Lue keskustelun säännöt.
Laittavatko teidän miehet oikeasti oma-aloitteisesti ruokaa?
09.01.2014 |
Oma-aloitteisuudella tarkoitan sitä, että mies ehdottaa mitä syötäisiin, käy kaupassa ja tekee ruuan itse alusta loppuun? Työkaveri jotain mainitsi, että mies laittaa tiettyinä päivinä sapuskat valmiiksi koko perheelle, kun pääsee aikaisemmin töistä. Onko näitä tapauksia enemmänkin, tuli ihan kade mieli. Oma mies osaa pyytäessä tehdä yksittäisiä hommia kuten kuoria perunat tai ruskistaa jauhelihan ja lisätä siihen valmiin pataseoksen. Muttei kyllä ikinä muuten puutu arkiruokailuun. Kesäisin ja vieraille kyllä grillaa lihat ja makkarat. Muuten se olen aina ja ikuisesti minä, joka suunnittelen mitä syödään ja valmistan ruuat. Mies ja lapset tulevat pöytään kun kymmenennen kerran pyydän ja siinä se. Saisko asiaan muutosta jotenkin vai antaako olla? Vinkkejä?
Kommentit (123)
Laittaa kun ehtii, eli minä pääsääntöisesti viikolla, mies hoitaa yleensä viikonloppuisin aamupalat ja teke silloin ruokaakin tai kokataan yhdessä jotain erikoisempaa. Mies on mulle alun alkaen ruonalaiton alkeet opettanut, en yhteen muuttaessa osannut kuin keittää veden pohjaan :) Nykyään olen jo parempi kokki. Miehen vastuulla on kesäsisin yleensä grillaus ja me tehdään ainakin päivän yksi ruoka grillissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä käy kaupassa ja laittaa tahtomansa ruuat. Bravuuri ovat naudanlihapihvit ja porkkanamuhennos. Meillä on ihan luonnollista, että ruuat laittaa se, joka ehtii. Mitään puolivalmiita ei käytetä lainkaan, vaan itse tehdään ruuat.
Meillä laittaa lähes aina, vuoden aikana olen tehnyt ruokaa ehkä 5 krt.
Yhdessä käydään kaupassa. Mies siivoaa myös jälkensä keittiössä ja minä siivoan sitten muualla.
Mieheni on kyllä hyvä kokki, mutta joskus alkaa tympimään hänen ruokansa kun kaikissa pitää käyttää erikoisia mausteita. Varsinkin perinteisissä ruoassa hän ei mielestäni onnistu niin hyvin kuin minä tekisi. Mutta ei voi valittaa :)
Mies käy kaupassa ja tekee ruoat. En puutu niihin hommiin ollenkaan. Ja hoitaa myös keittiön siivouksen ja astioiden tiskauksen. Nykyään on lisäksi astianpesukone. En edes muista millon viimeksi olen tehnyt ruokaa...
Jep. On arkisin ennen minua kotona, joten ruoka on valmista kun ehdin kotiin. Voisin laittaa itsekin, mutta mies kuolisi nälkään jos joutuisi odottamaan siihen asti.
Ruokalista suunnitellaan yhdessä, koko perhe, lapsellakin on vaikutusmahdollisuus.
Minä shoppaan, koska mies inhoaa sitä. Jääkaapin ovessa sitten lukee: makaronilaatikko, poronkäristys, sosesoppa jne. Joista mies sitten ihan itse valitsee mitä laittaa mikäkin päivä ja mitkä lisukkeet tulee minkäkin kanssa.
Osaa myös katsoa kalenterista milloin on muuta menoa ja tehdä edellisenä päivänä kahden päivän ruuan, josta sitten lämmitetään kiirepäivänä.
Osaa myös oma-aloitteisesti siivota jäljet ja käynnistää tiskikoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin useammin mies tekee arkiruuat. Minä teen sitten viikonloppuisin, varsinkin jos on aikaa panostaa vähän enemmän ja tehdä jotain oikein herkkua. Muita kotitöitä tuo tosin ei sitten oma-aloitteisesti teekään, mutta tyhjää parempi se ruuanlaittokin.
Mun mies ei laita juurikaan ruokaa. Just sen verran, että jos olen ostanut ja nostanut tarvikkeet valmiiksi jotain simppeliä ruokaa varten ja laitan vielä selkeät kirjalliset ohjeet, niin saa niistä vatsan täytettä aikaiseksi. Ruoanlaitto suunnitteluineen ja kaupassakäynteineen siis lähes täysin mun vastuulla.
Toisaalta, mies sitten vastaa pääasiassa kodin siivouksesta ja pyykinpesusta, mä teen niistä selkeästi pienemmän osan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.01.2014 klo 11:10"]Tekee kyllä oma-aloitteisesti, mutta harvemmin sellaista jota minäkin voisin syödä, vege kun olen. Ei siinä mitään, meillä on vähän tämmönen systeemi, ehkä alussa se tuntui oudolta (ed. parisuhteen jälkeen), mutta molemmat laittaa sitä ruokaa kuin haluaa syödä. :) Joskus harvoin hän laittaa pelkkää kasvisruokaa, ja sekin on aina hyvää. Enkä mäkään tee juuri lainkaan liharuokia, toki hän mun kasvisruoista tykkää, mutta onhan se niinkin, etten mäkään huomioi hänen liharuoan kaipuutaan, joten en jaksa närkästyä siitä, että hän kokkaa sitä itse, eikä HUOMIOI MUA, NYYH...! :D Kaipaisin kyllä vähän enemmän sellaista yhteisöllisyyttä tähän, että suunniteltaisiin tarkemmin mitä ruokia laitellaan, ja siinä huomioitaisiin molempien mielihalut. Ihan joskus on tooosi tympeä tulla raskaan päivän jälkeen kotiin, kun tuoksuu mausteinen ruoka, mutta siellä onkin vaan jotain lihapöperöä...[/quote]
Tähän pakko kommentoida, kerroin tuolla ylempänä, että mies tekee meillä kaikki ruoat ja itse hoidan siivouksen. Itse olen siis myös vege ja mies oikein "äijä" eli lihansyöjä. Nuo ruokajutut menee kuitenkin ihan kivasti niin, että syödään joko kokonaan kasvisruokaa, joka on mielestä miehelle kun hän sen itse tekee (paljon papuja/linssejä eli proteiinia ja lisäksi paljon mausteita), tai jotain kasvispöperöä johon mies esim. paistaa itselleen lisukkeeksi pihvin tai muuta lihaa, tai sitten joskus tekee joistain ruoista kaksi versiota, esim pastakastikkeen pohjaan pilkotaan samat vihannekset ja sitten laitetaan kahdelle pannulle, toiselle sitten jauhelihaa ja toiselle soijarouhetta. Selkeitä liharuokia, kuten jotain uunipaistia tms, tekee silloin kun minä en ole kotona.
Eli nuo ruokavaliot on kyllä mahdollista yhdistää, mutta toki vaatii jonkin verran vaivaa. Tsemppaa sitä miestäsi kokeilemaan enemmän noita proteiinipitoisia kasviksia, jos se on hänellä ongelmana että pelkää jäävänsä siitä paitsi (niinkuin useasti tuntuu lihansyöjillä olevan).
Välillä, silloin kun innostuu jostain uudesta jota haluaa kokeilla (tarvii kyllä aina vähän neuvoja), ja silloin jos mä joudun olemaan viikonlopputöissä niin silloin laittaa valmiiksi jotain. Kesäisin hoitaa grilliruokien hankinnan. Ei vaan ole mikään kovin hyvä kokki, no en ole minäkään, yhteistuumin kuitenkin aina saadaan jotain aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä teen meillä suurimman osan ruoista. Olen yleensä aikaisemmin kotona joten teen ruoat senkin vuoksi ja yleensä myös suunnittelen mitä arkena syödään. Muuten tehdään sen mukaan kumpi ehtii tekemään. Leipomisen olen kyllä jättänyt pääsääntöisesti vaimolle.
Mä yleensä kokkaan, mutta mies käy kaupassa (teen ostoslistan). Tykkään häärätä keittiössä, mutta ruokaostosten teko on useimmiten ihan myrkkyä.
Joskus mies sitten innostuu ja haluaa kokata jotain. Yleensä tekee jotain simppeliä ja huutelee apuja, kun "on niin monta juttua meneillään ettei ehdi yksin kaikkea". Se on oikeastaan aika huvittavan suloista :) Harvemmin myöskään siivoaa jälkiään keittiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittaisi useammin jos sallisin! :)
Mies laittaa ruokaa kun en jostakin syystä kerkeä tai voi. Ruuanlaitto on meillä mun homma kun tykkään siitä. Mies siivoaa.
Mökillä mies laittaa useammin ja ihan oma-aloitteisesti ruokaa. Hän käy kalassa, perkaa saaliin ja siitä jotenkin luontevasti jatkaa aterian valmistamiseen.
Mies käy myös kaupassa, mutta koska mä vastaan perheen ruokahuollosta, lista on yleensä mun tekemä. Hän ei ole koskaan soittanut kaupasta mitään hätäpuheluja. Jos jotain listan tuotetta ei ole, mies osaa korvata sen.
Kun on paljon ostettavaa, mies tulee kantoavuksi.
Ap, kun miehesi ruskistaa jauhelihaa, niin innosta häntä tekemään ruoka loppuun asti itse. Ei siis mitään purkkiseoksia jauhelihan joukkoon. Mies saattaa tajuta miten kivaa ruuanlaitto on. Jos ekat yritykset menee pieleen, älä valita äläkä vittuile. Jos onnistuu, kiitä.
No oho! Ap. tässä taas. Olen ilmeisesti sitten vähemmistössä, kun mies ei tosiaankaan juuri puutu arkiruokiin. En tiennyt, että miehet ovat edes kiinnostuneita ruuan tekemisestä tai osaisivat muuta kuin paistaa ne pihvit ja grillata makkarat. Ja leipominen vielä. Hivenen nyt ketuttaa. Onneksi oma mieheni on vuosien kuluessa kehittynyt niin, että osaa käydä ostamassa valmisruokia itse kaupasta ilman listaa ja tyrkätä ne mikroon. Lasten ollessa pieniä tästä käytiin iso vääntö kun en aina jaksanut tehdä tarkkaa listaa valmiiksi, vaan sanoin "tuo jotain".
Meillä taitaa olla peli menetetty, mutta hienoa että noin monissa perheissä hommat menevät tasan. Meillä on menty vuosien kuluessa siihen klassiseen "naisen sisätyöt ja miehen ulkotyöt". Mies hoitaa pihan, auton ja rempat. Meneehän se näinkin, kerrostalossa voi hieman nyppiä jos mitään korvaavaa ei tulis tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma voi syntyä myös toisin päin :)
Eksä oli kova laittamaan ruokaa. Laittoi kovalla vaivalla kaikkea erikoista ja kokeili uutta mistä tietenkin pisteet, mutta ku itse olen hyvin intohimoinen kokki ja pidän ihan erilaisiat ruoista kuin hän, meille tuli joskus jopa riitaa että kumpi kokkaa ja mitä.
Nykyinen mies antaa mun kernaasti laittaa ruoaksi mitä haluan ja syö kaiken tyytyväisenä. Se on ihanaa. Tosin nykyinenkin mies osaa kokata ja kokkaakin jos pyydetään. Ensitreffit hänen luonaan oli viiniä ja hänen laittamaa ruokaa.
Olen mies ja teen lähes aina ruuat ja käyn kaupassa. Vaimo on periaatteessa parempi kokki ja saattaaa kokata, jos tulee vieraita. En arkiruoka todellakaan antaisi hänen vastuulle - lisäaineiden ja sokerin määrä rähjähtäisi ja hinta tuplaantuiis.
Mies hoitaa meillä ruokapuolen. En oikeastaan tiedä yhtään oman sukupolven perhettä tuttavapiiristä, jossa mies ei osallistuisi vähintään tasapuolisesti ruuanlaittoon (ainakin viikonloppuisin, jos nainen on päivät arkisin kotona). Olisko vähän sukupolvi- ja ehkä myös kulttuurikysymys (kaupunki vs. maaseutu)?
Tottakai mies käy kaupassa, suunnittelee ruokia ja laittaa niitä. Sanoisin, että meillä homma menee suunnilleen niin, että minä hoidan 60 % yllä mainituista ja mies loput. Ja ihan mielellään tekee noita juttuja. Miehen ruokalistalla on mm. perus makaroonilaatikko, pasta bolognese, liha-, nakki- ja kalakeitot, pizza, tortillat, erilaiset pihvit lisukkeineen, uunilohi ja -perunat, perunasoselaatikko, kanakorma, munakas jne... eli tosi monenlaista osaa laittaa. Ja tekee hyvää. Ainoastaan leipomista ei ole halunnut opetella. Kerran teki minulle itse synttärikakun, mutta sanotaanko, että lopputulos ei ollut ihan tavoitellun kaltainen. Niinpä olen vapauttanut hänet yrittämästä moista enää uudelleen. ;)
Mun mies on parempi kokki kuin minä. Silti teen useimmiten ruoat koska olen kotona lasten kanssa. Viikonloppuna mies usein kokkaa ja minä toimin apulaisena ja siivoan keittiön. Miehen bravuurit on pihvit ym liharuoat, thairuoka, pitsat.
Itselläni on hieman motivaatio hiipunut kokkaamisen suhteen, koska tuntuu ettö mies on täysin ikinä tyytyväinen ruokiini...ehkä ihan syystä. :D
Ruoanlaittotaito vaatii paljon harjoittelua, innostusta ja motivaatiota. Mun pitäisi yrittää tsempata itseäni, koska olisi kiva osata se kunnolla..Ehkä laitan ensi vkl miehen lasten kanssa ulkoilemaan ja kokkaan ihan yksin, rauhassa!
Meillä teemme yhdessä kauppalistan, mies käy kaupassa ja tekee kaikki ruoat. Mä en jaksa kauppakasseja kantaa kotiin, ja ruokaa en suostu tekemään. Mies jaksaa kantaa kassit ja tykkää tehdä ruokaa. Hyvä näin!
Tekee kyllä oma-aloitteisesti, mutta harvemmin sellaista jota minäkin voisin syödä, vege kun olen. Ei siinä mitään, meillä on vähän tämmönen systeemi, ehkä alussa se tuntui oudolta (ed. parisuhteen jälkeen), mutta molemmat laittaa sitä ruokaa kuin haluaa syödä. :) Joskus harvoin hän laittaa pelkkää kasvisruokaa, ja sekin on aina hyvää. Enkä mäkään tee juuri lainkaan liharuokia, toki hän mun kasvisruoista tykkää, mutta onhan se niinkin, etten mäkään huomioi hänen liharuoan kaipuutaan, joten en jaksa närkästyä siitä, että hän kokkaa sitä itse, eikä HUOMIOI MUA, NYYH...! :D Kaipaisin kyllä vähän enemmän sellaista yhteisöllisyyttä tähän, että suunniteltaisiin tarkemmin mitä ruokia laitellaan, ja siinä huomioitaisiin molempien mielihalut. Ihan joskus on tooosi tympeä tulla raskaan päivän jälkeen kotiin, kun tuoksuu mausteinen ruoka, mutta siellä onkin vaan jotain lihapöperöä...