Kerroimme mieheni kanssa joulupöydässä raskaudestani...
Olimme jouluna mieheni kanssa syömässä hänen vanhemmillaan. Paikalla oli myös miehen muuta sukua.
Ajattelimme että ruokapöydässä olisi hyvä hetki kertoa perheenlisäyksestämme (ensimmäinen lapsi kyseessä) kun kaikki ovat paikalla. Suku vaikutti hieman yllättyneeltä, onnittelivat toki mutta siinä se. Kukaan ei kysynyt edes laskettua aikaa tms.
Vähän ajan päästä mieheni sisko kertoi, että heille tulee muutaman kk päästä uusi koiranpentu. Tästä uutisesta puhuttiin loppuilta, kyseltiin tulevan pennun nimestä aina ruokakupin väriin asti jne... Kukaan ei enää muistanut raskauttani. Ei siinä mitään, hieman kyllä ihmetytti vaan sukulaisten käytös... Miehen vanhemmat ovat vielä vaikka kuinka pitkään kyselleet tulevista lapsenlapsista mutta silti koiranpentu (joka ei ole edes ensimmäinen) oli paljon isompi juttu. :D
Kommentit (147)
Aika outoa minusta jos eivät edes laskettua aikaa kysyneet.
En jaksa innostua kenenkään raskauksista. Paitsi omista. Vauvoja käyn kyllä mielelläni katsomassa ja vien lahjan. Mutta en sitten enää jatkossa. En osaa leperrellä pikkulapsille. Luultavasti muutaman vuoden sisällä pääsen mummiksi. Miten suhtaudun asiaan, kun sen kuulen.. Aika näyttää. Itselläni on nuorin lapsi reilun vuoden ikäinen.
Moni mamma on töykeä jos joku erehtyy kysymään jotain "väärää". Mitä voi sanoa, ettei loukkaa? Kumpaa toivot -> palopuhe siitä, että ei väliä, kunhan on terve... Mikä sukunimi lapselle -> mitä se sulle kuuluu, itse me päätetään... aika paljon aiheita, joita ei kannata ottaa esille. Toki kohteliasta on kysyä LA ja sanoa muutama sana syntymäajankohdasta ym. mutta jos tulevat vanhemmat sattuvat olemaan kovin tärkeileviä, niin viisainta olla kysymättä mitään.
No onhan tuo koirarotu varsin söpöinen ja etenkin pentuna. Omat poikani on 10v. 12v. Tulen hyvin toimeen lasten kanssa, mutta harva vain todella viehättää. Vauvoista tuntuu et en ymmärrä enää mitään. Suomalaiset eivät ole kovin lapsirakkaita. Ei sille nyt vain voi mitään.
Onko suhteenne tuore? Jos on, niin ehkä miehesi vanhemmat eivät osaa / uskalla iloita raskaudesta, koska pelkäävät että suhteenne päättyy ennen synnytystä?
Näin se valitettavasti on monissa tapauksissa. Ainakin meidän suvuissa hieman naureskellaan näille usein tyttö/poikaystävää vaihtaneille eikä osata suhtautua vakavasti edes hääkutsuun. Kaikki toteavat lakonisesti että "mies ehtii varmaan vaihtua ennen häitä".
Alkaako miehesi siskon nimi L-kirjaimella??? ;)
No en ihmettele yhtään, että porukka ei suuremmin häikäistynyt vauvauutisesta. Tuollainen koko suvulle yhtä aikaa kertominen ei ole ollenkaan suomalaista, eikös isovanhemmille olisi voinut kertoa ensin?
Ja niinkuin joku täällä sanoi, monikaan ei halua hehkuttaa kenenkään raskautta noin alkuvaiheessa, kun moni asia voi mennä pieleen.
Pienen ja söpön koiranpennun tulosta perheeseen voivat kaikki nauttia helposti heti.
Emme mitenkään yrittäneet varastaa "huomiota" tällä jutulla, kerrottiin vuorotellen vuoden kuulumisia ja sanottiin siinä, että meille tulee perheenlisäystä. Enkä todellakaan olettanut, ettö loppuilta puhutaan meidän tulevasta lapsesta, mutta hieman ihmetytti kun koko ilta jauhettiin tästä tulevasta koirasta... Mutta tosiaan, ehkä tässä on miehen vanhemmille hieman sulattelemista. -ap
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 20:57"]Nähtävästi meitä on moneen junaan :) Itselleni raskaus (siis esim. jonkun ystäväni raskaus) on kyllä isompi juttu mitä koiranpennun saaminen vaikka olenkin eläinrakas ja meilläkin on koira. -ap
[/quote] no jos siitä olisi kysytty, olisit kirjoittanut vihaiden aloituksen, kuinka anoppi kyttää raskauttasi
Asiaan liittyy paljon tunteita, monenlaisia ja koskettavia. Suomalaiset eivät aina osaa näyttää niitä. Mykistyvät, ehkä herkemmin vielä seurassa. Koiranpentu on helpompi aihe, kevyt ja suloinen, turvallinen turista.
Argh, niin inhoan koira ihmisiä!! Kurja tilanne, mä ainakin oisin loukkaantunut. Seuraavan kerran kun anoppi kysyy ,älä kerro mitään :)
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 21:04"]
Voisiko syy löytyä myös vanhempien omasta käytöksestä? Osan mielestä kaikkien tulisi puhua vain heidän lapsestaan ja kiinnittää tähän jakamaton huomio. Osa taas on sitten taas on sitä mieltä, ettei heidän lapselleen saa puhua mitään. Eikä etenkään saa käskeä, vaikka lapsi olisi junaraiteilla leikkimässä.
[/quote]
Minun on vaikea uskoa, että käytöksemme vanhempina muuttui yhtäkkiä täysin sillä hetkellä kun kävelimme Münchenin lentokentällä portilta toiselle. Pitkällä matkalla useiden liikennevälineiden vaihtoineen tuo oli vain yksi siirtymä toisten joukossa, jota en tullut edes ajatelleeksi. Lentokenttä muiden joukossa, sama lentoyhtiö, samanlaisia ihmisiä, samanlainen henkilökunta...kunnes lentokenttäbussissa huomasin kuinka muiden matkustajien suhtautuminen lapsiin olikin aivan eri kuin siihen asti.
(Ja btw: Matkustimme koko matkan reittilennoilla, emme olleet lomalla lomakohteessa vaan kaupungissa, joka ei ole erityisesti turistien suosiossa ja asuimme tavallisella asuntoalueella tavallisessa kerrostaloasunnossa. Joten kokemuksemme erilaisuus ei voi johtua siitäkään, että lomakohteissa kohtelu oli erilaista, sillä loman aikana kävimme matkustimme työmatkakulkijoiden kanssa samoissa ratikoissa ja busseissa, kävimme paikallisten ravintoloissa ja kaupoissa jne.)
t. 12
Raskaus voi hyvin mennä vielä kesken. Mitäpä siitä vielä numeroa tekemään.
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 21:04"]
Voisiko syy löytyä myös vanhempien omasta käytöksestä? Osan mielestä kaikkien tulisi puhua vain heidän lapsestaan ja kiinnittää tähän jakamaton huomio. Osa taas on sitten taas on sitä mieltä, ettei heidän lapselleen saa puhua mitään. Eikä etenkään saa käskeä, vaikka lapsi olisi junaraiteilla leikkimässä.
[/quote]
Minun on vaikea uskoa, että käytöksemme vanhempina muuttui yhtäkkiä täysin sillä hetkellä kun kävelimme Münchenin lentokentällä portilta toiselle. Pitkällä matkalla useiden liikennevälineiden vaihtoineen tuo oli vain yksi siirtymä toisten joukossa, jota en tullut edes ajatelleeksi. Lentokenttä muiden joukossa, sama lentoyhtiö, samanlaisia ihmisiä, samanlainen henkilökunta...kunnes lentokenttäbussissa huomasin kuinka muiden matkustajien suhtautuminen lapsiin olikin aivan eri kuin siihen asti.
(Ja btw: Matkustimme koko matkan reittilennoilla, emme olleet lomalla lomakohteessa vaan kaupungissa, joka ei ole erityisesti turistien suosiossa ja asuimme tavallisella asuntoalueella tavallisessa kerrostaloasunnossa. Joten kokemuksemme erilaisuus ei voi johtua siitäkään, että lomakohteissa kohtelu oli erilaista, sillä loman aikana kävimme matkustimme työmatkakulkijoiden kanssa samoissa ratikoissa ja busseissa, kävimme paikallisten ravintoloissa ja kaupoissa jne.)
t. 12
[/quote]
No enpä puhunut Nimenomaan Teistä vaan yleisesti vanhempien käytöksestä Suomessa. Jos muualla maailmassa vanhemmat käyttäytyvät paremmin, kuin suomalaisvanhemmat.
Ei ala miehen siskon nimi L-kirjaimella :) Jos paikalla olisi ollut koko suku isotädeistä serkkujen lasten poikaystäviin niin ei varmana olisi kerrottu pöydässä kaikille. Mutta kun paikalla oli sen verran vähän porukkaa, niin ajateltiin että voi kertoa kaikille yhteisesti. Ja eipähän ainakaan kukaan voi sanoa, että miksi meille kerrottiin niin myöhään. Ollaan oltu yhdessä kolme vuotta, vuosi naimisissa :) -ap
Toivottavasti et ole, 12, pahasti traumatisoitunut suomalasten julmasta ja vihamielisestä käytöksestä. Jaksuhalit sinulle ja tsemppiä siihen asti, että pääset taas lapsmyönteiseen Keski-Eurooppaan.
Ihan ihme vastauksia ap saanut :O Mielestäni todella omituista ohittaa tuleva lapsenlapsi olankohautuksella lähestulkoon, ja jostain koirasta hehkuttaa sitten koko ilta. Luulenpa melkein, että tekivät sen tahallaan kun eivät syystä tai toisesta halunneet puhua raskaudesta ja tulevasta lapsesta. Olisin kyllä itse loukkaantunut. No meillä appiukko ei edes onnitellut toisesta lapsesta vaan totesi vaan että on ikävää kun esikoinen menettää asemansa tms.
Ja 42 jatkaa - ilmeisesti myöskään porukka ei ole matkustanut lasten kanssa Ruotsinlaivoja pidemmällä, jos on tosiaan noin vaikea uskoa että suhtautuminen lapsiin on aivan totaalisen erilaista esim. Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Amerikassa.
Onko miehesi sisko tahattomasti lapseton ja osaksi siksi hommaa noita koiria? Anoppisi ja appisi tietävät ehkä sen eivätkä halua hehkuttaa teidän vauvaa. Meille kävi noin..
Onko miehesi sisko tahattomasti lapseton ja osaksi siksi hommaa noita koiria? Anoppisi ja appisi tietävät ehkä sen eivätkä halua hehkuttaa teidän vauvaa. Meille kävi noin..
[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 21:02"]
Ulkomailla ollaan jokapaikassa ystävällisiä lapsille ja heidät huomioidaan. Suomessa ei huomio edes sukulaiset.
[/quote]
Tämä on kyllä niin julmetun väsyttävä yleistys, että voisi jo painua hornaan. Ihan joka maassa on niitä ihmisiä, jotka eivät pidä rääkyvistä vauvoista tai kiukuttelevista taaperoista tai syljeskelevistä teineistä - joo, niitä löytyy ihan kaikkialta Suomen ulkopuoleltakin, Etelä-Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta, Usasta ja mistä vain. Ja ihan samoin on niitä ihmisiä, jotka pitävät lapsista. Myös Suomesta.