Lue keskustelun säännöt.
Mitä yliopistossa opetettavaa ei voi oppia itse kotona?
Kommentit (137)
Sanoisin, että yliopisto on vähän sama kuin matematiikan opiskelu vaikkapa lukiossa. Eli kyseistä asiaa ei opiskella välttämättä puhtaasti asiasisällön takia vaan ajattelun kehittämisen takia. Lukiomatematiikasta käteen jäi looginen ongelmanratkaisutapa ratkaisutapa, mutta en ole ainakaan itse tarvinnut vaikka trigonometriaa sen koommin. Esimerkiksi oikeustieteellisestä jää käteen kyky arvioida ja soveltaa lakia, pykäläthän löytyy netistä. Eli siis mielestäni ei ole kyse siitä mitä tiettyjä asioita opettelee yliopistossa, vaan miten yliopisto kehittää ihmistä toimimaan alallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä vaan. Se on kumma juttu kuinka vähän oikeasti tieteilijöiden tasoisia tekijöitä on ihmisissä, jotka eivät ole yliopistoa käyneet. Sen sijaan, perus Dunning-Kruger meiningillä idiootitkin luulevat olevansa jotain ylemmän totuuden omaavia Einsteiniä. Kyllä ovat huvittavia pellejä.
Mikään ei tosiaan estä opiskelemasta. Mutta MV-lehden tavaaminen ei sitä ole.
Kyllä itseopiskelun mahdollisuudet mm. fysiikan ja tekniikan alalla taitavat rajoittua insinööritasolle.
Harva itseoppinut sinnekään yltää, vaikka muuta kuvittelee.
Erityisesti nämä omien kaikenteorioiden väsääjät ovat huvittavia.
"Einstein sanoo, että e=mc2, mutta eihän energia mihinkään katoa, minun mielestäni kaava pitäisi esittää..."
Vierailija kirjoitti:
Jos meinasit vaikka tieteissä tarvittavan välineistön, aineiston ja laitteiston hankkia kotiin opetellaksesi niin siitä vaan.
Ei aloittaja meinannut mitään, vaan esitti asiallisen kysymyksen. Ehkä vastaus on, että kotona ei voi oppia typerää viisastelua?
No juu voinhan mä lukea asiota kotona, mutta yliopistossa laitetaan soveltamaan opittua tehtävien ja tenttien ym. muodossa. Saa myös ammattilaiselta, eli proffalta, palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Lääkis ainakin on ala jota on paha opetella itsekseen...
Kysyjä puhui yliopistosta, ei korkeakoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtalaisen montaa teoreettista asiaa voi oppia itsekseenkin mutta siihen menee huomattavasti pidempään kuin yliopiston kautta opiskeltuna. Taviksilla menisi aikaa mm. siihen ettei nuo aluksi tajua millä on väliä ja millä ei eli tulee opiskeltua väärissä järjestyksissä. Ehkä huonoista materiaaleistakin koska kohtalaisen moni professori kirjoittaa ainakin osittain omansa.
Jotkut käytännön jutut tulee mieleen tai ne jotka vaatii laitteistoa jota tavikisilla ei ole.
Esim. supertietokonelaskenta, hiukkaskiihdyttimet, ydinreaktorit, lääketieteen monet käytännön toimet, jne.
Kyllä kai ihan mitä vaan voi oppia itse, jos on tarvittava välineistö.
Mutta oppimista kyllä nopeuttaa ja syventää kun on joku asioista tietävämpi auttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkis ainakin on ala jota on paha opetella itsekseen...
Kysyjä puhui yliopistosta, ei korkeakoulusta.
Mitä oikein horiset? Lääketiedettä opiskellaan yliopistossa, esim Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto. Yliopisto myös luetaan korkeakouluksi.
Vierailija kirjoitti:
No juu voinhan mä lukea asiota kotona, mutta yliopistossa laitetaan soveltamaan opittua tehtävien ja tenttien ym. muodossa. Saa myös ammattilaiselta, eli proffalta, palautetta.
Todennäköisemmin isoilla kursseilla assistenteilta kuin proffalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juu voinhan mä lukea asiota kotona, mutta yliopistossa laitetaan soveltamaan opittua tehtävien ja tenttien ym. muodossa. Saa myös ammattilaiselta, eli proffalta, palautetta.
Todennäköisemmin isoilla kursseilla assistenteilta kuin proffalta.
Tai yliopisto-opettajilta.
Opetusharjoittelu ois ollut vähän haastava tehdä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto-opinnoista 75 % on kirjojen lukemista ja tenttimistä luennoilla kerrotaan asioita joita on myös kirjoissa.
Olen historian maisteri. Historiassa opinnot ovat hyvpin pitkälti kirjojen lukua ja luento-opetusta, jonka nykyisin voi tehdä myös etänä. Aika vähän kampuksella pitää käydä seminaareja lukuunottamatta, joissa juuri vertaisarviointi on tärkein elementti läsnäolopakolle. Historia oppiaineena on luonteeltaan sen kaltainen, että usein ilmaantuu itseoppineita haastamaan yliopistokoulutettuja. Tyypillistä näille itseoppineille on kokonaisuuksien tajun puute. On luettu sieltä täältä sälää ohjaamatta ja ymmärtämättä kontekstia. Saatetaan osata näsäviisastella joillain nippeleillä juuri sieltä omasta ydinkiinnostuksen kohteesta, mutta historian lainalaisuuksia tai syy-seuraussuhteita ei ymmärretä lainkaan. Myöskään soveltaminen tai kriittinen vertailu ei onnistu. Käytännössä en myöskään ymmärrä miksi sitä yliopistokoulutusta pitää ylipäätään haastaa. Jos ala kiinnostaa, niin yliopisto-opinnot kannattaa tehdä.
Tämä on kyllä sellanen asia, jota monet eivät opi yliopistossakaan. Mutta jokainen siellä opiskellut osaa luettelemasi litanian sanasta sanaan.
Vaikka on totta, että tiettyjä asioita on vähintään helpompi käytännön kannalta oppia yliopistossa, monilla akateemisilla on kummallisia uskomuksia ja luuloja "itseopinneista". Nimenomaan tunteisiin perustuvia uskomuksia ja kuvitelmia, eivät faktaa.
Näiden eroa on todella monen hankala erottaa koulutustaustasta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
No juu voinhan mä lukea asiota kotona, mutta yliopistossa laitetaan soveltamaan opittua tehtävien ja tenttien ym. muodossa. Saa myös ammattilaiselta, eli proffalta, palautetta.
Opitun soveltaminen tenttien muodossa? Eihän se edes ole vielä soveltamista, vaan toistat sen mitä kirjassa sanotaan, ehkä reflektoiden.
Ja palaute, hienoa, jos sitä jossain saa. Yleensä se palaute on vain arvosana reksiterissä, etkä koskaan voi tietää, tippuiko numero sen takia, ettei reflektoistasi pidetty vai olitko unohtanut, mitä luki sivun 332 alareunassa.
t. yhteiskunta- ja kasvutustieteen opintoihin pettynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juu voinhan mä lukea asiota kotona, mutta yliopistossa laitetaan soveltamaan opittua tehtävien ja tenttien ym. muodossa. Saa myös ammattilaiselta, eli proffalta, palautetta.
Opitun soveltaminen tenttien muodossa? Eihän se edes ole vielä soveltamista, vaan toistat sen mitä kirjassa sanotaan, ehkä reflektoiden.
Ja palaute, hienoa, jos sitä jossain saa. Yleensä se palaute on vain arvosana reksiterissä, etkä koskaan voi tietää, tippuiko numero sen takia, ettei reflektoistasi pidetty vai olitko unohtanut, mitä luki sivun 332 alareunassa.
t. yhteiskunta- ja kasvutustieteen opintoihin pettynyt.
Miten pitkälle etenit opinnoissasi? Perusopinnoissa jauhetaan nimenomaan perusasioita, ja jauhamisen tuloksena päässä on (toivottavasti) tietomassa, jota parin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ryhdytään työstämään niin, että tiedemaailma aukeaa.
(Paitsi kasvatustieteessä, jossa mutu on vahva johdattelija sekä teoriassa että käytännössä loppuun asti.)
Vierailija kirjoitti:
Fysiikkaa.
Fysiikan teoriapuolta voi helposti vääntää itse. Tentitkin alkaa olla etänä nyt korona-aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään, mihin liittyy esim. kemiallinen tai fysikaalinen analytiikka. Niitä laitteistoja ja tarvittavia kemikaaleja kun et saa sinne kotiisi ostettua, vaikka kuvittelisitkin manuaalien ja analyysiohjeiden avulla mukamas ihan itse oppivasi. Mitä tuonne alle nyt sitten aloja mahtuu: kemia, fysiikka, biologia, molekyylibiologia, biokemia, lääketiede, eläinlääketiede, farmasia...
Myös lähes kaikkien teknillisten alojen opiskelu vaatii paljon laboratoriotöitä erilaisissa laboratoriotiloissa. Jos pystyy kotiinsa pystyttämään esimerkiksi puhdastilan tai hankkimaan laitteistoa vaikkapa paloturvallisuutta mittaaviin kokeisiin niin siitäpä vaan.
Veikkaan, että myös tieteen muotovaatimukset täyttävä kirjoitustaito, jota mm. raporteissa ja tutkielmissa tarvitaan, voi jäädä itseoppineella tieteenharjoittajalla puutteelliseksi.
Höpöhöpö. Itse olen opiskellu itseni dipaksi käymättä koululla kertaakaan varsinaisilla luennoilla. Labrajuttuja ei dippavaiheessa ollut. Tentit koululla exam-akvaariossa silloin kun itselle sopi. Jotain ryhmäjuttuja oli, mutta etänä Teamsin kautta. Dipan tein työn ohella.
Vierailija kirjoitti:
Mitään, mihin liittyy esim. kemiallinen tai fysikaalinen analytiikka. Niitä laitteistoja ja tarvittavia kemikaaleja kun et saa sinne kotiisi ostettua, vaikka kuvittelisitkin manuaalien ja analyysiohjeiden avulla mukamas ihan itse oppivasi. Mitä tuonne alle nyt sitten aloja mahtuu: kemia, fysiikka, biologia, molekyylibiologia, biokemia, lääketiede, eläinlääketiede, farmasia...
Ei kaikkeen luonnontieteelliseenkään tarvitse varsinaisesti mitään labrakamaa. Mun mies on opiskellut fysikaalista kemiaa ja se on niin matemaattista, ettei siinä ihan hirveästi olla labroissa oltu.
Intersektionaalista marxilaista feminismiä ei ilmeisesti voi oppia kuin yliopistoissa.
Kansalaistutkijat oppivat kaiken ilman turhia yliopistohössötyksiä, lääketieteestä fysiikkaan ja heidän ylivertaista tietämystään voi löytää monilta keskustelupalstoilta.
Tuo nyt on vain älyn puutetta ja sitä ei opita yliopistossa. Jos looginen päättelykyky on huono ja kyky johtaa tosiasioista sekä ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ei onnistu niin se on järki kun puuttuu. Ja se puuttuu suurimmalta osalta ihmisiä.