Lue keskustelun säännöt.
Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?
Tähän ketjuun olisi kiva saada vastauksia siihen, mitä on tarkoitus tapahtua, kun nainen ymmärtää, että toiset ovat suositumpia kuin toiset (minkä tosin ihmiset oppivat keskimäärin jo lapsina, mutta ei mennä siihen).
Mikä asia konkreettisesti muuttuu, kun naiset ovat samassa ymmärryksessä kanssanne siitä, että osa miehistä on toisia suositumpia?
Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:
A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.
B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.
Lisäksi toivon tarkennusta sanaan "nainen": tarkoittaako tämä kaikkia aikuisia naisia, vai esimerkiksi jotakin tiettyä osaa naisista, kuten nuoria naisia? Jos ei ole tarkoitus puhua keski-ikäisistä tai vanhoista naisista vaan nuorista, miksi ei puhuta "nuorista naisista"?
Innolla odotan vastauksia.
Kommentit (2682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytymisen ennustamista koskevat mallit eivät ole verrattavissa fysiikan tai kemian ilmiöihin, jossa voidaan kirjoittaa yhtälö, ja sitten tehtyjen kokeiden jälkeen kirjoittaa yhtälön alkuun kerroin, jolla yhtälöllä lasketut tulokset saadaan vastaamaan kokeellisia mittaustuloksia (eli siis "kalibroitua").
Tässä ihan oikeasti ei ole mitään ihmeellistä muuta kuin siinä tapauksesa, että jostain kummallisesta syystä olettaa käyttäytymistieteiden taipuvan samaan muottiin kemian ja fysiikan kanssa ollakseen vakavasti otettavia. Samalla tavalla molemmissa ensin tehdään havaintoja, ja sen jälkeen pyritään luomaan selitys havainnoille. Sitten pyritään tuon selityksen avulla ennustamaan (yleensä naisten) tulevaa käyttäytymistä.
Minäkin tunnen naisen, joka on pariutunut itseään selvästi heikkotasoisemman miehen kanssa. Havaintoni ei tee tyhjäksi sitä, että yleensä naiset etsivät itseään parempaa miestä eli pyrkivät toteuttamaan sitä kuuluisaa hypergamiaa. Markkina-arvostaan tietoinen mies ohjaa toimintaansa niin, että pyrkii panostamaan esimerkiksi itseään lyhyempiin ja vähemmän koulutettuihin naisiin, koska tietää pituuden ja koulutuksen olevan noin keskimäärin naisille itselleen hyvin tärkeitä. Näin siis siitä huolimatta, ettei häntä miehenä kiinnosta naisen pituus ja koulutus lainkaan.
---
*Tietoisuus markkina-arvosta auttaa käytännön elämässä
Markkina-arvokuvioista tietoiseksi tuleminen nimenomaan auttaa käytännössä.
Otan esimerkin elävästä elämästä. Ja kyllä: yksi esimerkki ei ole riittävä otos tutkimustulokseksi. Ja kyllä: muutan joitakin yksityiskohtia pointin kärsimättä tunnistuksen vaikeuttamiseksi.
Esimerkin mies on itse 180-senttinen, niin sanotusti normaalivartaloinen matematiikan maisteri. Hänen oma unelmansa olisi 180-senttinen vaalea pitkäraajainen tohtorinainen, jolla mielellään fitness-vartalo. Esimerkin mies on kuitenkin tietoinen markkina-arvokuvioista. Siksi hänen elämänsä "valloitukset" ovat olleet hyvinkin vaihtelevia, mutta kaikilla niillä on muutama yhteinen ominaisuus havaittavissa.
Jaa että mitkä ominaisuudet ovat kaikilla nähtävissä? Kaikki hänen valloituksensa ovat olleet a) miestä itseään lyhyempiä, b) miestä itseään vähemmän koulutettuja, c) pitkähiuksisia, d) normaalipainoisia tai laihoja ja e) tienaavat vähemmän kuin mies itse.
Joukkoon mahtuu tietääkseni tasan kaksi vaaleaa 180-senttistä pitkäraajaista naista, mutta kummallakaan ei ollut fitness-vartaloa (en itse nähnyt heitä alasti, mutta oletan). Markkina-arvokuvioista tietoinen esimerkin mies ei hämmästynyt siitä, että kelpasi näille kahdelle naiselle vain lyhyemmäksi aikaa niin sanotuksi vakipanoksi. Lämmöllä hän kuitenkin näitä kumpaakin muistelee poikain saunareissuilla muutaman kaljan jälkeen. Niin tekisin minäkin.
Suurta vaihtelua on sitten esiintynyt valloitusten rodussa (valkoinen / musta / aasialainen), pituudessa (155-180 cm), koulutuksessa (peruskoulusta maisteriksi ja kaikki siltä väliltä) ja ammateissa (työttömästä kampaajasta biokemian tutkijaan).
Lopulta puolisoksi valikoitui noin 175-senttinen aasialainen nainen (siis huomattavan pitkä aasialaiseksi), joka on miestä itseään muistaakseni kaksi vuotta nuorempi. Ja koulutus hänellä on suunnilleen maisteria vastaava. Ovat olleet kohta kymmenisen vuotta naimisissa, ja ainakin sivusta seuraten ovat tyytyväisiä.
NÄIN toimii markkina-arvotietoinen mies. Hän 1) tiedostaa naisten vaatimukset, hän 2) tiedostaa omat vahvuutensa, ja 3) sovittaa strategiansa tilanteen vaatimalla tavalla. Ja lopulta 4) saavuttaa etsimänsä, ja on onnellinen.
---
Markkina-arvoteoriassa on varmasti jonkinlaista perää. Mutta:
https://www.terve.fi/artikkelit/hormonit-vaikuttavat-parinmuodostukseen
Tuossa artikkelissa kuvattu neljän hormonin/välittäjäaineen vaikutuksia. Eli lisää muuttujia, jotka selittävät sitä miksi markkina-arvoteoria yksinään nyrjähtelee. Joku täällä puhuikin "genreistä" ihmisten välillä.
Eli karkeasti: serotoniini-ihmiset houkuttavat serotoniini-ihmisiä, ja dopamiini-ihmiset dopamiini-ihmisiä. Ja sitten taas testosteroni- ja estrogeeni-ihmiset toisiaan.
Lisään vielä että asialla evoluutiobiologi, miespuolinen. Mikäli sillä on väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä ripoitellut vähän pitkin ketjua, mutta jos se pääpointti ei vielä ole selvä, niin suorempaan sanottuna: Miehen biologia ei ole yhteensopiva nykyjärjestelmän kanssa, jossa osa naisista harrastaa irtoseksiä ja osa haluaa seksiä vain parisuhteessa. Mitä kevytkenkäisempiä naiset (huom. monikko) ovat, sitä vähemmän miehet panostavat parisuhteisiin ja loppupeleissä koko
No jos naiset ottaisivat sen ensimmäisen ja olisivat tälle uskollisia kunnes kuolema erottaa, niin silloin miehet eivät saisi edes niitä kevytkenkäisten naisten irtopanoja.
Miehiä on enemmän kuin naisia nuorissa ikäluokissa, jossain 70 kieppeillä vaihtuu niin että naisia on enemmän.
Vielä kerran. Puhut uskovaisista naisista keille tuollainen ajattelu tulee luonnostaan. Itse et taida olla uskovainen? Tasa-arvoiseen sekä täten nykyaikaiseen suhteeseen kuuluu erot jos suhde/liitto ei onnistu.
En puhu uskovaisista naisista. Eiköhän suurin osa naisista lähde sillä oletuksella sänkyyn, että siitä voisi jotain vakavampaakin seurata ja ne jotka suorempaan ehdottelevat, varmaan itsekin tietävät mistä on kyse...
Sanomaani on oleellisesti koko ajan liittynyt, se että jos naiset pitävät nykymenoa tavoiteltavana, niin heidän tulisi hyväksyä myös se, että parisuhteet tulevat todennäköisesti nykymuodossaan katoamaan. Nykysukupolvien osalta ei tosin taida olla enää mitään tehtävissä.
Minulla on 43 vuoden kokemus parisuhteista ja 42 vuoden kokemus seksistä. Lisäksi jatkuvasti päivittyvä kokemus 16-33 vuotiaiden läheisteni (omat ja sisarusten lapset) ja heidän kauttaan myös heidän lähimpien ystäviensä seurusteluista/parisuhteista JA noin seitsemän vuoden kokemus 18-29 vuotiaiden kanssa työskentelemisestä ammatissa, jossa puhutaan myös elämänhallinnasta ja yksityiselämästä.
Mikään ei osoita, että parisuhteet nykymuodossaan olisivat katoamassa tai että nykysukupolvet olisivat jotenkin erilaisessa tilanteessa kuin me aikaisemmat eli jotka aloitimme seksin ja seurustelun 1970-luvulla.
Et näe mitään viitteitä siitä, että miehet olisivat valmiita panostamaan vähemmän suhteeseen, sitoutuisivat myöhemmin, jos ollenkaan, ja olisivat vähemmän sitoutuneita? Mistä jatkuva valitus miesten laadusta ja sitoutumiskyvyttömyydestä tulee"? Sinä näet muutoksen tälläkin foorumilla mm. miesten valituksena naisten ahneudesta ja jopa kahvikupin tarjoamisesta, vaikka naisten omavaraisuus on kasvanut entisestään... Olen 80-luvulla syntynyt ja voin jo ihan omasta kokemuksestanikin sanoa, ettei naisten suorasukaisuus ainakaan sitoutumishaluja kasvata, vaikka en koskaan olekaan ollut erityisesti irtosuhteiden perään.
En, en näe. Näen ympärilläni ikäisiäni naisia ja miehiä parisuhteissa, aikuisten lasteni (30+) ikäisiä naisia ja miehiä parisuhteissa, kummityttöjä ja muita sisarusten lapsia ensimmäisissä ja toisissa seurustelusuhteissaan ja nuoria aikuisia, jotka muuttavat -valitettavasti- aivan liian nopeasti yhteen. Eihän keskustelupalstoilla keskustella siitä, mikä on yleistä ja tavallista! Miksi kukaan tekisi avauksia siitä, kuinka taas puolison kanssa syötiin aamiaista ja sitten lähdettin ostoksille ja illalla toinen katsoi televisiota ja toinen tuli roikkumaan nettiin. Avauksia tehdään aiheista, jotka ovat ongelmia.
Olen kysynyt tämän palstan kahvikuppitarjouskeskusteluissa moneen kertaan, että kuinka usein keskustelijat ylipäänsä törmäävät kyseiseen ongelmaan. En saa vastausta. Olen siinä ymmärryksessä, että kyseessä on periaatekysymys, josta jauhavat ihmiset, jotka eivät edes käy treffeillä.
Mikä naisten suorasukaisuus ei sinussa sitoutumishaluja kasvata? Se, että saat seksiä ilman sitoutumista? Eikö tuo kerro vain, ettet ole koskaan kohdannut naista, johon olisit ihastunut? Joka olisi tehnyt sinuun sellaisen vaikutuksen, ettet haluaisi elää ilman häntä? Minä olen kohdannut miehen, jota ilman en halua elää. Uskon ja kuvittelen olevani puolestani miehelleni sellainen, koska pelkkää seksiä hän saisi kyllä muualtakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Eli siis kokoonnutaan valittamaan tänne Vauva-palstalle ja haukkumaan naisia? Ookke.
Juuri nimenomaan niin EI pidä tehdä. Valitettavasti valitettavan moni jää siihen valitusvaiheeseen pääsemättä eteenpäin.
Aikaisemmin ketjussa oli paljon puhetta terapiasta. Yhä vieläkin se taitaa olla ainoa konkreettinen idea mitä tehdä niiden hyväksi jotka jäävät yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
*Mikä saa pohtimaan markkina-arvoasioita?
Tavallinen kuvio menee näin:
1) Mies haluaa kumppanin.
2) Mies huomaa, ettei se noin vain onnistukaan.
3) Mies huomaa, että toisilla miehillä se onnistuu tuosta noin vain.
4) Mies alkaa pohtia, miksi joillakin se onnistuu tuosta vain, ja miksi joillakin ei.
5) Mies tekee markkina-arvotietoisuuteen perustuvia havaintoja
6) Mies alkaa "nostamaan tasoaan" geeniensä puitteissa
7) Mies toistaa vaiheita 4-6 siihen saakka, kunnes
8) Mies löytää itselleen mieluisan kumppanin
Ei tämä ihan oikeasti ole tämän vaikeampi asia ymmärtää. Se pystytäänkö vaiheet 4-6 muotoilemaan matemaattiseksi kaavaksi ei kiinnosta esimerkin miestä lainkaan (ehkä sinua itseäsi lukuun ottamatta). Hyvin harvaa miestä kiinnostaa sekään, millä nimellä asioita kutsutaan.
Tämä oli insinöörimäisesti selitettynä perusjuttuja ihmissuhteista siinä mielessä, että kannattaa olla realisti.
Kannattaa toki myös miettiä, mitä haluaa toisen ominaisuuksilta ja millaista elämää tahtoo viettää. Näissä yksinkertaistetuissa kaavoissa ei mainita sitä, että esim. elämäntyyli (maalla vai kaupungissa, lapsia vai ei jne.) on yksi tärkeä osa parinvalintaa.
Mikä piuha tuolta Hänninkäiseltä ja täällä pyöriviltä MAM kirjoittajilta on katkennut? Naiset nähdään kauppatavaroina.
Ehdotus Vauvan ylläpidolle.
Yksi artikkeli, jossa vastataan tavallisimpiin kysymyksiin. Näin asioita ei tarvitse käydä muutaman kuukauden välein läpi aina uudelleen. Kuten esimerkiksi sana markkina-arvo, miten se toimii, miten sitä käytetään ja miksi sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Ja pahoittelu siitä, että useimmille ongelmaksi muodostuu se, millaisilla nimillä asioita kutsutaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei! Oppimisen ja erehdyksen kautta sen oikean kumppanin löytää. Seurustelin 19-vuotiaana ihan erilaisen miehen kanssa kuin minkälaisen kanssa sitten menin naimisiin. Voi luoja, olisiko sen ensimmäisen kanssa pitänyt heti rynnätä alttarille?
Karuselli kuvattuna.
Kokeillaan asioita kunnes tulee aika hankkia vakavarainen elättäjä
Mitä tämä karuselli nyt siis tarkoittaa? Sitä että ei mene naimisiin sen tyypin kanssa, jonka kanssa seurusteli 19-vuotiaana? Mitään muutahan sinä et tuonkaan naisen parisuhde- ja seksihistoriasta tiedä.
Mun ensimmäinen parisuhteeni päättyi kun olin 19-vuotias miehen aloitteesta. Suhde oli silloin kestänyt himpun alle 2 vuotta. Meillä ei missään vaiheessa oikeastaan ollut mitään muuta yhteistä kuin todella voimakas keskinäinen seksuaalinen kemia ja yhteensopivuus. Ei ollut yhteisiä harrastuksia tai mielenkiinnonkohteita, paitsi että tykättiin käydä elokuvissa ja vuokrata niitä. Mutta koska elokuvamaut olivat niin erilaisia, teimme jatkuvasti kompromisseja toisen hyväksi, vuorotellen. Minä olin nuorena ja ihastuneena saanut päähäni, että vastakohdat täydentävät toisiaan ja sen uskomuksen sekä seksin voimalla mentiin, kunnes mies ennen minua tajusi, että ei parisuhteessa suunnilleen kaikkien muiden asioiden kuin seksin pitäisi olla aina niin vaikeita ja käytännössä pelkkää vastentahtoista kompromissia täynnä.
Seuraavassa suhteessa sitten vahingosta viisastuneena pidin huolen siitä, että yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet olivat tärkeimpiä. Niiden osalta kivaa olikin mutta seksi ei jotenkin missään vaiheessa muokkautunut sellaiseksi kuin olisin toivonut. Ei ilmeisesti miehenkään mielestä, koska n. 8 kuukautta seurusteltuamme hän ensin petti minua useamman eri naisen kanssa kunnes lopulta löysi minua paremman. Minä sain koko hommasta tietää vasta siinä vaiheessa se parempi päätti informoida minua heidän suhteestaan. Sen suhteen jälkeen päätin, että en ala enää seurustelemaan, ellei löydy miestä, jonka kanssa on yhteiset kiinnostuksenkohteet, tulevaisuudentoiveet ja hyvää ja nautinnollista seksiä. Sitten olinkin melkein 8 vuotta sinkkuna.
Lopulta 29-vuotiaana löysin sen mìehen, jonka kanssa tosiaan natsasi ja lopulta avioiduin ja perustin perheen. Hänen kanssaan olen vieläkin. Olen siis vissiin ihan kaameaa karusellia pyörittänyt ennen tätä miestä, koska en avioitunut sen kanssa, jonka kanssa olin 19-vuotta täyttäessäni?
Ei, sä loikkasit karusellista toisen jälkeen.
Harva tekee noin.
Katsos sun ongelma oli siinä että sä yritit liian tasokkaita kunnes löysit 29-vuotiaana jonku epätoivoisen.
Eli naisten/miesten täytyisi jäädä onnettomiin suhteisiin?
Miten sä tuollaisen tulkinnan sait aikaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
*Mikä saa pohtimaan markkina-arvoasioita?
Tavallinen kuvio menee näin:
1) Mies haluaa kumppanin.
2) Mies huomaa, ettei se noin vain onnistukaan.
3) Mies huomaa, että toisilla miehillä se onnistuu tuosta noin vain.
4) Mies alkaa pohtia, miksi joillakin se onnistuu tuosta vain, ja miksi joillakin ei.
5) Mies tekee markkina-arvotietoisuuteen perustuvia havaintoja
6) Mies alkaa "nostamaan tasoaan" geeniensä puitteissa
7) Mies toistaa vaiheita 4-6 siihen saakka, kunnes
8) Mies löytää itselleen mieluisan kumppanin
Ei tämä ihan oikeasti ole tämän vaikeampi asia ymmärtää. Se pystytäänkö vaiheet 4-6 muotoilemaan matemaattiseksi kaavaksi ei kiinnosta esimerkin miestä lainkaan (ehkä sinua itseäsi lukuun ottamatta). Hyvin harvaa miestä kiinnostaa sekään, millä nimellä asioita kutsutaan.
Tämä oli insinöörimäisesti selitettynä perusjuttuja ihmissuhteista siinä mielessä, että kannattaa olla realisti.
Kannattaa toki myös miettiä, mitä haluaa toisen ominaisuuksilta ja millaista elämää tahtoo viettää. Näissä yksinkertaistetuissa kaavoissa ei mainita sitä, että esim. elämäntyyli (maalla vai kaupungissa, lapsia vai ei jne.) on yksi tärkeä osa parinvalintaa.
Mikä piuha tuolta Hänninkäiseltä ja täällä pyöriviltä MAM kirjoittajilta on katkennut? Naiset nähdään kauppatavaroina.
Ehdotus Vauvan ylläpidolle.
Yksi artikkeli, jossa vastataan tavallisimpiin kysymyksiin. Näin asioita ei tarvitse käydä muutaman kuukauden välein läpi aina uudelleen. Kuten esimerkiksi sana markkina-arvo, miten se toimii, miten sitä käytetään ja miksi sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Ja pahoittelu siitä, että useimmille ongelmaksi muodostuu se, millaisilla nimillä asioita kutsutaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
Varsinkin kun nyt on puhe miehen markkina-arvosta naisten silmissä niin melkoinen ketju saa olla että naiset nähdään kauppatavarana
Ei jaksa enää luin nauraa 😂 sori betaomegaypsilon-miehet. Ehkäpä olette niitä nykypäivän narreja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei! Oppimisen ja erehdyksen kautta sen oikean kumppanin löytää. Seurustelin 19-vuotiaana ihan erilaisen miehen kanssa kuin minkälaisen kanssa sitten menin naimisiin. Voi luoja, olisiko sen ensimmäisen kanssa pitänyt heti rynnätä alttarille?
Karuselli kuvattuna.
Kokeillaan asioita kunnes tulee aika hankkia vakavarainen elättäjä
Mitä tämä karuselli nyt siis tarkoittaa? Sitä että ei mene naimisiin sen tyypin kanssa, jonka kanssa seurusteli 19-vuotiaana? Mitään muutahan sinä et tuonkaan naisen parisuhde- ja seksihistoriasta tiedä.
Mun ensimmäinen parisuhteeni päättyi kun olin 19-vuotias miehen aloitteesta. Suhde oli silloin kestänyt himpun alle 2 vuotta. Meillä ei missään vaiheessa oikeastaan ollut mitään muuta yhteistä kuin todella voimakas keskinäinen seksuaalinen kemia ja yhteensopivuus. Ei ollut yhteisiä harrastuksia tai mielenkiinnonkohteita, paitsi että tykättiin käydä elokuvissa ja vuokrata niitä. Mutta koska elokuvamaut olivat niin erilaisia, teimme jatkuvasti kompromisseja toisen hyväksi, vuorotellen. Minä olin nuorena ja ihastuneena saanut päähäni, että vastakohdat täydentävät toisiaan ja sen uskomuksen sekä seksin voimalla mentiin, kunnes mies ennen minua tajusi, että ei parisuhteessa suunnilleen kaikkien muiden asioiden kuin seksin pitäisi olla aina niin vaikeita ja käytännössä pelkkää vastentahtoista kompromissia täynnä.
Seuraavassa suhteessa sitten vahingosta viisastuneena pidin huolen siitä, että yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet olivat tärkeimpiä. Niiden osalta kivaa olikin mutta seksi ei jotenkin missään vaiheessa muokkautunut sellaiseksi kuin olisin toivonut. Ei ilmeisesti miehenkään mielestä, koska n. 8 kuukautta seurusteltuamme hän ensin petti minua useamman eri naisen kanssa kunnes lopulta löysi minua paremman. Minä sain koko hommasta tietää vasta siinä vaiheessa se parempi päätti informoida minua heidän suhteestaan. Sen suhteen jälkeen päätin, että en ala enää seurustelemaan, ellei löydy miestä, jonka kanssa on yhteiset kiinnostuksenkohteet, tulevaisuudentoiveet ja hyvää ja nautinnollista seksiä. Sitten olinkin melkein 8 vuotta sinkkuna.
Lopulta 29-vuotiaana löysin sen mìehen, jonka kanssa tosiaan natsasi ja lopulta avioiduin ja perustin perheen. Hänen kanssaan olen vieläkin. Olen siis vissiin ihan kaameaa karusellia pyörittänyt ennen tätä miestä, koska en avioitunut sen kanssa, jonka kanssa olin 19-vuotta täyttäessäni?
Ei, sä loikkasit karusellista toisen jälkeen.
Harva tekee noin.
Katsos sun ongelma oli siinä että sä yritit liian tasokkaita kunnes löysit 29-vuotiaana jonku epätoivoisen.
Eli naisten/miesten täytyisi jäädä onnettomiin suhteisiin?
Miten sä tuollaisen tulkinnan sait aikaiseksi?
Veikkaisin että päätelmä tulee siitä että usein tuota karu sellia käytetään negatiivisena asiana ja tässä nainen hyppi karu sellissa kun ei jäänyt onnettomaan suhteeseen.
Mutta karu selli siis ei ole huono asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei! Oppimisen ja erehdyksen kautta sen oikean kumppanin löytää. Seurustelin 19-vuotiaana ihan erilaisen miehen kanssa kuin minkälaisen kanssa sitten menin naimisiin. Voi luoja, olisiko sen ensimmäisen kanssa pitänyt heti rynnätä alttarille?
Karuselli kuvattuna.
Kokeillaan asioita kunnes tulee aika hankkia vakavarainen elättäjä
Mitä tämä karuselli nyt siis tarkoittaa? Sitä että ei mene naimisiin sen tyypin kanssa, jonka kanssa seurusteli 19-vuotiaana? Mitään muutahan sinä et tuonkaan naisen parisuhde- ja seksihistoriasta tiedä.
Mun ensimmäinen parisuhteeni päättyi kun olin 19-vuotias miehen aloitteesta. Suhde oli silloin kestänyt himpun alle 2 vuotta. Meillä ei missään vaiheessa oikeastaan ollut mitään muuta yhteistä kuin todella voimakas keskinäinen seksuaalinen kemia ja yhteensopivuus. Ei ollut yhteisiä harrastuksia tai mielenkiinnonkohteita, paitsi että tykättiin käydä elokuvissa ja vuokrata niitä. Mutta koska elokuvamaut olivat niin erilaisia, teimme jatkuvasti kompromisseja toisen hyväksi, vuorotellen. Minä olin nuorena ja ihastuneena saanut päähäni, että vastakohdat täydentävät toisiaan ja sen uskomuksen sekä seksin voimalla mentiin, kunnes mies ennen minua tajusi, että ei parisuhteessa suunnilleen kaikkien muiden asioiden kuin seksin pitäisi olla aina niin vaikeita ja käytännössä pelkkää vastentahtoista kompromissia täynnä.
Seuraavassa suhteessa sitten vahingosta viisastuneena pidin huolen siitä, että yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet olivat tärkeimpiä. Niiden osalta kivaa olikin mutta seksi ei jotenkin missään vaiheessa muokkautunut sellaiseksi kuin olisin toivonut. Ei ilmeisesti miehenkään mielestä, koska n. 8 kuukautta seurusteltuamme hän ensin petti minua useamman eri naisen kanssa kunnes lopulta löysi minua paremman. Minä sain koko hommasta tietää vasta siinä vaiheessa se parempi päätti informoida minua heidän suhteestaan. Sen suhteen jälkeen päätin, että en ala enää seurustelemaan, ellei löydy miestä, jonka kanssa on yhteiset kiinnostuksenkohteet, tulevaisuudentoiveet ja hyvää ja nautinnollista seksiä. Sitten olinkin melkein 8 vuotta sinkkuna.
Lopulta 29-vuotiaana löysin sen mìehen, jonka kanssa tosiaan natsasi ja lopulta avioiduin ja perustin perheen. Hänen kanssaan olen vieläkin. Olen siis vissiin ihan kaameaa karusellia pyörittänyt ennen tätä miestä, koska en avioitunut sen kanssa, jonka kanssa olin 19-vuotta täyttäessäni?
Ei, sä loikkasit karusellista toisen jälkeen.
Harva tekee noin.
Katsos sun ongelma oli siinä että sä yritit liian tasokkaita kunnes löysit 29-vuotiaana jonku epätoivoisen.
Karuselli tarkoittaa mielestäsi sitä, että nuori ihminen ei jämähdä ensimmäiseen seurustelusuhteeseensa? Tuolla edellä joku linkitti Finsex-tutkimusta, jossa kerrottiin nuorten yleensä kokevan ensimmäiset seksikokemuksensa vakituisessa seurustelusuhteessa.
Karuselliko on siis nuorten seurustelusuhteita? Näihin karuselleihin osallistuu sekä tyttöjä että poikia (tutkimuksen mukaan puolet poikien ensimmäisistä seksikokemuksista on koettu vakituisessa seurustelusuhteessa, ja pojat alkavat seurustella keskimäärin 17,5-vuotiaina, tytöt vuotta aiemmin).
Miksi tämä ”karuselli” siis on vain tytön arvoa alentava juttu? Pitäisikö poikien seurustella nuorina keskenään ja kokea ensimmäiset seksikertansa toisten poikien kanssa, jotta tytöt säilyisivät koskemattomina? Ketä varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten pitää päättää, haluavatko he muutua, vai annetaanko hyvinvointiyhteiskunnan romahtaa.
Millä tavalla naisten pitäisi mielestäsi muuttua ja miksi hyvinvointiyhteiskunnan pysyvyys on juuri naisten muuttumisesta riippuvainen asia?
Kerroin jo aiemmin ihan riittävällä tarkkuudella. Jos sulla on hyvät aikeet, niin sori tästä, mutta en ala kiduttamaan itseäni tällä palstalla.
Olen eri kuin yllä oleva kysyjä, mutta en minäkään ole vielä huomannut vastausta tuohon kysymykseen. Tai sitten vastaus oli epämääräinen, koska en vieläkään ymmärrä miten naisten tulisi muuttua.
Viesti 64.
Viesti 64 menee näin:
"Naisten kevytkenkäisyys romahduttaa yhteiskunnan, koska miehillä ei ole mitään motivaatiota tehdä yhtään mitään. Sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole olemassa, jossa naiset paneskelisivat vapaamielisesti...Kaikki hyvinvointiyhteiskunnat on rakennettu monogamian varaan, ja sitä ollaan nyt tuhoamassa."
Eli siis naisten tulisi olla vähemmän "kevytkenkäisiä?"
Eihän tällaista voi toteuttaa muuten kuin kontrollilla. Eikä se ole hyvinvointia, vaan muistuttaa enemmän fundamentalistista muslimivaltiota.
Vai tarkoitatko kenties jotain muuta, mitä en vaan ymmärrä? Olen aidosti kiinnostunut enkä halua loukata.
Kannatan esim psykoterapian parempaa saatavuutta syrjäytyneille ja varattomille.
Naisten "kevytkenkäisyys" johtuu esisijaisesti yhteiskunnan rakenteista sekäkeinotekoisista feminsitisistä ihanteista. Persoonan erot ovat tässä toissijaisia. Millään psykoterapialla tätä ei ratkaista.
En halua mitään syvempää analyysia alkaa tekemään, sillä käytönnössä paljaistaisin henkilöllisyyteni, koska kukaan ei uskalla näistä asioista puhua ääneen.
Miksi miesten kevytkenkäisyys ei ole muka ongelma? Osaatko vaihtaa viestin 64 sukupuolet päikseen? Mikä sitten on lopputulema?
Ja miten täydellisinkään monogamia auttaisi niitä edelleen yksinjääviä ihmisiä? Miten, kerro miten?
Miesten kevytkenkäisyys ei ole ongelma, koska valikoivampi sukupuoli määrää tahdin ja, kuten olen jo sanoinut, miesten vietit sopeutuvat naisten käytökseen. Mitä kevytkenkäisempia naiset ovat, sitä kevytkenkäisempiä miehistä tulee.
Kaikkia ei voi pelastaa, mutta heille voi antaa toivoa. Nykyään miehet kapinoivat, koska toivoa ei ole.
Sulle on ongelma, että "valikoivampi sukupuoli määrää tahdin". Eli naiset.
Sulle on yritetty selittää, että sinä tai kukaan muukaan ette sille mitään voi, siksi että seksi ja suhteet ovat vapaaehtoisia kaikille. Jos ei ole vastakaikua, niin sitä ei voida järjestää. Luonnon laki. Siihen ei auta teoriat eikä asiasta valittaminen.
Kapinoitte käytännössä vapaata tahtoa vastaan. Kannatatte dystopiaa. Sellainen ei toimisi, sillä ihmissuhteita ei ylläpidetä pakolla, painostuksella tai sääntelyllä.
Pahalta voi tuntua, mutta ei kannata vajota älyllisesti alas. Tiedät itsekin, minkälaisen reaktion saisit kertoessasi ajatuksiasi työpaikalla, perheen kesken, äidillesi, jne...
Minulle ei ole ongelma, että naiset määräävät tahdin. Se nyt vaan on niin ja tulee aina olemaan. Kannatan vapaan tahdon rajoittamista vähemmän kuin te miesten kevytkenkäisyyden rajoittamista haluavat. Seksi ja suhteet ovat vapaaehtoisia kaikille, eikä se ei ole mitenkään ristiriidassa sanomani kanssa. Luonnon lait määräävät puiteet, mutta ei se ole niin yksinkertaista kuin luulet...
Huomaatko itse, että tuossa vastauksessasi ei ole lainkaan sisältöä? Puppulausegeneraattoristakin saa sisältörikkaampaa materiaalia.
Sano nyt vaan, mitä tarkoitat ja ajat takaa, koska muuten ainoa johtopäätös on, että et yhtään mitään. "Kyllä minullakin on hallussani suurta tietoa ja ymmärrystä, mutta se on niin monimutkaista etten nyt lähde sitä tässä avaamaan. Sitä paitsi olen tärkeä ihminen, jonka kaikki tuntevat joten vaikka en sano mitään se pitää silti uskoa."
Siinä ei ole sisältöä, koska henkilökohtaisuuksia lukuunottamatta noita väitteitä olen kommentoinut jo aiemmin.
Olen kyllä ripoitellut vähän pitkin ketjua, mutta jos se pääpointti ei vielä ole selvä, niin suorempaan sanottuna: Miehen biologia ei ole yhteensopiva nykyjärjestelmän kanssa, jossa osa naisista harrastaa irtoseksiä ja osa haluaa seksiä vain parisuhteessa. Mitä kevytkenkäisempiä naiset (huom. monikko) ovat, sitä vähemmän miehet panostavat parisuhteisiin ja loppupeleissä koko yhteisöön. Ja toisaalta, naisten biologia ei ole yhteensopiva keinotekoisen tasa-arvon kanssa, joka oikeasti luonnollisesta tasa-arvosta poispäin, mutta ei siitä enempää...
Naisten parinvalintakriteereihin vaikuttaa huomattavasti heidän oma asemansa. Sekä naisten, että miesten seksuaalisuus sopeutuu ympäristöön ja eroja voi nähdä mm. yhteisöllisempien kulttuurien seksikäyttätymisessä verrattuna omaamme.
Ei monogamia ole geneettisesti mikään hyvä diili naiselle, paljon parempi että lapsilla on eri isät - apua elatukseen toki tarvitaan, ihmislapset kun kehtittyvät kovin hitaasti, mikä tietenkin johtaa etsimään jonkinlaista tasapainoa.
Ei ole, olet todella pahasti väärässä tässä. Jotkin lajit ovat ihmisiin verrattavissa ja naaraat joilla on monogaminen kumppani, on täysikasvaneiden poikasten määrä muistaakseni noin puolta suurempi sinkkuäiteihin verrattuna. Pitkä kehitysjakso vain heikentää sinkkuäitien mahdollisuuksia kasvattaa lapsi aikuiseksi. Suorat vertaukset ihmisiin ovat tietenkin huonoja mm. lakisääteisen elatusvelvollisuuden ja sosiaalisten paineiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu joskus näitä markkina-arvo/tasoteoriakommentteja lukiessa siltä, että jotkut haikailevat sellaista yhteiskuntaa, jossa naisia ei oteta kodin ulkopuolisiin töihin eikä heillä ole omaa toimeentuloa, ja jossa lapsen saamista yksin paheksutaan. Silloin monien naisten olisi pakko ottaa vain joku mies, että olisi rahaa elämiseen, jonkinlaista turvaa ja hyvä asema yhteiskunnassa.
Minusta näyttää, että naiset sitä haluavat vihervasemmistoa äänestäessään. Muuten on vaikea ymmärtää teidän ishlamisaatiovimmaa.
Vihervasemmiston äänestäminen ei mitenkään automaattisesti tarkoita mitään ishlamisaatiovimmaa. Ihan kuten persujenkaan äänestäminen ei automaattisesti tarkoita äärioikeiston ihannointia taikka äärikonservatiivisen yhteiskunnan ajamista aborttikieltoineen ja homofobioineen. Minä en esimerkiksi tunne yhtään ainutta vihervasemmiston äänestäjää, joka kannattaisi îslàmin naisia sortavia opinkappaleita taikka toivoisi sellaisia Suomeen.
Soinin siniset putosivat täysin eduskunnasta YHDEN kauden jälkeen, joka ikinen edustaja, kun eivät olleet äänestäjien mieleen. Miksi tämmöistä ei tapahdu vihervasemmistossa KOSKAAN YHTÄÄN? Kyllä se vaan niin on että vihervasemmisto on äänestäjiensä kaltainen, eli ihslamisaatiota kannattavaa.
Vasemmistolla on vuosikymmeniä vanhempaa poliittista taustaa, kuin mitä koko mààhanmuûttokysymys ylipäätään Suomessa on. Soinin siniset eivät löytäneet riittävän suurta kohderyhmää ja koko se hemmetin hallitusteatteri silloin ei mennyt muutenkaan ihan demokratian periaatteiden mukaan, vaikka ilmeisesti sitten Suomen lain mukaan menikin.
Sitäpaitsi Soinin siniset ilmoittivat itse olevansa oikeistolainen ja konservatiivinen mààhanmúûttoon kriittisesti suuntautuva puolue. Käytännössä siis kristillisten, kokoomuksen ja persujen sekoitus. Ei se siis ainakaan vihervasemmistosta edes yrittänyt äänestäjiä kalastella. Varsinaisena puolueena Siniset ehti toimia alle kaksi vuotta ennen seuraavia ek-vaaleja eikä sen tilastollisesti merkittävin ääniharava, eli ulkoministeri Timo Soini edes asettunut ehdolle 2019 ek-vaaleissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Eli siis kokoonnutaan valittamaan tänne Vauva-palstalle ja haukkumaan naisia? Ookke.
Juuri nimenomaan niin EI pidä tehdä. Valitettavasti valitettavan moni jää siihen valitusvaiheeseen pääsemättä eteenpäin.
Aikaisemmin ketjussa oli paljon puhetta terapiasta. Yhä vieläkin se taitaa olla ainoa konkreettinen idea mitä tehdä niiden hyväksi jotka jäävät yksin.
Itse aloittaisin jo peruskoulusta.
Siellä voisi kertoa että harva on naisten silmissä parisuhdekelpoinen ennen kuin kolmekymppisenä.
Ja kaikki eivät silloinkaan.
Mitä nuoremmat miehet tiedostavat asian, sen helpompaa heillä tulee olemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Eli siis kokoonnutaan valittamaan tänne Vauva-palstalle ja haukkumaan naisia? Ookke.
Juuri nimenomaan niin EI pidä tehdä. Valitettavasti valitettavan moni jää siihen valitusvaiheeseen pääsemättä eteenpäin.
Aikaisemmin ketjussa oli paljon puhetta terapiasta. Yhä vieläkin se taitaa olla ainoa konkreettinen idea mitä tehdä niiden hyväksi jotka jäävät yksin.
Itse aloittaisin jo peruskoulusta.
Siellä voisi kertoa että harva on naisten silmissä parisuhdekelpoinen ennen kuin kolmekymppisenä.
Ja kaikki eivät silloinkaan.
Mitä nuoremmat miehet tiedostavat asian, sen helpompaa heillä tulee olemaan
Lähde? Eikö koulussa pitäisi kuitenkin opettaa tutkittuun tietoon perustuvia asioita? Itse en ole nähnyt mitään sen tuoreempaa tutkimusta suomalaisiin parisuhteisiin liittyen kuin Väestöliiton tutkimukset 2010-luvun alkupuolelta. Ne eivät tue väitettäsi.
Pidettäisiinkö keskustelu edelleen asiallisena ja käytettäisiin vain perusteltuja argumentteja?
(ei-ap)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
*Mikä saa pohtimaan markkina-arvoasioita?
Tavallinen kuvio menee näin:
1) Mies haluaa kumppanin.
2) Mies huomaa, ettei se noin vain onnistukaan.
3) Mies huomaa, että toisilla miehillä se onnistuu tuosta noin vain.
4) Mies alkaa pohtia, miksi joillakin se onnistuu tuosta vain, ja miksi joillakin ei.
5) Mies tekee markkina-arvotietoisuuteen perustuvia havaintoja
6) Mies alkaa "nostamaan tasoaan" geeniensä puitteissa
7) Mies toistaa vaiheita 4-6 siihen saakka, kunnes
8) Mies löytää itselleen mieluisan kumppanin
Ei tämä ihan oikeasti ole tämän vaikeampi asia ymmärtää. Se pystytäänkö vaiheet 4-6 muotoilemaan matemaattiseksi kaavaksi ei kiinnosta esimerkin miestä lainkaan (ehkä sinua itseäsi lukuun ottamatta). Hyvin harvaa miestä kiinnostaa sekään, millä nimellä asioita kutsutaan.
Tämä oli insinöörimäisesti selitettynä perusjuttuja ihmissuhteista siinä mielessä, että kannattaa olla realisti.
Kannattaa toki myös miettiä, mitä haluaa toisen ominaisuuksilta ja millaista elämää tahtoo viettää. Näissä yksinkertaistetuissa kaavoissa ei mainita sitä, että esim. elämäntyyli (maalla vai kaupungissa, lapsia vai ei jne.) on yksi tärkeä osa parinvalintaa.
Mikä piuha tuolta Hänninkäiseltä ja täällä pyöriviltä MAM kirjoittajilta on katkennut? Naiset nähdään kauppatavaroina.
Ehdotus Vauvan ylläpidolle.
Yksi artikkeli, jossa vastataan tavallisimpiin kysymyksiin. Näin asioita ei tarvitse käydä muutaman kuukauden välein läpi aina uudelleen. Kuten esimerkiksi sana markkina-arvo, miten se toimii, miten sitä käytetään ja miksi sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Ja pahoittelu siitä, että useimmille ongelmaksi muodostuu se, millaisilla nimillä asioita kutsutaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
Varsinkin kun nyt on puhe miehen markkina-arvosta naisten silmissä niin melkoinen ketju saa olla että naiset nähdään kauppatavarana
Valitettavasti asia on just näin. Jopa Suomen toiseksi suurimmassa puolueessa kuunnellaan maankuulua miesteoreetikkoa joka itse päätyi kaupallistamaan parisuhteensa. Hänellä toimintansa ei olekaan naisten kaupallistamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
*Mikä saa pohtimaan markkina-arvoasioita?
Tavallinen kuvio menee näin:
1) Mies haluaa kumppanin.
2) Mies huomaa, ettei se noin vain onnistukaan.
3) Mies huomaa, että toisilla miehillä se onnistuu tuosta noin vain.
4) Mies alkaa pohtia, miksi joillakin se onnistuu tuosta vain, ja miksi joillakin ei.
5) Mies tekee markkina-arvotietoisuuteen perustuvia havaintoja
6) Mies alkaa "nostamaan tasoaan" geeniensä puitteissa
7) Mies toistaa vaiheita 4-6 siihen saakka, kunnes
8) Mies löytää itselleen mieluisan kumppanin
Ei tämä ihan oikeasti ole tämän vaikeampi asia ymmärtää. Se pystytäänkö vaiheet 4-6 muotoilemaan matemaattiseksi kaavaksi ei kiinnosta esimerkin miestä lainkaan (ehkä sinua itseäsi lukuun ottamatta). Hyvin harvaa miestä kiinnostaa sekään, millä nimellä asioita kutsutaan.
Tämä oli insinöörimäisesti selitettynä perusjuttuja ihmissuhteista siinä mielessä, että kannattaa olla realisti.
Kannattaa toki myös miettiä, mitä haluaa toisen ominaisuuksilta ja millaista elämää tahtoo viettää. Näissä yksinkertaistetuissa kaavoissa ei mainita sitä, että esim. elämäntyyli (maalla vai kaupungissa, lapsia vai ei jne.) on yksi tärkeä osa parinvalintaa.
Mikä piuha tuolta Hänninkäiseltä ja täällä pyöriviltä MAM kirjoittajilta on katkennut? Naiset nähdään kauppatavaroina.
Ehdotus Vauvan ylläpidolle.
Yksi artikkeli, jossa vastataan tavallisimpiin kysymyksiin. Näin asioita ei tarvitse käydä muutaman kuukauden välein läpi aina uudelleen. Kuten esimerkiksi sana markkina-arvo, miten se toimii, miten sitä käytetään ja miksi sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Ja pahoittelu siitä, että useimmille ongelmaksi muodostuu se, millaisilla nimillä asioita kutsutaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3821627/millainen-vienti-markkina-arvot…
Varsinkin kun nyt on puhe miehen markkina-arvosta naisten silmissä niin melkoinen ketju saa olla että naiset nähdään kauppatavarana
Valitettavasti asia on just näin. Jopa Suomen toiseksi suurimmassa puolueessa kuunnellaan maankuulua miesteoreetikkoa joka itse päätyi kaupallistamaan parisuhteensa. Hänenkö toimintansa ei olekaan naisten kaupallistamista?
Korjattu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JhS kirjoitti:
346 kirjoitti:
1. Suurin osa naisista on kiinnostunut harvoista miehistä. Biologia tukee tätä. Elämä on...
Ja sama pätee miehiin. Rima on toki matalammalla, mutta olemassa kuitenkin. On itseasiassa jopa huvittavaa kuinka mies joka ei treenaa, ei ole luontaisen komea kasvoiltaan, ei ole rikas eikä erityisen sympaattinen tai hyvä keskustelija kuolaa ja himoitsee silti juuri nimenomaan jotain nättiä flikkaa.
Eli löytyykö vikaa kasvatuksesta. Kaikille hoetaan; olet paras, uniikki, älykäs ja pystyt ihan mihin vaan. Tottakai hoetaan - oma rakas ja maailman ihanin lapsi.
Voin lonkalta viskata aika pitävän arvion (kuten jokainen muukin) lapsen ulkonäöstä ja ruuminrakenteesta päätellen siitä, mille levelille hän teininä yltää. Aina ei varmaan osu, mutta kyllä sen läskisamin sieltä jo varhain tunnistaa. Ei tule kaatamaan likkaa. No, rakkaudesta lapseen vanhemmat sitten hokevat ja toivovat. Sami uskoo ja pettyy kun ei kaadukkaan likkaa vaikka hän on upea, komea, älykäs ja vahva.
Epärealistinen käsitys itsestään ja kyvyistään katkeroittaa. Harha on jo luotu ja törmää Estonian keulavisiirin tavoin yksilön kylkeen. Tulee reikä ja sisään tulvii katkeruuden vellova massa, josta voi olla mahdoton päästää irti vaikka ymmärtäisikin mistä se johtui. Samalla pitäisi näet hyväksyä, että ei ollutkaan niin upea kuin luuli. Helpompi uskoa jotain paskaa netistä ja syyllistää muut. Voi jatkaa upeana tai ainakin keskinkertaisena.
Rima todellakin on matalemmalla kun valittelette että mies panee vaikka rottaa.
Niin panee kuulemma. Tai simpanssia, lammasta, hevosta tai lehmää. Mutta miten iso osa miehistä haluaa parisuhteeseen noista jonkin kanssa? Puhutaanko täällä nyt jälleen kerran irtoseksistä vai parisuhteista?
Miehen seksuaalinen markkina-arvo eli ei liity mitenkään parisuhteeseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Eli siis kokoonnutaan valittamaan tänne Vauva-palstalle ja haukkumaan naisia? Ookke.
Juuri nimenomaan niin EI pidä tehdä. Valitettavasti valitettavan moni jää siihen valitusvaiheeseen pääsemättä eteenpäin.
Aikaisemmin ketjussa oli paljon puhetta terapiasta. Yhä vieläkin se taitaa olla ainoa konkreettinen idea mitä tehdä niiden hyväksi jotka jäävät yksin.
Itse aloittaisin jo peruskoulusta.
Siellä voisi kertoa että harva on naisten silmissä parisuhdekelpoinen ennen kuin kolmekymppisenä.
Ja kaikki eivät silloinkaan.
Mitä nuoremmat miehet tiedostavat asian, sen helpompaa heillä tulee olemaan
Lähde? Eikö koulussa pitäisi kuitenkin opettaa tutkittuun tietoon perustuvia asioita? Itse en ole nähnyt mitään sen tuoreempaa tutkimusta suomalaisiin parisuhteisiin liittyen kuin Väestöliiton tutkimukset 2010-luvun alkupuolelta. Ne eivät tue väitettäsi.
Pidettäisiinkö keskustelu edelleen asiallisena ja käytettäisiin vain perusteltuja argumentteja?
(ei-ap)
Mihinkjäs sitä terapiaa sitten tarvittaisiin kun kaikki miehet ovat valioyksilöitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Hyvä. Mutta miksi sitten pidetään niin tärkeänä, että me naiset ymmärrämme tämän teorian? Miksi sitä toistellaan nimenomaan täällä naisvoittoisella palstalla, missä suuri osa meistä parhaillaankin palstailevista naisista on jo kauan sitten perheensä perustaneita ja siksi netissä viikonloppuiltaa viettäviä (oma puolisoni katsoo parhaillaan televisiota ja minulle siellä taas ei tule yhtään mitään)?
Ymmärrys laaja-alaisesti asioista on aina hyvästä, eikö? Tuskin olet sitä mieltä, ettei sinun tarvitse tietää mitään muuta kuin sellaista, joka koskettaa juuri omaa elämääsi juuri tällä hetkellä?
Tavallisesti naiset ja eliittimiehet ovat erittäin huonoja hahmottamaan markkina-arvoasioita, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut sellaisia miettiä. Asiat ovat naisille aina "vain tapahtuneet", ja eliittimies on aikuistuessaan huomannut olevansa sellainen, josta naiset pitävät.
Esimerkki:
Eliittimies: "Miehen pitää olla sellainen pitkä, harteikas, varakas, hyvässä työssä ja käyttäytyä sillei itsevarmasti, vähän ku*ipäämäisesti. Sillei saa hyvin naisia."
Tavallinen mies: "Kiitos. Entä sitten, jos ei ole pitkä, harteikas, varakas ja hyvässä työssä? Ku*ipäisen käytöksen ymmärrän kyllä."
Elittimies: "No tota... emmä tiärä."
=> Tästä käynnistyvät esimerkin tavallisen miehen pohdinnat markkina-arvosta. Toivottavasti hän ei juutu pelkkään valittamiseen, vaan siirtyy siitä nopeasti eteenpäin eli varsinaiseen toimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Hyvä. Mutta miksi sitten pidetään niin tärkeänä, että me naiset ymmärrämme tämän teorian? Miksi sitä toistellaan nimenomaan täällä naisvoittoisella palstalla, missä suuri osa meistä parhaillaankin palstailevista naisista on jo kauan sitten perheensä perustaneita ja siksi netissä viikonloppuiltaa viettäviä (oma puolisoni katsoo parhaillaan televisiota ja minulle siellä taas ei tule yhtään mitään)?
Ymmärrys laaja-alaisesti asioista on aina hyvästä, eikö? Tuskin olet sitä mieltä, ettei sinun tarvitse tietää mitään muuta kuin sellaista, joka koskettaa juuri omaa elämääsi juuri tällä hetkellä?
Tavallisesti naiset ja eliittimiehet ovat erittäin huonoja hahmottamaan markkina-arvoasioita, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut sellaisia miettiä. Asiat ovat naisille aina "vain tapahtuneet", ja eliittimies on aikuistuessaan huomannut olevansa sellainen, josta naiset pitävät.
Esimerkki:
Eliittimies: "Miehen pitää olla sellainen pitkä, harteikas, varakas, hyvässä työssä ja käyttäytyä sillei itsevarmasti, vähän ku*ipäämäisesti. Sillei saa hyvin naisia."
Tavallinen mies: "Kiitos. Entä sitten, jos ei ole pitkä, harteikas, varakas ja hyvässä työssä? Ku*ipäisen käytöksen ymmärrän kyllä."
Elittimies: "No tota... emmä tiärä."
=> Tästä käynnistyvät esimerkin tavallisen miehen pohdinnat markkina-arvosta. Toivottavasti hän ei juutu pelkkään valittamiseen, vaan siirtyy siitä nopeasti eteenpäin eli varsinaiseen toimintaan.
Tässä on nyt monta naista tänäkin päivänä käyttänyt aikaansa pohdintaan. Eikä ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen ketju, johon olemme aikaamme käyttäneet.
Miksi koet jälleen tarvetta heittäytyä asiattomaksi? Tai sitten, mikä vielä pahempi, ihan aidosti projisoit omaa henkistä pahoinvointiasi muihin ihmisiin puhumalla ku*sipäämäisestä käyttäytymisestä? Etkö halua dialogia vai etkö kykene siihen?
Mitä on tuo varsinainen toiminta, mihin tavallisen miehen pitäisi edetä?
Markkina-arvoteoriassa on varmasti jonkinlaista perää. Mutta:
https://www.terve.fi/artikkelit/hormonit-vaikuttavat-parinmuodostukseen
Tuossa artikkelissa kuvattu neljän hormonin/välittäjäaineen vaikutuksia. Eli lisää muuttujia, jotka selittävät sitä miksi markkina-arvoteoria yksinään nyrjähtelee. Joku täällä puhuikin "genreistä" ihmisten välillä.
Eli karkeasti: serotoniini-ihmiset houkuttavat serotoniini-ihmisiä, ja dopamiini-ihmiset dopamiini-ihmisiä. Ja sitten taas testosteroni- ja estrogeeni-ihmiset toisiaan.