Kesäkuiset 2021

Meillä piti olla maanantaina toinen ar-ultra, ihan vain mielenrauhan vuoksi. Ekaa ultraa (6+3) ennen oli kramppeja ja vuotoa, mutta sen jälkeen ei mitään. Silloin näkyi jo syke. Olo on ollut edelleen pahoinvoiva ja muutenkin hyvin ”raskaana oleva”. Ei tullut kuitenkaan mitään ”hyvän mielen ultraa”, pikkuinen oli hyytynyt ihan pian ekan ultran jälkeen 😭 Siis keskeytynyt keskenmeno. Oltiin molemmat järkyttyneitä ja mä olen itkenyt täällä silmät päästäni. Onneksi sain tän viikon sairauslomaa. Huomenna naistentaudeille käymään, saa tyhjennyslääkkeet. Tänään olisi 9+3, alkio vastasi 6+1.

Tätä meidän kolmosta on yritetty hoidoilla. Pakkasessa on vielä muutama alkio. Just nyt tuntuu siltä ettei enää jaksaisi tätä hormonilääkitysrumbaa, jännitystä eikä raskauspahoinvointia ja näihin liittyviä päänsärkyjä enää ikinä. Luulen silti että päädytään ainakin nuo pakkasessa olevat kokeilemaan, josko joku niistä tarraisi kiinni. Mahdollista seuraavaa raskautta tulee kyllä varjostamaan paljon aiempaa suuri pelko, että voiko kaikki mennä hyvin 😔

Toivottavasti teillä muilla pikkuiset kasvaa normaalisti ja pitää kunnolla kiinni ❤️

Voi ei Sofia84! Onpas kurja juttu :( Paljon voimia toipumiseen<3 

Ja Avocado, mekään ei olla käyty varhaisultrassa ja eilen sanoinkin miehelleni et ehkä olen kuvitellut kaiken ja 8.12 selviääkin ettei siellä kohdussa ketään ole. Meinaa vainoharhaisuus välillä iskeä :D 

"Ihanaa" etten ole ainoa kuka kärsii finneistä. Mulle ei normaalisti tule lähes ikinä finnejä ja nyt on koko leuka ja leukapielet, sekä kaulalla/niskassa/selässä vaikka kuinka paljon finnejä. Lisäksi hiukset rasvoittuu mielestäni nopeammin kuin ennen ja jostain syystä napa on hieman tummentunut. Rinnat on myös kovasti edelleen kipeät. Eli olo on kuin teini-ikäisellä. Tähän päälle turvottava vatsanseutu niin on kyllä hehkeä olo. 

Pahoinvointi edelleen yrittää välillä päästä vallalle, mutta olen nyt syönyt niin usein pieniä välipaloja että osaan jo paremmin sitä vältellä. 

Viimeistelin autokoulun tällä viikolla ja ajatukset aika pitkälti nyt keskittyneet inssin panikointiin. Mut se on nyt läpäisty ja ehdin hyvin harjoitella turvallista ajamista koko talven ja kevään. 

Mutta jotenkin tä marraskuu on nyt tällainen välitila sitä joulukuun ekaa ultraa odotellessa. Mut täytyy vaan nyt koittaa keksiä jouluvalmisteluja tai muuta ajanvietettä harhautukseksi. 

Oi, olen niin pahoillani Sofia84 :( Tsemppiä teille jatkoon <3 ja ihanaa kuitenkin, että teillä on mahdollisuus vielä yrittää.

Ensimmäinen ultra on vasta niin "myöhään", että vaikea itsekin välillä uskoa, että onko siellä vatsassa kaikki hyvin. Raskaudesta kertominen on varmaan just siksi vaikeeta, kun tässä alussa on nii epätietoinen koko raskaudesta.. Mulla on menossa nyt viikko 9+4, ensi viikolla verikokeet ja viikolla 13+2 vasta ultra. Millä viikoilla teillä muilla on ultra? Minusta tuo oma aika tuntui niin myöhäiseltä tai sitten olen vain malttamaton :D

OmppuEmppu, sama! Vaikeeta vaan luottaa siihen et kaikki olis hyvin.

Kahdesta edellisestä ollaan ultrat käyty yhdessä miehen kanssa ja harmittaa, että nyt ei mies pääse mukaan. Bulevardille mennään ja ovat siellä tarkkoja siitä ettei lapsia saa ottaa mukaan. Ymmärrän toki hyvin ettei sinne haluta lapsia riehumaan ja tutkimusta häiritsemään, mutta oikeesti 11kk vauva isän sylissä syömässä maissinaksuja... no, kun ei niin ei. Tuntemattomia en palkkaa hoitamaan noin pientä rakasta, joka ei korona- aikana ole muutenkaan yhtään tottunut perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Sit se on vaan isän ajeltava vaivan kanssa ympyrää ku käyn yksin katsomassa onko uusi tulokas kunnossa. Ei voi mitään et harmittaa.

Ja meillä eka ultra osuu kohtaan 12+3, eli myös aika ”myöhäiseen”, mut johtuu vaan siitä et osallistuttiin niihin seulontoihin ja sillon on jo enemmän tarkasteltavaa sitten. 👍🏼

Sofia84 kirjoitti:

Meillä piti olla maanantaina toinen ar-ultra, ihan vain mielenrauhan vuoksi. Ekaa ultraa (6+3) ennen oli kramppeja ja vuotoa, mutta sen jälkeen ei mitään. Silloin näkyi jo syke. Olo on ollut edelleen pahoinvoiva ja muutenkin hyvin ”raskaana oleva”. Ei tullut kuitenkaan mitään ”hyvän mielen ultraa”, pikkuinen oli hyytynyt ihan pian ekan ultran jälkeen 😭 Siis keskeytynyt keskenmeno. Oltiin molemmat järkyttyneitä ja mä olen itkenyt täällä silmät päästäni. Onneksi sain tän viikon sairauslomaa. Huomenna naistentaudeille käymään, saa tyhjennyslääkkeet. Tänään olisi 9+3, alkio vastasi 6+1.

Tätä meidän kolmosta on yritetty hoidoilla. Pakkasessa on vielä muutama alkio. Just nyt tuntuu siltä ettei enää jaksaisi tätä hormonilääkitysrumbaa, jännitystä eikä raskauspahoinvointia ja näihin liittyviä päänsärkyjä enää ikinä. Luulen silti että päädytään ainakin nuo pakkasessa olevat kokeilemaan, josko joku niistä tarraisi kiinni. Mahdollista seuraavaa raskautta tulee kyllä varjostamaan paljon aiempaa suuri pelko, että voiko kaikki mennä hyvin 😔

Toivottavasti teillä muilla pikkuiset kasvaa normaalisti ja pitää kunnolla kiinni ❤️

Hirveästi voimaa sinulle ja teille! ❤️ Toivottavasti saatte hartaasti toivomanne lapsen vielä!

Sofia84... Mä olen tosi pahoillani puolestasi, otan osaa suureen suruusi. Lähetän täältä ruudun takaa tosi paljon voimia sinulle.

Olen pitänyt itse hiljaiseloa, koska omassa elämässä tapahtunut paljon stressaavia ja järkyttäviä asioita. Ollut taistelua jaksamisen kanssa. Etova olo alkaa vähän helpottaa (rv 11+2) ja lamaannuttava väsymys. Töissä olen pyytänyt lyhennettyä työaikaa. Vähän mietityttää, kun tulee vaikuttamaan äitiyspäivärahaan, mutta kerrankos sitä ollaan raskaana ja kaiken muun stressin keskellä raskaana ollessa on ehkä hyvä hetkeksi hellittää. Töitä ehtii tehdä vielä kymmeniä vuosia.

En ole erityisemmin nauttinut tästä raskaudesta ja harmittaa tosi paljon. Välillä on jopa kaduttanut tähän ryhtyminen, mutta katumuksen tunteet johtuvat luultavasti siitä, että just tähän elämäni suurimpaan mullistukseen ajoittuu rankkoja asioita. Ehkä tämä tästä iloksi muuttuu. Mua stressaa myös se, kun tosissani noudatan kaikkia suosituksia yms. että tulee terve lapsi, mutta näille stressitekijöille en voi mitään tällä hetkellä. Pelkään, että stressi vaikuttaa negatiivisesti sikiön kehitykseen.

Etovan olon lisäksi maha ihan turvonnut pallo ja yöt nukun huonosti (jatkuvaa heräilyä). Netistä luin, ettei raskauden pitäisi edes näkyä vielä, mutta itsellä ollut jo useamman viikon iso turvonnut pallomaha. Ensi viikolla ensimmäinen ultra ja toinen neuvolakäynti. Mietin uskaltaako neuvolassa kertoa omista huolista.

Voimia keskeytyneeseen keskenmenoon ❤

Itsellä keväällä tapahtui sama 13+4vkolla ekassa ultrassa. Varhaisultrassa kaikki hyvin,eikä osattu yhtään valmistautua tällaiseen. Ensimmäinen raskaus kyseessä.

Nyt uusi raskaus 11+6 ja ensi viikolla eka ultra. Jännitää aivan hulluna. Analysoin oloa,vointia ja kropan oikkuja alituiseen. Tämä raskaus on täysin erilainen kuin keväällä. Tällä kertaa ei menty varhaisultraan.

Hei KarpaloAino,

On todella ikävä kuulla, että elämässäsi tapahtuu paljon sellaista joka saa sut stressaamaan.. samaa koin minäkin ihan alkuraskaudesta ja ymmärrän sua että stressaat siihen päälle siitä, että ettet noudata kaikkia suosituksia.. tärkeintä on kyllä pitää huolta omasta voinnista.

Koin itse todella ristiriitaisia tunteita alussa ja kaikista tunteista kannattaa tässä vaiheessa puhua jonkun kanssa, itse en neuvolassa maininnut, mutta kysyivät kysymyksen joka sai mut itkemään, tajusi hän samantien mikä on..

Menin lääkärille käymään heti kun sain tietää raskaudesta ja mun ”oireet” ilmantuivat. Pelkäsin niin paljon, että mulle sanotaan ”sinusta tulee huono äiti” ”miten pärjäät lapsen kanssa jos et voi pitää huolta omasta henkisestä tilasta”.. en kuitenkaan kuullut niitä sanoja, vaan sain oikeesti tukea ja kuulin sanat ”sä pystyt”,

Jos kaipaat juttelua/viestittely seuraa, voit laittaa mulle viestiä ❤️

Sofia, otan osaa 😔

Kiitos Wera_93 sanoistasi. Olo on tosi uupunut ja pelottaa, miten tästä selviää. Yritän päivittäin ajatella, että kyllä minä tästä selviän ja hoen sitä ajatusta usein. Mietityttää uskallanko avautua tästä neuvolassa. Ensimmäinen ultra loppuviikosta ja ainoa ajatus siitä on, että apua joudun vapaapäivänä heräämään aikaisin enkä saa nukkua. Pitkä työputki takana, yksi vapaapäivä ja pitkä työputki edessä. Ehkä mä kerron näistä tunteista neuvolassa. Mua hävettää, että olen niin negatiivinen ja kaikki ilo kadonnut. Mä niin odotin tätä raskautta.

Ootteko käyttänyt kuinka maskia? Esim ultraan?

Tepsukka kirjoitti:

Ootteko käyttänyt kuinka maskia? Esim ultraan?

Mä olen neuvolassa ja labrassa käydessä pitänyt molemmissa ja ultraankin aion laittaa. Vähän tylsiä nuo neuvolan pitkät käynnit on maski naamalla, mutta siellä toiveena että kaikki käyttää niin noudatetaan sitä kuuliaisesti. 

Vitsit että odotan sitä ultraa... 12 päivää pitäisi vielä malttaa. :D

Moikka!

Onkos kukaan käynyt seulontaverikokeissa nt-ultraa varten?

Itellä ultra edessä, mutta verikoetulokset näkyi jo omakannassa ja eksyin niitä kattomaan. Nyt tietenkin mietityttää kovasti, kun jotenkin tosi matalilta vaikutti omat arvot pikaisella googletuksella.

Tiedän, ei pitäis tehdä johtopäätöksiä pelkästään noista arvoista ennen kuin on ultrattu ja muut asiat huomioitu... Mutta jotenkin tuli sellanen olo vaan, ettei kaikki oo kumminkaan hyvin :(

Etenkään kun koko raskauteen ei oo saanut vielä sinäänsä minkäänlaista varmuutta, kun ei oo ollut kuin eka neuvolakäynti.

Tuudeli

Mä kävin verikokeissa ja erehdyin kans katsoo arvoja. En ymmärrä niistä hölkäsenpöläystä ja mr. Google ei kyl antanu mitään vastauksia. Mitä arvoja sulla oli? Ja sit kysyisin, että jos jäisi "kiinni" näissä seuloissa niin miten toimisitte? Onhan tää nyt ihan tosi jännittävää aikaa kun pelkää ettei kaikki olekaan hyvin🙄 ultra-aika on meillä ensi tiistaina, jännittää kovin. Itsellä on kotona viime raskaudesta dopleri jolla oon kuunnellut tyypin sydänääniä😍 rauhoittaa mieltä valtavasti kun kuulee, että siellä ainakin elämää on.

Tuudeli ja Leppis1406

Mitä arvoja olette siis nähneet niissä? Mulla oli viime perjantaina verikokeet, mutta kaikkia ei kai vielä näy, perusverenkuva tulokset tuli ja ne on fine. Pissasta kans tuli tulokset. Muita ei näy :(  Kai ne sitten näkyy ennen ultraa (ultra ens viikon tiistaina 2/12).. mietinkin vaa mitä kohtaa pitäis kyylätä. Mä oon tämmönen kärsimätön näitten suhteen :D

Leppis1406 ja Wera_93,

Mulla siis verikoetuloksissa näkyy seuraavat arvot:

S -hCG-B-V 25.37 ug/l

S -PAPPA 187 mU/l

Noita siis googlettelin ja oikeestaan kaikki mitä kyseisten kokeiden arvoja löysin, niin oli paljon suurempia. Sen takia tuli tosi epävarma olo ja ajatukset, että onkohan siellä mitään elämää oikeesti olemassa. Onneksi sentään huomenna onkin jo se ultra, niin saa ainakin jotakin varmuutta tähän.

Ja jos seuloista jäisi kiinni, niin en tosiaan vielä tiedä mitä tehtäisiin.

Tepsukka kirjoitti:

Ootteko käyttänyt kuinka maskia? Esim ultraan?

Me ollaan käytetty maskia neuvolassa ja nyt ultrassa. Aiotaan käyttää maskia aina näissä kaikissa käynneissä. Kun synnytän, en aio maskia käyttää.

Kävin verikokeissa myös ja yritin googlettaa pappa ja hcg arvoja. Ne tuli itselleni kantaan n. viikossa. Nyt kun käytiin ensimmäisessä ultrassa ja kysyin noista arvoista niin kätilö sanoi, ettei pelkästään niillä kahdella arvolla tule hullua hurskaammaksi. Moni muu arvo esim. ultrassa saadut arvot vaikuttaa riskiarvioon. Päätin rauhallisin mielin vaan odotella postia kotiin.

Olen n. viikon pidemmällä raskaudessa ultran mukaan. Käynti oli aivan omaa luokkaansa. Aivan mielen räjäyttävää. Sikiö oli paljon kehittyneempi kuin osasin arvata. Sivulta katsottuna nähtiin hyvä kasvojen profiili ja pieni nöpönenä. Kovasti jumppasi mahassa. 😄 Ilmankos ollut pari päivää vähän viiltäviä kipuja, kun sikiö potkii itselleen enemmän tilaa. Kaikki oli hyvin. Iski aivan mahtava olo ja nyt alkaa olla taas se fiilis, mitä oli raskautta suunnitellessa. Sellainen ilo ja malttamaton odotus. Huikeeta.

Ollaan saatu käsiteltyä raskaita asioita yhdessä miehen kanssa ja nyt, kun asioita on saatu selkiytettyä, stressitaso alkaa vähän laskea ja pääsee keskittymään raskauteen. Vielä on edessä surua ja vaikeita aikoja, mutta ei tarvitse elää enää epätietoisuudessa. Onneksi mies on todella hyvin tukena.

Kävin nyt sit vilkuilee niitä verikokeita. Huomasin sitten, että nämä kaikki pappa ja hcg vasemalla lukee näytteen ottoajaksi 5.1.2021..... Noh katsoin että ne pitäisi ottaa viikoilla 9+0 - 11+6 olen itse nyt 11+4..

Neuvola oli jo tietenkin eilen kiinni joten heille en pystynyt soittaa.

Soitin Huslabiin ja sieltä sanottiin vaa "no ei me sulta näitä nähtävästi otettu" "oletko varma siitä millä viikolla olet" Pitivät mua ihan tyhmänä.. heidän mielestä mun viikko 10 on vasta 5.1.2021 (tuolloin olisi jo 17+0). Sitten sanoin, että jos hän katsoo noita muita verinäyte tuloksia ja kaikkia muita, siinä lukee laskettuaika 16.06. Jonka jälkeen kysy onko edes käyny ultrassa.. no voihan.. mulla on varattu ulta ens viikolle (2.12) ja olen käynyt varhaisultrassa jossa myös saatiin laskettuaika 16.06... Jonka jälkeen kyseli vielä että milloinka olen käynyt varhaisultrassa ja missä.... Voi jestas. Sai mut vähän kiehumaan.. Ei mitään, anteeksi että näin kävi. Vaan jopa syytti mua?? Mulle annettiin aikaväli jonka aikana käyn verikokeissa. Ja aikaväli jonka aikana käyn ultrassa. 

Anteeksi avautuminen, hormoonit? Mutta joo, meen maanantaina uudestaan verikokeisiin (muut verikokeet eli perusverenkuva ja virta oli otettu) ja keskiviikkona sitten se ultra. Kun kysyin, että ovatko valmiinta siihen ultraan, vastaus oli: "en osaa sanoa". Kiitos, ja hyvää viikonloppua. 

Tälläinen teksti huslabin sivuilta:

Verinäyte pyritään ottamaan raskausviikoilla 9+0 - 11+6 ja UÄ (niskapoimun paksuus (NT)mitataan) tehdään raskausviikoilla 11+0 - 13+6. Sikiön niskaturvotuksen arviointiin käy myös raskausviikkojen 10. ja 13. välillä tehdyt ultraäänimittaukset ja verinäytteen voidaan ottaa raskausviikoilla 9 ja 12(aikaisintaan 9+0 ja viimeistään 12+ 6). On tärkeää, että raskauden kesto UÄ-tutkimuksen suoritushetkellä ja verinäytteen ottohetkellä on arvioitu oikein. Laboratorion näytteenottajat ottavat näytteen aikaisintaan näytteenottopäiväksi merkittynä päivänä tai sen jälkeen.

Niin ja jos en olisi huomannut itse, (iso kiitos tälle ryhmälle, teidän ansiosta osasin katsoa edes oikeaa kohtaa) oltais sitten ihmetelty vaa?

Wera_93 kirjoitti:

Kävin nyt sit vilkuilee niitä verikokeita. Huomasin sitten, että nämä kaikki pappa ja hcg vasemalla lukee näytteen ottoajaksi 5.1.2021..... Noh katsoin että ne pitäisi ottaa viikoilla 9+0 - 11+6 olen itse nyt 11+4..

Neuvola oli jo tietenkin eilen kiinni joten heille en pystynyt soittaa.

Soitin Huslabiin ja sieltä sanottiin vaa "no ei me sulta näitä nähtävästi otettu" "oletko varma siitä millä viikolla olet" Pitivät mua ihan tyhmänä.. heidän mielestä mun viikko 10 on vasta 5.1.2021 (tuolloin olisi jo 17+0). Sitten sanoin, että jos hän katsoo noita muita verinäyte tuloksia ja kaikkia muita, siinä lukee laskettuaika 16.06. Jonka jälkeen kysy onko edes käyny ultrassa.. no voihan.. mulla on varattu ulta ens viikolle (2.12) ja olen käynyt varhaisultrassa jossa myös saatiin laskettuaika 16.06... Jonka jälkeen kyseli vielä että milloinka olen käynyt varhaisultrassa ja missä.... Voi jestas. Sai mut vähän kiehumaan.. Ei mitään, anteeksi että näin kävi. Vaan jopa syytti mua?? Mulle annettiin aikaväli jonka aikana käyn verikokeissa. Ja aikaväli jonka aikana käyn ultrassa. 

Anteeksi avautuminen, hormoonit? Mutta joo, meen maanantaina uudestaan verikokeisiin (muut verikokeet eli perusverenkuva ja virta oli otettu) ja keskiviikkona sitten se ultra. Kun kysyin, että ovatko valmiinta siihen ultraan, vastaus oli: "en osaa sanoa". Kiitos, ja hyvää viikonloppua. 

Tälläinen teksti huslabin sivuilta:

Verinäyte pyritään ottamaan raskausviikoilla 9+0 - 11+6 ja UÄ (niskapoimun paksuus (NT)mitataan) tehdään raskausviikoilla 11+0 - 13+6. Sikiön niskaturvotuksen arviointiin käy myös raskausviikkojen 10. ja 13. välillä tehdyt ultraäänimittaukset ja verinäytteen voidaan ottaa raskausviikoilla 9 ja 12(aikaisintaan 9+0 ja viimeistään 12+ 6). On tärkeää, että raskauden kesto UÄ-tutkimuksen suoritushetkellä ja verinäytteen ottohetkellä on arvioitu oikein. Laboratorion näytteenottajat ottavat näytteen aikaisintaan näytteenottopäiväksi merkittynä päivänä tai sen jälkeen.

Niin ja jos en olisi huomannut itse, (iso kiitos tälle ryhmälle, teidän ansiosta osasin katsoa edes oikeaa kohtaa) oltais sitten ihmetelty vaa?

Olisko siellä neuvolassa vahingossa merkitty labrojen ottoaika väärin? En usko, että haittaa mitään, jos labroissa käynti heittää vähän tuosta suositellusta. Kyse on kuitenkin muutamasta päivästä. Eihän välttämättä voi täysin tietää, millä viikoilla menee. Nyt vaan rennosti! Ei ole sun vika, et voinut tietää.

Itse luulin käyneeni verikokeissa 10+3 viikolla (raskausviikot laskettiin neuvolassa viimeisten kk mukaan), mutta ultrassa paljastui, että raskauteni on pidemmällä. Eli kävin oikeasti 11+2 viikolla labroissa. Ultrassa kätilö ei löytänyt hcg ja pappa arvoja (kiitos Apotti), joten mikään ei mene mönkään vaikka ultrassa ei nähtäisi arvojasi. Kätilö sanoi minulle, että kun kaikki arvot saadaan koottua yhteen, riskiarvio tulee postilla kotiin ja jos tulos on positiivinen niin soitetaan.

Minulle tuli nyt jo riskiarvio Oma Postiin. Melkoisen nopeaa!! Olin ihan "what nyt jo?!". Tulokseni oli onneksi normaali eli lisääntynyttä riskiä ei ole. Hyvillä mielin eteenpäin. Jee!

Uutena raskausoireena: pohjaton nälkä. Voisin syödä tavallista kotiruokaa pohjattomasti. Herkkuja ei niinkään tee mieli, mutta lämmintä ruokaa kovastikin. Lakuja ja salmiakkia aivan pohjaton ikävä... Aina.

KarpaloAino kirjoitti:

Kiitos Wera_93 sanoistasi. Olo on tosi uupunut ja pelottaa, miten tästä selviää. Yritän päivittäin ajatella, että kyllä minä tästä selviän ja hoen sitä ajatusta usein. Mietityttää uskallanko avautua tästä neuvolassa. Ensimmäinen ultra loppuviikosta ja ainoa ajatus siitä on, että apua joudun vapaapäivänä heräämään aikaisin enkä saa nukkua. Pitkä työputki takana, yksi vapaapäivä ja pitkä työputki edessä. Ehkä mä kerron näistä tunteista neuvolassa. Mua hävettää, että olen niin negatiivinen ja kaikki ilo kadonnut. Mä niin odotin tätä raskautta.

Kyllä se vielä iloksi muuttuu ❤️ Nää raskaudet on niin isoja asioita, että jo itsessään ne saa tunteet myllertämään. Puhumattakaan, että joudut muutakin stressiä kokemaan samaan aikaan. Koita olla itsellesi armollinen ja anna hyvän olon fiiliksille aikaa tulla. Raskaus on pitkä ja ei ole mikään kiire tuntea oloaan hyväksi ja iloiseksi.

Negatiiviset fiilikset on varmasti yllättäneet, mutta ei ne määritä sinua äitinä eikä sinun raskauttasi. Kovasti vaan tsemppiä! Anna itelles aikaa ja sitä armollisuutta, mikä voikin tuntua joskus ihan mahdottomalta. Kaikki fiilikset on sallittuja ❤️ Ja kannattaa kyllä puhua jollekin. Jos ei neuvola tunnu hyvältä siihen, niin puolisolle, kavereille tai vaik just meille täällä. Yksin ei kannata padota.

Minulla oli ekan raskauden jälkeen lyhytkestoinen synnytyksenjälkeinen masennus, enkä todella yhtään osannut sellaista odottaa. Silloinkin vaan mietin, et ”minun piti olla tosi hyvä ja rakastava äiti. Sitä kaikki on minulta odottanut ja olin siitä itsekin varma.” Sit vaan kävi niin, et sen rakkauden ja odotustenmukaisen äitiyden rakentamiseen meni hetki pidempään. Tilanteen laukaisi se, kun uskalsin puhua tunteista ääneen.

Tsemppiä!

Tosi hiljaista täällä, mutta herätän nyt vähän keskustelua aiheesta joka itsellä mielessä KOKO ajan! Nyt menossa rv 11 (10+1) ja ultraan edelleen reilu 2vkoa! 14.12 NT ultra ja eeeen jaksa odottaa! Miten muut jaksaa tän ikuisuudelta tuntuvan ajan kanssa, ku ajattelee et on raskaana ja toisaalta kukaan ei oo ees asiaa tarkastanu ja on vaan jotain oiteita ja kaukaisuudessa ne tikun viivat.