Onko sinulla tietty miestyyppi, joka ihastuu sinuun?
Minulla on. Olen 175 cm pitkä, kurvikas ja ylipainoinen nainen. Useimmiten vielä käytän korkokenkiä, jotka jalassa olen selvästi yli 180 senttinen. Kroppa on mallia Ashley Graham eli tissit, perse ja vyötärö löytyy, mutta painoa on selvästi liikaa. Minuun yleensä ihastuvat miehet ovat lyhyitä tai korkeintaan minun pituisia, hoikkia, siroja ja poikamaisia. Kaksi pitkää suhdettanikin ovat olleet oman pituisten miesten kanssa.
Ihmettelen aina miksi viehätän juuri tuon tyyppisiä miehiä, kun fyysinen eroavaisuutemme on niin suuri. Kun tuollainen pieni tirriäinen tulee silmät loistaen puhumaan työpaikan ruokalassa tai pyytää baarissa numeroa/treffeille, itselle tulee lähinnä mieleen, että 'Et voi olla tosissasi. Minähän rusentaisin sinut sängyssä.' Pitkät suhteeni ovat saaneet alun opiskellessa ja töissä, jossa olen ehtinyt hyvin tutustua mieheen ja ihastua miehen persoonaan.
Kysymys oli siis otsikossa: onko teillä muilla naisilla tiettyä miestyyppiä, joka ihastuu teihin?
Kommentit (147)
Totta kai ulkomaalaiset yrittää suomalaisia, seksilomalle ja täysylläpidettäväksihän ovat tänne tulleet. Ja suomalaisille naisille menee etninen ulkkis kaupaksi kuin häkä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän epäurheilulliset älykkötyypit.
Ne jotka ei korvaansa lotkauta mun valtaisalle charmille on tatuoidut bodaavat kyrmyniskamiehet. Ja ihan hyvä niin, heille varmaan löytyy muita ihania naisia.
Millaisella olemuksella nuo älyköt hurmataan? Musta tykkää sellaiset jalata maassa olevat leveäharteiset miehet, ja tykkäänkin. Mutta joskus nuorempana haaveilin älyköstä, mutta he eivät koskaan innostuneet...
Nii ulkkikset tosiaan ja känniset, mut onkohan joku muu syy kuitenkin kuin ihastus. Panetus ehkä?
On, joo. Reppanat. Tavalla tai toisella sellaiset miehet. Joko ollaan ujoja, ei kovin komeita, ei varakkaita, ei menestyneitä... Olen itse ylipainoinen, näyttävä ja menestynyt uratyyppi. Hyviä suhteita on ollut esim. introverttien/ hintelien jne miesten kanssa. Täydennetään kai toisiamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä saisi sanoa, mutta aina ne on mustia olleet. Harmi vaan, ettei itseä kiinnosta. Tosi vaikeaa löytää valkoista miestä :/
Mulla sama. Missään ei saa olla noilta rauhassa. Mihin on kaikki suomimiehet kadonneet?
En tiedä johtuuko mahdollsiesti jostain vesijohtovedestä, mutta suomalaisen miehen itsetunto ja itseusko on kadonnut tyystin. Mitä on tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän epäurheilulliset älykkötyypit.
Ne jotka ei korvaansa lotkauta mun valtaisalle charmille on tatuoidut bodaavat kyrmyniskamiehet. Ja ihan hyvä niin, heille varmaan löytyy muita ihania naisia.
Millaisella olemuksella nuo älyköt hurmataan? Musta tykkää sellaiset jalata maassa olevat leveäharteiset miehet, ja tykkäänkin. Mutta joskus nuorempana haaveilin älyköstä, mutta he eivät koskaan innostuneet...
Oon tämmöinen aika hiljainen, siropiirteinen, ehkä annan ujon vaikutelman vaikka en ole. Mulla on kuulemma ystävällinen hymy. Hoikka, nörtihtävä, silmälasipäinen. Mua on sanottu opiskelijan näköiseksi vielä kolmekymppisenä.
Noi sun jalatmaassa-miehet kuulostaa kyllä hyvältä valinnalta. Tuskin olet menettänyt mitään.
Kaikki miehet joiden kanssa olen ollut tai jotain yrittänyt, ovat paljastuneet epäluotettaviksi. Eli vedän puoleeni kaikenlaisia tyhjänpuhujia, valehtelijoita ja pettureita. En todellakaan tiedä mistä löytäisin oikeasti rehellisen ja luotettavan miehen, joka sitoutuisi minuun ja vain minuun. Kaippa etsin yksisarvista.
162/54, pitkä tukka, sporttinen ja ihan nättikin hyvinä päivinä.
On. Kiltit, vähän hiljaiset, luotettavanoloiset miehet, joilla kuitenkin on sitten joku aivan perse luonteenpiirre tai mt- ongelma, tai joku trauma. He myös yleensä hakevat tasaista, mutta vahvaa naista joka ohjaa heitä, tja päättää asioista viime kädessä, eli myös mielellään pakoilevat vastuuta. Eli aluksi vaikuttavat kivoilta ja mukavilta, mutta ääni kellossa muuttuu pikkuhiljaa.
Nykyinen mieheni on samantyyppinen, mutta sillä erotuksella että hänessä oli jo aluksi, ja on vieläkin ihan mieletön potentiaali. Hän ei ole fakkiutunut tiettyyn ajatusmalliin ja toimintaan, vaan on vastaanottavainen ja vuorovaikutuksessa mahtavasti. Niinpä on päästy myös hänen traumastaan pikkuhiljaa yli, suhde on vahvistunut, ja jatkaa kukoistamistaan jo kuudetta vuotta :)
ULkonäköjuttuja en ole huomannut, enkä ajatellut. Ainakin seuralaiseni ovat olleet suomen kansalaisuuden puitteissa kaikenlaista maan ja taivaan välillä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä saisi sanoa, mutta aina ne on mustia olleet. Harmi vaan, ettei itseä kiinnosta. Tosi vaikeaa löytää valkoista miestä :/
Mulla sama. Missään ei saa olla noilta rauhassa. Mihin on kaikki suomimiehet kadonneet?
En tiedä johtuuko mahdollsiesti jostain vesijohtovedestä, mutta suomalaisen miehen itsetunto ja itseusko on kadonnut tyystin. Mitä on tapahtunut?
En mä tajua. Alkuvuodesta menin ihan sillä meiningillä Helsingin keskustan baareihin, että isken sieltä jonkun ihanan suomimiehen yhden yön iloksi. EN LÖYTÄNYT!!! Noita tummempia kyllä pörräsi ympärillä. En kelpuuttanut.
"ashley" täällä myös. Kaksi toosi isovatsaista oli kiinnostuneita. Ei muita.
Kyllä vaan, sellaset alfa-tyyppiset naistenkaatajat. Johtuu ulkoasustani ja siitä, että päällepäin saatan näyttää kovinkin itsevarmalta. Harmi vaan olen oikeasti luonteeltani enemmän introvertti ja kiltti, niin ovat ihan vääräntyyppisiä. Samanlaiset kuin minä saattavat kyllä ihastua, mutta eivät ikinä lähesty - kuulen ihastumisista vuosien päästä. Tosi harmillista.
Minulla sama kuin ap:lla. Olen saman pituinen ja naamasta kaunis, vaikka ei olekkaan tissejä, persettä eikä vyötäröä :D
Eli siis selkeä miestyyppi ihastuvista on huomattavasti lyhemmät, mutta kuitenkin lihaksikkaat miehet. Yleensä nämä ovat myös itsevarmoja ja rempseitä, varmaankin kompensoivat luonteellaan pituuttaan.
Päädyin lopulta naimisiin 168cm miehen kanssa. Hän on aina ollut sinut itsensä kanssa, ja on ylpeä pitkästä ja kauniista vaimostaan. Pitää kasvojeni lisäksi erityisesti pitkistä jaloistani ja selästäni :)
Muusikonrentut. En itse soita mitään. Käyn kyllä usein keikoilla, koska rakastan livemusiikkia. Rauhassahan siellä ei saa olla :) Omakseni en muusikkoa haluaisi, liian huonoja kokemuksia elämän varrelta.
Insinöörit ja teknillisen alan miehet. Siis ihan kaikki miesystävät ja myös aviomies olleet tuota porukkaa. Olleet myös aika hyvännäköisiä miehiä, sellaisia klassisen komean miehen piirteet omaavia miestyyppejä joita en itse lähtisi edes yrittämään, olen ihan arkipäiväisen näköinen. Aloitteet on tulleet heiltä. Ei mitään hajua miksi nuo miehet kiinnostuvat minusta. No en todellakaan valita.
Sen sijaan miehet joihin olen itse ensin palavasti ihastunut eivät ole olleet millään tavalla minusta kiinnostuneita. Olen ollut aloitteellinen, yksiselitteiset pakit tuli kaikilta. Useimmat eivät olleet edes erityisen hyvännäköisiä mutta heissä oli se jokin joka vetosi minuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä saisi sanoa, mutta aina ne on mustia olleet. Harmi vaan, ettei itseä kiinnosta. Tosi vaikeaa löytää valkoista miestä :/
Mulla sama. Missään ei saa olla noilta rauhassa. Mihin on kaikki suomimiehet kadonneet?
En tiedä johtuuko mahdollsiesti jostain vesijohtovedestä, mutta suomalaisen miehen itsetunto ja itseusko on kadonnut tyystin. Mitä on tapahtunut?
En mä tajua. Alkuvuodesta menin ihan sillä meiningillä Helsingin keskustan baareihin, että isken sieltä jonkun ihanan suomimiehen yhden yön iloksi. EN LÖYTÄNYT!!! Noita tummempia kyllä pörräsi ympärillä. En kelpuuttanut.
Samaan kiinnitin huomiota viime vuoden puolella. 97 % miehistä oli tummia.
Ei ole mitään tiettyä tyyppiä. Pystyn hurmaamaan kaikenlaisia miehiä. Nautin huomiosta.
Vain muutama ylipainoinen mies on tunnustanut ihastuksensa, joten oletan, että kiinnostan heitä. Kenties matalat standardit? Olen itse kyllä hoikka, mutta en kovin kaunis.
Mulla sama. Missään ei saa olla noilta rauhassa. Mihin on kaikki suomimiehet kadonneet?