Laittavatko teidän miehet oikeasti oma-aloitteisesti ruokaa?
Oma-aloitteisuudella tarkoitan sitä, että mies ehdottaa mitä syötäisiin, käy kaupassa ja tekee ruuan itse alusta loppuun? Työkaveri jotain mainitsi, että mies laittaa tiettyinä päivinä sapuskat valmiiksi koko perheelle, kun pääsee aikaisemmin töistä. Onko näitä tapauksia enemmänkin, tuli ihan kade mieli. Oma mies osaa pyytäessä tehdä yksittäisiä hommia kuten kuoria perunat tai ruskistaa jauhelihan ja lisätä siihen valmiin pataseoksen. Muttei kyllä ikinä muuten puutu arkiruokailuun. Kesäisin ja vieraille kyllä grillaa lihat ja makkarat. Muuten se olen aina ja ikuisesti minä, joka suunnittelen mitä syödään ja valmistan ruuat. Mies ja lapset tulevat pöytään kun kymmenennen kerran pyydän ja siinä se. Saisko asiaan muutosta jotenkin vai antaako olla? Vinkkejä?
Kommentit (123)
[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 11:28"]
Ap, kun miehesi ruskistaa jauhelihaa, niin innosta häntä tekemään ruoka loppuun asti itse. Ei siis mitään purkkiseoksia jauhelihan joukkoon. Mies saattaa tajuta miten kivaa ruuanlaitto on. Jos ekat yritykset menee pieleen, älä valita äläkä vittuile. Jos onnistuu, kiitä.
[/quote]
Tämä on muuten ihan hyvä vinkki, mutta miestä ei kyllä ruuan teko hirveästi kiinnosta. Ei ole koskaan kiinnostanut. En tykkää noista puolivalmiista ateriakastikkeista, vaan teen mieluummin kastikkeet ja muut ihan itse. Tulee halvemmaksikin, kun rahat ovat tällä hetkellä vähän tiukilla. En ole koskaan vittuillut miehellä keittiössä, en vain jaksa patistella että tulisitko kuorimaan perunat, laittaisitko ne kiehumaan, ottaisitko leivän kaapista jne. Omaa laiskuuttahan tämä tietysti on, etten joka juttua jaksa pyydellä vaan teen sitten itse. Joskus pyysin laittamaan lautaset pöytään. No kyllähän ne siihen ilmeistyivät, lasit ja ruokailuvälineet, leivät ja juomat vaan jäivät puuttumaan. Minusta olisi mukava laittaa ruokaa yhdessä keittiössä, mutta mies poistuu sieltä aina kun ei heti keksi mitä seuraavaksi voisi tehdä.
Jep tekee, ja pakkokin on, koska minä teen iltapainotteista vuorotyötä ja muussa tapauksessa perhe ei söisi...
Mies ja minä harrastamme molemmat ruuanlaittoa, tykkäämme kokeilla eri maiden reseptejä ja muutenkin eksperimentoida. Minkä lisäksi mies tekee hyvää arkiruokaakin.
Kai se on harrastuneisuudesta kiinni. Ruuanlaitto on siitä hauska harrastus, että se palkitsee saman tien...
[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 11:36"]
Mies hoitaa meillä ruokapuolen. En oikeastaan tiedä yhtään oman sukupolven perhettä tuttavapiiristä, jossa mies ei osallistuisi vähintään tasapuolisesti ruuanlaittoon (ainakin viikonloppuisin, jos nainen on päivät arkisin kotona). Olisko vähän sukupolvi- ja ehkä myös kulttuurikysymys (kaupunki vs. maaseutu)?
[/quote]
Me olemme nuoria ja moderneja kaupunkilaisia mutta meillä nainen, eli minä, kokkaan koska minä olen tarkempi ruoan laadusta ja koostumuksesta. Se on ainoa kotityö jonka teen mieluusti.
Sanotaan, että ruoanlaitto on miehelle harrastus, naiselle velvollisuus.
Tekee kyllä ruokaa useammin kuin minä, mutta minun pitää kertoa (tai painostaa häntä päättämään), että mitä syödään. Kaupassa käy myös mutta toivoo valmiiksi kirjoitetun listan mukaan. Jos ei saa listaa, valitsee ruoaksi jauhelihakastikkeen ja perunat.:D aina.
Ilman eri neuvotteluja mies on jo vuosia käyny töistä tullessaan ruokakaupassa ja tehny ruoat. Mä laitan sille työpäivän aikana tekstarilla kauppalistat.
hoidan astiakoneen, pyykin ja imuroinnin. mies hoitaa käsitiskit.
[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 11:29"]
No oho! Ap. tässä taas. Olen ilmeisesti sitten vähemmistössä, kun mies ei tosiaankaan juuri puutu arkiruokiin. En tiennyt, että miehet ovat edes kiinnostuneita ruuan tekemisestä tai osaisivat muuta kuin paistaa ne pihvit ja grillata makkarat. Ja leipominen vielä.
[/quote]
Pakko nyt puuttua tähän, mutta miten et ole tiennyt?! Ja miksei osaisi? Et kai tosissasi luule että ruuanlaittotaito on jotenkin sukupuolisidonnaista? Että naisten geeneissä on jotain sellaista joka automaattisesti kertoo kuinka kauan pottuja pitää keittää? Luulisi tajuavan että jokaisen se pitää opetella, ei se tieto mistään sukupuolielimistä tule.
Mies tekee pääsääntöisesti kaiken ruuan meillä. Ihan yksi-kaksi kertaa kuukaudessa minä teen jotain tai sitten kokkaillaan yhdessä. Mies tykkää ruuanlaitoista, pienenä haaveena hänellä on jopa oma reseptikirja joskus :) Ja hän osaa taikoa ihmeellisesti kaikista minimaalisistakin lähtökohdista ihan kunnon aterioita: kun minä tyyliin vilkaisisin kaappiin ja toteasin ettei täällä mitään, pitää käydä kaupassa, niin miehellä alkaa pää jo pursuta ideoita mitä kaikkea hienoa saisi aikaiseksi. Mutta minä hoidan sitten noita "perinteisiä miesten töitä", puutarhan ja pihan, koska itse pidän siitä paljon ja vaihdan auton renkaat koska osaan paremmin kuin mies.
Hei! Kyllä esim. olemme suomalais-venäläinen perhe ja kokkaamme yhdessä,joskus(aika usein)mies laitta ruokaa. Kalaruoat tykkä ja onnistuu tekemään mua parempi :)! Hän myös leipoo tyttäremme kanssa. Kaikilta mielistäni ei voi vaatia. Jotkut miehesta ovat niin luovia kokkamaan mutta ei kaikki. Venäjällä miehet eivät yleensä laittavat ruoan,joten minun tapauksessa yllättyin. Venäläiset miehet mielillään viettävät lapsien kanssa enemmään aika-harrastavat ja auttavat läksyissä:). Asiat ovat kultturikohtaisia:).
Mies suunnittelee ateriat, hankkii ainekset, kokkaa ja siivoaa keittiön ja ruokasalin aterian jälkeen ehkä 2-3 päivänä viikossa. Toiset 2- 3 päivää teen samat minä.
Sunnuntaisin on jotakuinkin "aina" päivällisvieraita ja sen menyy suunnitellaan yhdessä.
En ole koskaan kokenut tuota "issueksi".
Mutta ehkei sellaisia asioita huomaakaan, jotka aidosti toimivat...
90-luvulla ja 2000-luvun alussa meidän faija ainakin aina laittoi ruoat viikonloppuisin ja yleensä hoiti kauppareissutkin (ja nykyäänkin, vaikka ei enää asuta kotona). Se oli varmaan sille sellaista "omaa aikaa", kun pääsi yksin kauppaan. Paitsi me lapset kyllä usein tykättiin mennä mukaankin eikä se valittanut, kun sai kantoapua. Kesäisin se grillas paljon eli yleensä oli jonkinlaista lihaa, kanaa tai kalaa. Sen lisäksi perunaa tai riisiä tms. sekä lähes poikkeuksetta salaattia. Suht perusruokaa, mutta herkullista. Musta on tosi kiva, kun iskä (tai ylipäänsä miehet) laittaa ruokaa.
Ja mun mies kyllä myös mielellään kokkaa ja yleensä on ihan hyviä ruokia, vaikka välillä vois kyllä seurata vähän reseptiäkin...
Meillä mies hoitaa kokonaan kodin pyörittämisen ruokineen ja jopa aamupaloineen. Hän on kotosalla enemmän kun tekee lähinnä freelancer hommia, ja itse taas teen pitkää päivää. Siivooja hoitaa siivoamisen ja pyykinpesun ja vaatehuollon koska molemmat inhoamme noita hommia.
Meillä mies suunnittelee, ostaa aineet, tekee ruuat. Aina ja kaikki. Joskus autan leipomossa ja teen jälkiruuat siis pannukakun tai rahkan, mies tekee sitten vaativammat kuten creme bileet ja pannacotat. Tykkää todella kokkauksesta, on siinä tosi hyvä, hallitsee niin suomalaiset perinneruuat, tavisarkiruuat, mutta tekee enimmäkseen suomalaiseen makuun tvistattuja ruokia Italian, Intian ja thaimaan keittiöistä. Sushit ym tietysti myös hallitsee, pizzat tekee heittämällä ym.
Ja tämä tarina on tosi.
Treme bruleet, ei sentään bileet.
T. Edellinen
Ei laita. Lisäksi mies on kasvissyöjä, kun minä ja lapsi syödään kaikkea. Oon nyt ollut erittäin kyllästynyt siihen, että mies ei tee ruuan eteen mitään ja kaiken lisäksi hänen kasvisruokavalionsa pitäisi ottaa huomioon, eli sopivien ruokien vaihtoehdot ovat vähissä. Usein oonkin tehnyt niin, että teen ruuan vain itselle ja lapselle, mies syököön mitä syö. Tuossa asiassa voisin kyllä tulla vastaan, jos suurin osa siivouksestakin ei olisi mun harteilla. Mutta niin kauan kun on, niin mennään näin.
Kyllä laittaa oma-aloitteisesti ruokaa todellakin. Myös lapsen ollessa vauva teki soseita pakkaseen oma-aloitteisesti, ja nyt tekee jälleen oma-aloitteisesti isoja annoksia pakkaseen 4-vuotiaalle. Viikonloppuna ehdottaa usein, että tekee jotain herkkuruokaa kaikille ja käy tietysti myös kaupassa. Yleensä hakee myös kaupasta minulle ainekset, jos minä teen ruokaa, koska haluaa kantaa painavat tavarat. Meillä kaikki kotityöt ovat jakaantuneet ihan itsestään aika tasan.
Laittaa ja hyvää laittaakin! Oon ihan suoraan sanonut, etten minä viitsi kokata, koska miehen ruoka on niin paljon parempaa. Yhdessä käydään kaupassa. Jos mies kokkaa, minä siivoan. Itse hoidan leipomispuolen, teen sekä suolaiset että makeat.
Mies myös siivoaa oma-aloitteisesti ja tekee muitakin kotitöitä. Kertaakaan ei ole tarvinut pyytää.
Kyllä meillä mies tekee ruuan. Kunhan minä ensiksi olen hankkinut kaupasta tarvittavat aineet ja todnäk esivalmistanut kaiken muun, niin herra lehahtaa paikalle paistamaan pihvit.. jonka jälkeen saan vetää painepesurilla koko keittiön ja astiakaapissa ei ole ensimmäistäkään puhdasta astiaa.. arvaa vaan, kuka ne siivoaa?
Mies kokkaa aika lailla tasapuolisesti mun kanssa. Minä teen enemmän itämaisia ruokia ja muuta etnistä. Mies enemmän erilaisia klassikoita ja suomalaisia perinneruokia.
käy kaupassa ihan omatoimisesti tai sitten tuo listan mukaan mitä tarvitsen.
Leipomisen osalta minä leivon täytekakkuja yms. Muuta makeaa. Mies leipoo lähinnä leipää ja sämpylöitä. Eilen teki juureen leivottua ruisleipää.
Mies myös hoitaa ihan pyytämättä lapset, pyykit ja siivousta yhtä lailla kuin minäkin. Tosin olen ollut selkävaivainen koko syksyn, mies joutunut enemmän hoitamaan noita hommia.
Miten sitten AP saisi miehensä kokkaamaan, tai tekemään muuta oma-aloitteisesti? Vaikee pala, jos ei mieheltä itseltään löydy kiinnostusta tehdä. Pakkotilanne tietysti saisi ehkä ns. Lampun syttymään miehen päässä.