Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli pointtini on että naiset eivät ajattele samoin kuin miehet, koska he eivät ole samassa asemassa kuin miehet, jossa ensin pidetään hauskaa tasokkaampien kumppanien kanssa ja sitten aletaan katselemaan tavallisempia.

Mutta silloin harvoin kuin niin käy, naiset ajattelevat aivan kuten nämä katkerat miehet.

Naisille tuo "ota mitä saat ja ole siitä onnellinen" on yhtä lailla hankala ajatus kuin miehillekin.

Jo pelkästään tuo "(ensin pidetään hauskaa) tasokkaampien kumppanien kanssa" on niin älytön ajatus, että en tiedä itkisinkö vai nauraisinko. Miten se on niin vaikeaa tajuta, että te miehet projisoitte omaa ihailuanne niihin nuoruuden tapailu-/seukkailuparisuhdekumppaneihin, mitä meillä naisilla on?

Seksiin kelpaa huonompi mies kuin parisuhteeseen ja lasten isäksi. Se totuus ei muutu muuksi vaikka kuinka projisoisitte omia homoeroottisia fantasioitanne. Sen parisuhdemiehen kanssa harrastetaan hurjan paljon enemmän ja parempaa seksiä kuin niiden nuoruuden säätöjen ja seurustelukumppaneiden kanssa. Sekään ei muuksi muutu vaikka kunka yrittäisitte kääntää asian toisinpäin.

Osa teistä mitä ilmeisimmin vain trollaa mutta osa taitaa aidosti olla aivan kuutamolla. Kun ei tunneta todellisia naisia, niin uskotaan kaikki mitä muutama "miesasiamies" keksii esittää faktana. Surullista ja suorastaan tuhoisaa monen nuoren miehen hyvinvoinnin kannalta.

Olen samaa mieltä kuin tässä kirjoittaja. Totaalisen kahjo ajatus, että perhe perustetaan huonomman miehen kanssa kuin kevytseksisuhde. Mikään tilasto, ei evoluutiobiologia eikä mikään tue tuollaista väitettä. 

Väite on todellakin projektiota, mistä tulee mieleen tämän ketjussa kirjoitelleen halukkuus vaihtaa osia naisen kanssa. Hänhän ilmoitti halukkuutensa siihen ja onhan se nykyään mahdollista. Irtoseksiä on transnaisen saatavilla helposti niin kuin tavallistenkin naisten. Useimmat naiset eivät irtoseksistä innostu, mutta jos kerran se todistaa kaiken, niin antaa palaa, transnaisena.

Ajatus tulee siitä, että tavoittelette parasta mahdollista (tietysti)

Kun rahkeet eivät riitä siihen, kokeilette onneanne seuraavaksi parhaan kanssa. Ei tärpännyt.

Lopulta tajuatte oman tasonne, ja otatte miehen joka on siellä, mielellään tietysti hieman korkeammalla, joten vähän kokenut on paras.

Tähän menee aikaa, eikä siinä naisen kannata olla kuin nunna.

Hetkinen... nyt en ihan tajua. Tarkoitatko, että jos tavoittelee itsensä tasoista - esim. tekee aloitteen itsensä tasoiselle, siitä syntyy aina suhde? Eli jos saa pakit tai juttu muuten epäonnistui, se johtui vain siitä että oltiin eritasoisia? Koska siltä tuo sinun tekstisi kuulostaa, jos kerran tasoa on laskettava niin kauan kunnes jonkun kanssa tärppää, eli toisin sanoen vaikuttaa siltä, että suhteen muodostuminen on vain ja ainoastaan kiinni samasta tasosta.

Kiinnostuuko mies siis automaattisesti naisesta, joka on omaa tasoa? Eli mies ei koskaan anna pakkeja oman tasoiselle? Miehen kiinnostukselle ei siis ole muita syitä kuin se taso?

Tuo teoriasi voisi pitää paikkansa, jos seksuaalisuuden herätessä tuntisi jo kaikki ne miehet, jotka tulee tapaamaan elämänsä aikana. Mutta nythän käy useimmiten niin, että tutustuu uusiin ihmisiin pitkin elämää. Ja sitten toisaalta ihmisten pariutuminenhan usein menee niin, että tavataan joku, jonka kanssa alkaa synkata ja huomataan, että on vetovoimaa - ei siinä mietitä ja harkita, että onko mahdollisuuksia, vaan tilanne kehittyy. Tämä siis, jos tavataan livenä. Ei siinä vertailla entisiin ihastuksiin, ja vaikka vertailtaisikin, niin senhetkinen ihastuksen kohde tuntuu aina paljon ihanammalta kuin aiemmat. Että ei se pariutuminen jatkuvan tyytymisen ja tason laskemisen kautta etene.

Tasoteoria on kuin kerrostalo.

Et pidä kaikista saman kerroksen tai ylemmänkään kerroksen naapureista, mutta yksikään aleman kerroksen naapureista ei sytytä, ja ylemmän kerroksen naapureilla hyväksyt isompia eroavaisuuksia arvojen, luonteen, ym osalta.

Taso on siis ensisijainen kriteeri pariutumisesa, mutta ei ainoa tai yksistään riittävä kriteeri.

Miehen komea ulkonäkö tai rahat on pikkuseikka verrattuna siihen, että arvot on omien arvojen kanssa vastakkaisia tai luonteessa on ikäviä piirteitä. Yhden yön suhteessa tuollaista miestä voi katsoa, koska eihän ne tule siinä esiin, mutta pitkässä parisuhteessa ei. On iso virhe pitää parisuhteen perustana pinnallisia seikkoja.

Uskon tämän sitten kun kauniit ja suositut naiset seurustelevat rumien ja köyhien miesten kanssa, kunhan arvot ovat kohdillaan.

 

Ensin pitää saada selville, miksi ja miten nainen on suosittu. Onko nainen sosiaalinen ja puhelias, jonka on helppo solmia ystävyyssuhteita?

Myöskin pitää saada selville, miksi mies on köyhä. Onko hänellä kuitenkin hyvä koulutus, mutta terveys on mennyt eikä hän pysty työskentelemään? Onko hän ollut yrittäjä, jonka yritys on mennyt syystä x tai y konkurssiin? Vai onko heikkolahjainen/laiska/moniongelmainen, jonka vuoksi hän ei opiskellut mitään?

90 % ihmisistä on ihan ok ulkonäöltään, joten en lähtisi tässä jaottelemaan ketään ulkonäön perusteella.

Vastaatko noihin, niin päästään keskustelussa eteenpäin?

Kyllä mäkin olen tajunnut tasoteorian