Kesäkuiset 2021

Yksi liittyjä lisää.  :)

Olen rv. 5+0. Eka neuvolakäynti varattu. Juuri eilen pärähti selkeä plussa.  Esikoinen on päiväkoti ikäinen.

Onhan tää aika outoa ja ei tätä ole vielä sisäistänyt laisinkaan. Ajatukset vaihtuvat kokoajan.

Hei vaan!

Tänään tein testin ja kaksi viivaa tuli! :) Olo on todella outo. Fiilikset menee ylös ja alas. Ihanaa jos saa muista vertaistukea. Itellä kaksi keskenmenoa koettuna, joten pelko on jäätävä :(

Onko jotain suljettua fb ryhmää tulossa?

Onnea almond!💙 milloin sulla ois LA?

Tein vielä äsken liuskatestin kun tulin töistä, plussa pärähti! Ja tuli konkreettinen juttukin; kävin muista syistä lääkärillä ja sain kipulääkereseptin, mun piti kysyä että sopiiko raskaana olevalle ja vaihtoonhan se sitten meni.

On kyllä outo fiilis.. toki pelottaakin kaikki, mutta en anna sille valtaa vaan yritä ajatella positiivisesti. Mies on ihan varma että kaikki menee hyvin, niin mukava kun se rauhoittaa muakin!

Lisää porukkaa, kiva 🤗

Mä toivoisin kanssa suljettua fb-ryhmää, jossain lähitulevaisuudessa. Molemmissa aiemmissa raskauksissa on täällä olleista muodostunut fb-ryhmä ja se on ollut toimiva tapa jutella ja lisäksi helpompi jotenkin tutustua, kun näkee naamat ja nimet 😊 Ja sopivan kokoinen ryhmä (ei liikaa porukkaa) helpottaa myös jutustelua.

Mun on pitänyt jo useamman viikon varailla nuoremman lapsen viimeistä, 6 v. neuvolaa (täytti kuun alussa). En ole kiirehtinyt, sillä on tuntunut niin lopulliselta varata VIIMEINEN käynti tutulle neuvolantädille, jonka luona käynnit alkoivat 8 v. sitten, esikoista odotellessa 😢 Mutta nyt, kun ei tarviikaan varata sitä viimeistä käyntiä, niin aktivoiduin 😁 Ainoo, että vastaajassa oli viesti että numero ja puhelinaika vaihtuneet. Soittelen siis joku toinen päivä ja varaan samalla kaksi aikaa ❤️ Enemmän odotan alkuraskauden ultraa klinikalla silti. Se on 30.10., sen jälkeen toivottavasti voi olla vähän luottavaisemmalla mielellä.

Juhannusäiti2021 kirjoitti:

Yritän myös ajatella positiivisesti ja keksiä ehkä vähän muuta ajateltavaa. Nythän me kukaan ei voida tehdä muuta kuin odotella ja antaa luonnon hoitaa homma kotiin. Nyt vaan naiset keskittymään omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. ❤️.

Tässä ollaan niin asian ytimessä ja yritän omia ajatuksia suunnata just tuohon suuntaan. Parasta keskittyä nyt omaan hyvinvointiin ja vähän koittaa suunnata ajatuksia kaikkeen muuhunkin mukavaan 😊

Mulla ei ole facebook-tiliä ollenkaan, mut täytyy ehkä harkita sen tekemistä jos keskustelu siirtyy kovasti sinne suuntaan.. Ja voishan se muutenkin olla ihan kätevä. 😄

Ja loppuun vielä tervetuloa kaikille uusille! Kivaa kun joukko kasvaa.

Minkälaisia alkuraskauden oireita teillä on ollut? kipuja?

Mulla ei ole vielä yhtään mitään oireita, tai no, rinnat vähä arat ja nälkä kokoajan. Ja pierettää. 😅 Eli en tiiä voiko nuita oireiksi laskea..

Hei kaikille! Eksyinpä minäkin tänne. Viikkoja jo 5+6 kasassa. Takana lähes 2 vuotta yrittämistä ja lapsettomuushoidot alkoivat kesän kynnyksellä. Toisella inseminaatiolla kuitenkin tärppäsi. Piti tässä makustella tätä onnea pari viikkoa, kun tuntui niin uskomattomalta. Oli niin uskomaton olo, että raskaus piti varmistaa kaksi kertaa verikokeilla.. varhaisultra on tämän kuun lopussa, jännityksellä odotan! Ekan neuvolankin olen ehtinyt varata. Oireita on hyvin arat rinnat, alavatsan vihlomiset ja jomotukset. Pari kertaa on tullut pahoinvointia, kun ruokailuvälit ovat venyneet liian pitkäksi, mutta syömisellä korjaantuneet. Tänään pahoinvointi tuli kuitenkin ruokailun jälkeen...

Toivottavasti ei siirrytä kokonaan suljettuun Facebook ryhmään. 😐 Olisi kiva täällä keskustella myös. Itse lopetin facebookissa käymisen vuosia sitten ja tykkäisin enemmän jutella anonyymina. Mutta jos suurin osa porukasta haluaa suljetulle ryhmälle niin varmasti löytyy meikäläisellekin esim. blogeja luettavaksi netin syövereistä. 😊

Eilen iski ensimmäistä kertaa fiilis "apua onko musta tähän" ja "mitä mentiin tekemään?!". Pelottaa, että nyt on menetetty kaikki laiskat illat, ei voida hankkia toista koiraa, koska elämä on niin raskasta vauvan kanssa ja ja ja ja... Ihme ajatuksia ja hätää alko pukkaa. Johtuu varmaan hormoneista? 🤔 Koska me tarkkaan mietittiin, halutaanko oikeasti lapsia vai ei. Pitkään ollaan oltu yhdessä pelkästään miehen ja koiran kanssa ja sit iski vaan fiilis, että kyllä meillekin lapsi. En halua katua sitten, kun mahdollisuus vauvaan onkin jo iän puolesta mennyt... Pelottaa vaan miten paljon vauva tulee mullistamaan elämää ja onko minusta (meistä) oikeasti tähän. Voi toki olla, että nyt tuntuu kurjalta, kun on muutenkin fyysisesti paha olo. Ei jaksa pysyä positiivisena, kun oksennus meinaa lentää jatkuvasti.

Demiii kirjoitti:

Minkälaisia alkuraskauden oireita teillä on ollut? kipuja?

Suurin osa valveillaoloajasta menee mulla näiden oireiden vahtaamiseen. 😁 Oireet alkoivat ennen plussaa rintojen kovalla kivulla ja alaselkäkivuilla. En kuitenkaan uskonut olevani raskaana, joten yllätys oli suuri. Olin jotenkin ajatellut, että sen sitten "tietää". 😂

Samat oireet jatkuneet, alavatsan vihlaisuja ja mukaan tullut satunnainen pahoinvointi. Toistaiseksi jäänyt vain yökkäilyn tasolle. Lisäksi pientä muuta mukavaa, ilmavaivoja, maku/hajuaisti turhan terävä jne. 😅

Oireet vaihtelee päivän ja tunnin mukaan. Oon huomannut, että etova olo vaivaa yleensä aamupäivällä ja illalla ja keskipäivällä on ihan normaali ja tosi hyvä olo kaikin puolin - silloin aina iskee epäusko raskaudesta. 😁

Hile kirjoitti:

Mulla ei ole vielä yhtään mitään oireita, tai no, rinnat vähä arat ja nälkä kokoajan. Ja pierettää. 😅 Eli en tiiä voiko nuita oireiksi laskea..

Ihan kuulostaa raskausoireilta. Onneksi en ole aina noiden ilmavaivojen kanssa 😁

KarpaloAino kirjoitti:

Toivottavasti ei siirrytä kokonaan suljettuun Facebook ryhmään. 😐 Olisi kiva täällä keskustella myös. Itse lopetin facebookissa käymisen vuosia sitten ja tykkäisin enemmän jutella anonyymina. Mutta jos suurin osa porukasta haluaa suljetulle ryhmälle niin varmasti löytyy meikäläisellekin esim. blogeja luettavaksi netin syövereistä. 😊

Eilen iski ensimmäistä kertaa fiilis "apua onko musta tähän" ja "mitä mentiin tekemään?!". Pelottaa, että nyt on menetetty kaikki laiskat illat, ei voida hankkia toista koiraa, koska elämä on niin raskasta vauvan kanssa ja ja ja ja... Ihme ajatuksia ja hätää alko pukkaa. Johtuu varmaan hormoneista? 🤔 Koska me tarkkaan mietittiin, halutaanko oikeasti lapsia vai ei. Pitkään ollaan oltu yhdessä pelkästään miehen ja koiran kanssa ja sit iski vaan fiilis, että kyllä meillekin lapsi. En halua katua sitten, kun mahdollisuus vauvaan onkin jo iän puolesta mennyt... Pelottaa vaan miten paljon vauva tulee mullistamaan elämää ja onko minusta (meistä) oikeasti tähän. Voi toki olla, että nyt tuntuu kurjalta, kun on muutenkin fyysisesti paha olo. Ei jaksa pysyä positiivisena, kun oksennus meinaa lentää jatkuvasti.

Ensinnäkin hei kaikille, 4+2 tänään, positiivisen testin tein maanantaina jo. Eka aika neuvolaan marraskuun tokalla viikolla.

Esikoinen kyseessä ja edellä KarpaloAinon ajatukset kuulostaa todella tutuilta. Tosi onnellinen olo, mutta ekaa kertaa miettiny et oliko tämä nyt oikeesti järkevää. Lisäksi pelottaa ihan kaikki, mikä voi mennä pieleen ja tyyliin joka kerta kun menee vessaan, pelkää että onkin verta pöksyissä.

Ajateltiin varata ihan sen takia ar ultra, että tuntuisi konkreettisemmalta. Tämä raskaus alkoi suoraan ensimmäisestä yrityskierrosta ja tuntuu ettei tämä nyt näin helposti tai ainakaan hyvin voi mennä.

Hej! Vähän varovasti heti innokkaana täällä kurkkimassa, tänään tehty plussa (3+5). Itsellä lapsia 2 ennestään, esikoinen pian jo 18 😱 Minun ja miehen ensimmäinen yhteinen pikkanen siis nyt tulossa ❤️. Jännittää ensinnäkin jo ikäni puolesta (pian 36) mutta en voi kun toivoa kaiken menevän hyvin.

Kiva oli huomata muitakin yötyöläisiä, itse teen pelkkää yövuoroa työkseni, ja kovasti toivon että saan tehdä mahdollisimman kauan. Nyt yritän tutustua tähän ihmeelliseen maailmaan.. Edellisestä jo aivan liian pitkä aika 😄

Eihän 36v taida olla vanha lapsen saantiin, varsinkin kun on jo ennestään tuttua hommaa 😊👍🏻 itekkään en nuorimmasta päästä ole ensikertalaiseksi!

Mua ei kyllä juurikaan pelota tämä, se vaan vähän pelottaa että jos tulee kesken. Mutta lapsen tulo ylipäätään ei yhtään mietitytä, jotenkin nyt on oikea aika ja rauha 😄

Minäkin teen vuorotyötä, työ voi alkaa joskus klo 05.00 ja 21.00 välillä. Mutta se sopii hyvin mun luonteelle ja elämään muutenkin. Voihan se toki raskauden edetessä olla haastavaakin.

Oireista vielä, tänään on kyllä rinnat tulleen kipeämmiksi.. muuten ei oo mitään, ilmavaivatkin helpottaneet.

Ei olla vielä edes soitettu neuvolaan, ehkäpä maanantaina soitan. Tuleeko teillä puoliso mukaan ekaan (ja muihinkin) neuvolaan? En tiedä miten saadaan aikataulut sopimaan😄

Hei.

Täällä olisi mahdollisesti yksi vielä. Testin pyrin tekemään huomenna, se on siis tekemättä, mutta olen asiasta aika lailla varma. Koska kamalat selkäkivut, etova olo, kuukautiset jääneet pois..tiedätte. Toinen olisi tulossa, ensimmäinen kohta parivuotias ja itse 34vuotias. La olisi varmaan joskus 9.-14. päivä, kuukautiset on olleet vähän epäsäännölliset.

”Havahduin varmaan totuuteen” viikko sitten ja fiilikset on olleet aika moninaiset. Ekan kanssa jäätiin ekassa ultrassa riskiryhmään (käytiin NIPT, mutta kaikki ok, terve suloisuus kotona) ja siitä on jäänyt selkärankaan pelko, etten varmaan osaa liikaa edes iloita, ainakaan ennen ekaa ultraa. Vähän toiveikas, paljon pohtiva, päivä kerrallaan-ajatuksella.

Kiva, että olette kaikki täällä. :)

Heippa kaikille, ehkä minäkin uskaltaudun tänne palstalle. Tähän asti ollut haaveilijoissa. Täällä olisi tällä hetkellä 4+5, vähän ristiriitaiset fiilikset, viimeeksi meni kesken tässä kohtaa. Ei oikein uskalla täysin iloita vaikka haluaisi, kun pieni pelko kalvaa koko ajan.

Neuvolakin ohjeisti olemaan yhteydessä vasta ensi viikolla ”jos vuoto ei ole alkanut”.

Taustalla ekan km:n jälkeen todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, johon en kovin kauaa ennättänyt syödä lääkkeitä ennen uutta plussaa. Toiveissa kuitenkin, että olisivat vaikuttaneet sen verran, että mini pysyisi matkassa. Odotettu ja toivottu hän olisi ❤️

Moikka! Täällä esikoista odotellaan, viikot 6+2. Jotenkin vieläkin epätodellinen olo ja mielialat vaihtuu tiuhaan tahtiin. Eniten ehkä jännittää eka neuvola ja miten siellä suhtaudutaan painoon. Itellä ylipainoa jonkin verran. Kun tarkotus oli pudottaa painoa ennen raskautta, mutta tärppäskin jo... Toki uudet elintavat jatkuu nyt raskauden edetessä myös.

Muita painoasioista murehtijoita?

Tervetuloa uusille ja Onnea! 🌼

Mulla ei ole ylipainoa, mutta murehdin jo sitä, että jos/kun painoa tulee niin miten saan sen pois..

Ja toivon että pystyn harrastamaan liikuntaa normaalisti lähes loppuun asti, se on tärkeää mulle.

Tuudeli: toivotaan että neuvola suhtautuu painoosi hyvin ja kannustaa jatkamaan hyvien elintapojen saralla! Nyt on ainakin loistava "syy" pitää itsestään huolta 👍🏻

Täällä yksi paino stressaaja! Olen pudottanut liki 30kg tänä vuonna ja juuri päässyt bmi 29. Nyt eikai enää saisi paino pudota, mutta ennallaan pitäisi pysyä.

Koko ajan nälkä! Pitkään aikaan ole ollut tälläistä. Veikkaan liittyvän tähän tolkuttomaan uupumukseen, joka ei tunnu nukkumalla väistyvän.

Oon laskenut kaloreita koko vuoden ja jatkan edelleen. Olisi kiva jos neuvolasta saisi lisää tukea ja apua. Ahdistaa myös sokerirasitus jo nyt.

Minä pähkäilen täällä, että soitanko huomenna neuvolaan vai en. Mies on sitä mieltä, että ei hätäillä..mutta jos pitää käydä siellä ennen 3.kkn alkua ja nyt on 4+4 jo niin eikö sinne voi jo soittaa 🤔😄