin ajallisesti ja toimialallisesti eri instrumentteihin perityn varallisuuden. Tämä vaatisi varmaan asiantuntijatukea ja tässäkin kannattaisi konsultoida useampaa tahoa.
2. Jatkaisin työntekoa toistaiseksi, jotta saisin palkasta ja pääomatuloista kerättyä sen verran puskuria, että ei tarvitsisi edes alkuvaiheessa syödä pääomaa. Tämä aika voisi olla esim. 6-12kk.
3. Tutkisin vaihtoehtoja siitä, mitä oikeasti haluat tehdä. Mutta älä tee mitään peruuttamatonta, esim. irtisanoudu ilman virkavapaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista että työt lopettamalla loppuu myös eläkkeen kertyminen. Kun rahat loppu ja pääset lopulta (toivottavasti) eläkkeelle, on se sitten mitätön (ovat muutekin pieniä vaikka koko ikäsi painaisit niska limassa).
Meillä sijoituksissa 700 000e ja neljä lasta, en kyllä uskaltaisi vielä jättäytyä töistä pois. Kulutkin on nimittäin suuret monen lapsen kanssa. En myöskään halua käyttää itse pääomaa vaan elää osingoilla. Vielä joku 5-10 vuotta kun sijoitan kaikki tulevat osingot ja vähän lisää omista niin ehkä voi alkaa miettimään työelämästä luopumista :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä perin 30 000 ja ajattelin olla pari vuotta töistä pois.. joten etköhän sä hetken pärjää.
En ymmärrä. 15 000 euroa/vuosi, riittää hädin tuskin asumiskuluihin. Kaksi vuotta pois työelämästä tekee uudelleen työllistymisen vaikeaksi eli entä sitten, jos et kahden vuoden kuluttua työllistykään? Sitten elät työmarkkinatuella ties kuinka pitkään?
Samaa kummastelin. Sain itse tässä sattumalta juuri saman summan ja kyllähän se elämääni helpottaa. Olen kotiäiti ja jotain työtä pitäisi kehitellä ja tuo tuli sellaisena "lottovoittona", että voin nyt paremmalla mielenrauhalla viedä eteenpäin juttuja, mitä haluan kotoa käsin tehdä. Laskin, että pärjään tuolla pari vuotta ilman, että tarvitsee mieheltä pyytää rahaa, mies siis maksaa meillä monet menot. Mutta miksi joku jää pois jo olemassa olevasta työstä, ellei se sitten ole ihan kamala paikka? Ennen kuin kaksi vuotta on kulunut, on jo kauhea stressi, saako uuden työn.
Ei tuo summa riitä alkuunkaan.
Jos et sijoita tuo summa riittää ehkä 15-20 vuodeksi. Jos sijoitat, niin riittää ehkä 20-25 vuodeksi. Sitten pitäisi kituuttaa 6-16 vuotta, että pääset nauttimaan minimieläkettä.
Kuten täällä jo sanottu, tuo puoli miljoonaa ei riitä yhtään mihinkään kun kuvioissa on kolme lasta. Ap:n iästä päätellen lapset eivät vielä ole kovin vanhoja ja kalleimmat teinivuodet on vielä edessä.
Optimistisesti ajatellen tuolla pääomalla voisi saada 5% osinkotuoton, joka olisi 1550€/kk. Tuo voisi olla riittävä, jos ap olisi joku lapseton, sinkku nuukailija. Mutta ei tuolla pyöritä kolmilapsista perhettä, jonka kalleimmat vuodet on vasta edessäpäin.
Jos nykyisestä työstä nettopalkka on 2500€/kk, niin se työ on jotain ihan säällistä, eikä pienipalkkaista ja raskasta suorittavaa työtä. Vähän työnvieroksuja täytyy olla, jos ei kolmen lapsen äitinä tuollainen työ napostele. Jos työn ja lapsiperhearjen sovittaminen tuntuu raskaalta, ainahan voi kysyä voisiko tehdä vaikka neljä päivää viikossa. Ja kun asuntolaina ei enää rasita taloutta, niin tuohan tuo perintö sellaisen tietynlaisen turvan, että ihan heti ei tule hätä käteen jos vaikka työpaikan ilmapiiri käy niin sairaaksi että se uhkaa jo omaa terveyttä.
Tuo pääoma mahdollistaa myös sen, että voi vaihtaa työpaikan mieluisampaan ja pienempipalkkaiseen, jos se nykyinen hyväpalkkainen työ jostain syystä tökkii. Tai jos tykkää kotielämästä ja lastenhoidosta, niin ainahan sitä voi ryhtyä perhepäivähoitajaksi. Kannattaa keskustella miehen kanssa vaihtoehdoista. Mies saattaa olla vähän kypsähtänyt siihen, että on pitkään joutunut maksamaan koko shown, kun ap on ollut kotiäitinä.
Minäkin olin pitkään kotiäitinä (5 vuotta) ja sen jälkeen meni vielä 12 vuotta ennen kuin pääsin vakituiseen työhön, joka on halveksittua ja pienipalkkaista. Lapsi on jo aikuinen, mies tienaa melko kivasti (5000€/kk netto) ja minä tienaan 2000€/kk netto. Meillä on vielä lainoja, mutta lainat vähennettynä netto-omaisuus miljoonan paikkeilla. Minua hiertää työasiat välillä ihan huolella. Ei niinkään itse työ, vaan se miten firmaa pyöritetään (amatöörimäisesti) ja miten työntekijöitä kohdellaan (kuin roskaa). Mutta mies on joutunut niin pitkään maksamaan kaikki viulut, että en kehtaisi mennä hänelle ehdottelemaan, että vaihdetaanpas halvempaan asuntoon että voin jäädä töistä pois. Kyllä molempien pitää kantaa kortensa kekoon kykyjensä mukaan. Miehelle olen ehdottanut, että jos leppoistaisi ja alkaisi tehdä neljä päivää viikossa. Mutta hänellä on kiva työ ja tykkää tehdä sitä ja kokee sen mielenkiintoiseksi.
Kyllä sitä omaa elämää voi säätää parempaan suuntaan ilman että lopettaa työnteon kokonaan. Kannattaa ihan rauhassa miettiä. Ja siinä sivussa kasvattaa sitä pääomaa ja osinkotuloja. Osinkosalkun voi rakentaa niin, että joka kuussa napsahtelee osinkoja tilille.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo summa riitä alkuunkaan.
Jos et sijoita tuo summa riittää ehkä 15-20 vuodeksi. Jos sijoitat, niin riittää ehkä 20-25 vuodeksi. Sitten pitäisi kituuttaa 6-16 vuotta, että pääset nauttimaan minimieläkettä.
Ehkäpä kolmen vuoden kuluttua ap keksii alan, jolle haluaa kouluttautua, opiskelee vuoden - viisi vuotta ja menee töihin. Tai löytää jonkun kivan osa-aikatyön kahden vuoden kuluttua. Tai, tai tai...
Kuitenkin on eri asia toteuttaa haaveitaan kuin vaan haaveilla vuodesta toiseen ja elämä meni ohi.
Alue: Aihe vapaa
Sehän on mitä haluaa vuosittain ottaa ulos. Itse aikoinaan laskin että minulla olisi 800 000 sellainen määrä jolla vuosittaisin todella mukavasti eläisin. Tosin kuten jotkut täällä huomautelleet ettei ole järkeä koska korolle korkoa ilmiö ei toteutuisi, eli minullakin todellisuudessa se milli olisi sopiva.
Koko loppuelon ei tarvisi tehdä töitä ja lisäksi pääomani kasvaisi joka vuosi.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-