Kesäkuiset 2021

Hile kirjoitti:

Minä pähkäilen täällä, että soitanko huomenna neuvolaan vai en. Mies on sitä mieltä, että ei hätäillä..mutta jos pitää käydä siellä ennen 3.kkn alkua ja nyt on 4+4 jo niin eikö sinne voi jo soittaa 🤔😄

Tietenkin voi soittaa! Meidän kunnan neuvolan sivuilla luki, et heti vaan kun on tehnyt positiivisen testin. Stressailin (kaiken muun lisäksi) myös että liian aikaisin soitan ja sanoin siitäkin neuvolan terveydenhoitajalle, jonka kommentti oli parhain. "Se on hyvä olla paikka, mihin voi soittaa, jossei kaikki menekään niinkuin suunniteltu" tarkoittaen sitä, kun pari lausetta aiemmin puhelimessa pelkäsin, että entä jos menee kesken.

Meritähti kirjoitti:

Heippa kaikille, ehkä minäkin uskaltaudun tänne palstalle. Tähän asti ollut haaveilijoissa. Täällä olisi tällä hetkellä 4+5, vähän ristiriitaiset fiilikset, viimeeksi meni kesken tässä kohtaa. Ei oikein uskalla täysin iloita vaikka haluaisi, kun pieni pelko kalvaa koko ajan.

Neuvolakin ohjeisti olemaan yhteydessä vasta ensi viikolla ”jos vuoto ei ole alkanut”.

Taustalla ekan km:n jälkeen todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, johon en kovin kauaa ennättänyt syödä lääkkeitä ennen uutta plussaa. Toiveissa kuitenkin, että olisivat vaikuttaneet sen verran, että mini pysyisi matkassa. Odotettu ja toivottu hän olisi ❤️

Harmi kuulla aiemmasta keskenmenosta! 😔 Tarrasukkia tälle pienelle! 💕

Mutta onpas inhottava suhtautuminen neuvolassa. Tuollaista epävarmuuden lietsontaa ei kaipaa kukaan odottava äiti! 😡 Osaatko sanoa johtuuko tuosta aiemmasta km:stä vai onko teidän kunnassa tapana, että varataan vasta 5+0 jälkeen aika? Meillä siis ohjeena että heti kun plussaa niin pitäisi varata aika.

Soitin neuvolaan ja jäi kyllä positiivinen fiilis! Tiesin toki työntekijän, olen käynyt usein siellä ehkäisyasioissa ja tämä nainen on kyllä kultainen. Onnitteli kovasti ja kyseli vointia. ❤ Marraskuun puoleen väliin soitan sitten käyntiajan kunhan tiedän työvuorot.

Aika erikoista kyllä tämä on mutta kokoajan tulee enemmän todeksi!

Viime viikolla kaupassa käydessä piti ostaa myös pieniä tarrasukkia, sen verran taikauskoa löytyy😁

Jutellaanko hetki oireiden JOJOILUSTA? Kaipaan vertaistukea.

Oletteko huomanneet, että oireet muuttuu ja vaihtelee päivän ja jopa tunnin mukaan? Mulle aiheuttaa isoa stressiä esim. rintojen arkuuden vaihtelu ja esimerkiksi tällä hetkellä rintoja ei arista oikeastaan yhtään. 😔 Tällä hetkellä, kun koko raskaus tuntuu niin absurdilta ajatukselta, niin kolotukset ja oireet on ainoa joka saa uskomaan että jotain tuolla sisällä tapahtuu. Oireiden lieventyminen nostaa pelon keskenmenosta.. 🥺

Samanlaisia kokemuksia? Rohkaisevia tarinoita?

Juhannusäiti, ajattelin tulla kertomaan omat kokemukseni raskaudesta ja oireista. Täällä siis LA jo kahden viikon päästä ja esikoista odotan. Mulla ei ole ollut juuri mitään oireita koko raskauden aikana. Ihan alussa rinnat oli hieman arat, mutta ei muuta ja sekin oire hävisi melko pian. Raskaustestinkin tein vasta, kun kuukautiset oli kaksi viikkoa myöhässä, kun juuri se oli ainoa oire. Koko raskaudessa en kokenut pahoinvointia, kipuja tai mitään. On ollut ihan normaali olo ja se saikin monta kertaa epäilemään, että kaikki ei ole kunnossa. Istukkakin minulla on edessä, että ensimmäiset liikkeetkin tunsin vasta melko myöhään, joskus rv 20 tienoilla. Nyt loppuraskaudessa ei ole ollut turvotustakaan ollenkaan ja painokin on noussut hillitysti vain kuusi kiloa. Eli kaikille ei vain tule oireita ja silti kaikki on hyvin. Töissäkin osa työntekijöistä ja asiakkaista huomasi raskauden vasta kaksi viikkoa ennen äitiyslomaa 🙈

Tuosta neuvola asiasta sen verran, että kyllä täälläkin ohjeistetaan soittamaan heti positiivisen testin tehtyä, vaikka toki se ensimmäinen aika sinne on vasta rv 9 suurinpiirtein. Moni käykin varhaisultrassa ennen sitä. Itse en käynyt ja oli vähän hassua puhua neuvola tädin kanssa raskaudesta, kun ei ollut mitään takeita, että raskaus on oikeassa paikassa jne. Ensimmäinen kunnallinen ultra on kuitenkin vasta viikolla 12.

Onnea ja tarrasukkia kaikille kesävauvan odottajille! 💕

Tuudeli kirjoitti:

Moikka! Täällä esikoista odotellaan, viikot 6+2. Jotenkin vieläkin epätodellinen olo ja mielialat vaihtuu tiuhaan tahtiin. Eniten ehkä jännittää eka neuvola ja miten siellä suhtaudutaan painoon. Itellä ylipainoa jonkin verran. Kun tarkotus oli pudottaa painoa ennen raskautta, mutta tärppäskin jo... Toki uudet elintavat jatkuu nyt raskauden edetessä myös.

Muita painoasioista murehtijoita?

Täällä myös yksi painosta murehtija.. Minulla on ylipainoa ehkä 10 kg. Painan 15 kg enemmän tämän raskauden alussa, kun mitä olen aikaisempina raskauksissa painanut. Toki ikääkin on tullut lisää, silti paino hieman huolettaa, jaksamisen kannalta. Aion parhaani mukaan hillitä painonnousua ja syödä terveellisesti. Ihanaa, että Tuudeli sinulla tärppäsi noin pian! Minullakin on vielä ihan epätodellinen olo, olen vasta viikolla 5+2 ja voin yllättävän hyvin, ainakin toistaiseksi. Muistelin aikaisempia raskauksia ja voin silloin pahoin jo viikosta 4+ alkaen, toivottavasti säästyn tällä kertaa pahimmasta pahoinvoinnilta. Silti sitä hassusti ajattelee, että voiko sikiöllä olla kaikki hyvin, jos on vain vähän oireita.. :D minulla on ollut pientä lämpöä tässä pitkin viikkoa ja vain pientä pahoinvoinita. 

Heips! Täällä olisi vielä yksi joka plussasi viikko sitten, eli omien epävarmojen laskujen mukaan nyt olisi menossa rv 4+4. Melkein pääsin varhaisraskauden ultraan neuvolan kautta koska tämä oli super pitkä kierto, mutta toinen neuvolanainen oli sitä mieltä ettei tarvitsekaan. Täytyy varmaan varata varhaisultra sitten yksityiseltä jossain kohtaa😄

[/quote]

Harmi kuulla aiemmasta keskenmenosta! 😔 Tarrasukkia tälle pienelle! 💕

Mutta onpas inhottava suhtautuminen neuvolassa. Tuollaista epävarmuuden lietsontaa ei kaipaa kukaan odottava äiti! 😡 Osaatko sanoa johtuuko tuosta aiemmasta km:stä vai onko teidän kunnassa tapana, että varataan vasta 5+0 jälkeen aika? Meillä siis ohjeena että heti kun plussaa niin pitäisi varata aika.[/quote]

Kiitos ❤️ Tarrasukkia toivotaan. Olin merkannut Preglifeen päivällä väärin km:n vuodon alun, joten tänään onkin ”jo” 5+1.

Viime raskaudessa, eli km:ään päättyneessä, soitin heti plussattuani ja suoraan lähdettiin varaamaan ensimmäistä aikaa. Silloin oli 4+jotain. Luulen, että nyt johtui tuosta km:stä, mutta valmiiksi jo olen aika stressaantunut, kestääkö tämä, joten tuo sai mielen vähän matalaksi, ettei ikäänkuin neuvolakaan ”uskonut” kestoon. Ja alunperin testasin tämän raskauden todella aikaisella testillä (6pvää ennen menkkojen alkuja), koska todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta keskenmenon jälkeen + työn takia, jotta saisin lääkkeet oikein, jos tarve muokata, mutta sillä kertaa vastasi toinen henkilö neuvolasta ja antoi ymmärtää, että ei ole hyvä lainkaan testata noin ajoissa, kun yleensä niitä ei edes huomattaisi, jos menevät kesken ja aiheuttavat turhaa surua. Totta toki, mutta tyyli millä se sanottiin (ainakin omaan korvaan) sai pahan mielen. Ei pitäisi pohtia niin paljon, mutta siinä kohtaa jäi fiilis, kuin en olisikaan ollut oikeasti raskaana.

Nyt mennään tosiaan 5+1 päivillä, ja toivon sydämestäni tämän kestävän. Katsotaan, missä kohtaa uskallan alkaa hieman iloitsemaan ja vähemmän pelkäämään.

Mä alan olla jo nyt aivan loppu ja kyllästynyt tähän raskauspahoinvointiin. 🥺 Ja nyt mennään vasta vk 6+6. Tää vetää mielen niin matalaksi ja töissäkin pitää vetää roolia koko ajan, että ei olis mitään erikoista. Ei pysty edes vettä kunnolla juomaan. Ennen tuli juotua 1,5-2 l vettä päivässä, nyt hikiseen kaksi lasillista. Hemmetti en selviä tästä.

Joku mainitsi tuosta oireiden aaltoilusta ja mua on mietityttänyt sama asia.. Välillä on oireita ja välillä ei tunnu mitään erikoista.. Tosin mulla on vasta 5+0 niin ehkä siksikään ei vielä ole mitään kummempaa. Ajattelin viikon päästä eli 6+0 soitella neuvolaan ja varata sinne ekan ajan ja varmaan varhaisultrassakin tulee käytyä oman mielenrauhan vuoksi 😄

Täällä oireet loistaa poissaolollaan, rintojen kipua lukuunottamatta. Toisaalta hyvä näin, itselläkin olis töissä melko tiukkaa salailla jotain yrjötystä 🙈 ja työkaverit arvais heti. Toki saattahan se pahoinvointi tulla vielä, aikaiset viikot kuitenkin vasta (6).

Puolison kanssa ihmetellään tilannetta iltaisin ja jutellaan kaikesta aiheeseen liittyvästä. Toki suuria suunnitelmia ei uskalleta tehdä, mutta vähän tuumaillaan, että mitäs nyt 😅

Moi!

Täällä yks kolmekymppinen kahden eskari- ja kouluikäisen lapsen äiti. Arvelin viikko ennen kuukautisten pois jäämistä olevani raskaana, olo oli niin pahoinvoiva ja väsynyt. Onneksi olo helpottui reilussa viikossa ja positiivinen testikin tuli tehtyä kuukautisten ollessa vain pari päivää myöhässä.

Raskaus oli meille odottamaton, joten vielä mennään hyvinkin sekavilla ajatuksilla. Viikon kuluttua on ensimmäinen neuvola, jonne soitinkin jo heti tehtyäni positiivisen testin. Arkeen sopivien aikojen saaminen tuntuu olevan haastavaa, joten koin paremmaksi olla ajoissa aikaa varailemassa.

Edelliset raskaudet ovat olleet riskiraskauksia ja molemmat ovat sisältäneet vuodelepoa, joten ahdistaa ajatella mitä tämä voi olla edetessään.

Oireina tällä hetkellä väsymystä, satunnaista heikotusta ja aaltoilevaa närästystä (unohtamatta ilmavaivoja ja röyhtäilyä).

Laskennallisesti tänään 6+0.

Meille tuli positiivinen viikon alussa, laskettu aika 22.6.2020. Heti ekalla tärppäsi, vaikka oli kuviteltu että mun iän (36v.) ja perussairauden+lääkityksen takia olisi vaikeaa tulla raskaaksi. Kuulemma keskenmenon riski on myös em. syistä kasvanut, mutta ollaan luottavaisin mielin kumpikin. Isäkin on aivan innoissaan lapsesta, samoin lähipiiri. Kerrottiin heti lähimmille ystäville sekä perheelle/suvulle, sillä ei kumpikaan meistä osaa tämmöisiä uutisia hautoa ekan kolmanneksen yli. :D

Ainiin ja eka lapsi siis tulossa, me ollaan päälle 30v. pari. Oireita oli jo ennen testiä, eli naamaan tuli näppyjä, ihan pientä kuvotusta silloin tällöin, rinnat aavistuksen arat ja pieni haaleanruskea vuoto (luulin keskenmenoksi, mutta taisikin olla ns. kiinnittymisvuotoa) sekä hajuherkkyys, eli yhtäkkiä haistan kaiken hirmu tarkasti. Nyt on tullut myös jatkuva pissahätä ja turvotusta/kaasun muodostusta sekä ajoittaista hikoilua. Väsynytkin olen, tosin niin olen aina tähän vuodenaikaan kun alkaa tulla pimeää. 

Hassua oli, että eka neuvolakäynti saatiin vasta rv 12, vaikka heti positiivisen jälkeen varattiin aika, mutta kaipa tää on ihan normaalia. Kiva lukea täältä muiden fiiliksiä, tulee turvallisempi olo, kun omassa kaveripiirissä on suht vähän vielä lapsia. Melkein kaikki kaverit saaneet esikoisensa pitkälti yli 30v. iässä ja suurin osa on yhä lapsettomia.

Ani, kuulostaa kyllä hassulle, että eka neuvola olisi vasta rv 12. Itsellä on ensiviikolla ensimmäinen neuvola ja oletetusti olen viikolla 6😅 Ensimmäinen raskaus tosin, niin en tiedä mikä on normaali käytäntö.

Saas nähdä miten pitkälle meillä menee eka neuvolakäynti. Neuvolan nettisivuilla oli ilmoitus että heidän puhelinpalvelu on hyvin ruuhkainen tällä hetkellä ja se toimii niin että pitää jättää takaisinsoittopyyntö ja he sieltä ottavat yhteyttä. Olen nyt kahtena eri päivänä jättänyt sen takaisinsoittopyynnön, mutta kukaan ei ole soittanut takaisin. Ja ainoastaan tuota kautta toimii ajanvaraus 😅 Mut ehkä ens viikolla joku päivä sieltä soitellaan..

Mutta muuten kaikki tuntuu olevan ihan kohdallaan. Rinnat on nyt olleet hyvin kipeät ja mieliala on hyvin herkistynyt. Jos ajattelenkin raskautta tai lueskelen vauva-sovellusten juttuja niin hanat aukeaa. Tuntuu että ollaan molemmat miehen kanssa jossakin onnellisuuskuplassa ja odotellaan innokkaasti joulua kun sovittiin että silloin kerrotaan molempien perheille. Tuntuu kyllä tuskaiselta pitää näin onnelliset uutiset niin kauan vielä salassa. Mut tulee varmasti sitten aivan ikimuistoinen joulu. Tämä on mun vanhemmille ensimmäinen lapsenlapsi ja he ovat jo jonkin aikaa tällaisia uutisia odotelleet. 😄

Samaa olin tulossa kommentoimaan Anille, että todella outoa jos ensimmäinen neuvola on vasta tuolloin. Jos meinaan haluaa osallistua sikiöseulontoihin, niin siihen yhdistelmä seulaan tarvittava verikoe on otettava rv 10 ja niskaturvotus ultra tehdään viikolla 12. Jos sulla on eka neuvola vasta tulloin, niin et voi osallistua seuloihin. Sinuna kyllä soittaisin neuvolaan uudelleen ja kysyisin asiasta.

Moikka!

Ihanaa, että täällä löytyykin jo tälläinen ryhmä :) liitympä mukaan siis.

Laskelman mukaan olen 6+6 tai 7+0

Ei olla kerrottu vielä kenellekkään tästä, ja odotellaan varhaisultraa ja ekaa neuvolaa jotka ovat ens viikolla. Sitten isänpäivänä saa mun isä vähän uutisia kuulla :) On kyseessä esikoinen, olen itse 27 ja mieheni 32, yhdessä ollaan oltu kohta 9 vuotta josta 3 naimisissa. Kolme kiertoa meni että tärppäs meillä.

Oireista tähän asti:

- Olen turvonnut todella paljon vatsata (suolisto turpoo) ettei housut mene kiinni.. siihen mukaan vielä ummetusta ja kamalia ilmavaivoja.. huh. 

- Rinnat ovat todella arat ja kipeät, yöllä kun nousen pissalle pakko pitää niistä kiinni ku tuntuu, että repee ja tippuu kohta :D ja en yhtään ole innoissaan siitä että nämä kaverit turpoo tästä vielä.. 

- Painon nousu (koska syön niin paljon...) ärsyttää, olen (olin) melkein normaalipainoinen (160/57) ja nyt ollaan tän kuukauden aikana päästy lukemiin 63.. toisaalta ihan sama.. pääsee sitten pudottaa raskauden jälkeen.

- Vatsakipuja ei ole enään saman verran kun oli plussan aikaan, mutta välillä vihlasee.

Tsemppiä kaikille :) Suosittelen noita appejä, ihanan suloisia (varsinki Raskaus+ ja Preggers) :)

Moikka, täältä mukaan loikkasi kolmatta lasta odottava 30 neitokainen.

Itsellä tämä raskaus tullut läpi pillereiden..

Ihmettelin outoa oloa ja kuvotusta, sekä alavatsan vihlontaa. Tein raskaustestejä parin pvn välein n. Viikon ajan. Mutta plussa testiin tuli vasta eilen.. Tein eilisen aikana 3 eri merkkistä testiä ja kyllä, plussahan sieltä paukahti.. Neuvolankin varailin ja se on vasta marraskuun puolivälissä koska aikoja oli niukasti tarjolla.

Vaikka käytössä oli cerazette, niin muutaman kk tulleet menkat säännöllisesti ja siitä pystyi laskemaan mahdollisen lasketun ajan ja se olisi alustavasti 26.6.2021. Viikkoja siis tänään rv 5+4 ❤️🧚‍♀️

Moikka,

Joukkoon liittyy 4. lasta odottava 28v. mamma. Nyt ollaan menossa viikoilla 6+4 eli la on 19.6.

Olo on ollu tosi väsyny, ja ympäri vuorokautinen etova olo on ollu matkassa nyt 1,5viikkoa.

Ei olla kerrottu raskaudesta vielä kenellekään. Ja mieskin olli vähän etäinen aiheeseen liittyen. Oon kokenu oloni aika yksinäiseksi tän raskauden kanssa kun ei oo ollu ketään kelle puhua tästä.

Mut jospa tää tästä. Onnea kaikille matkaan