Maaliskuisia?

onnittelut lennikselle ja viiville!!

pinjaana, ikävää, että oli tuollaisia vastoinkäymisiä, mutta onneksi kaikki on nyt hyvin. vielä kertaalleen onnea!!



täällä on jotenkin ollut niin täysiaikaista vauvanhoitoa ja toipumista, etten ole ehtinyt tietokoneen ääreen. mulle tuli sitten kuumeinen rintatulehdus, kuten esikoisenkin kanssa, mikä on myös syönyt voimia aika lailla. mutta vauva on ihana...



Eliane

Eli viikko sitten sunnuntaina 18.3. klo 00.32 meille syntyi poika mitoiltaan 53 cm ja 4255g. Torstaina päästiin kotiin ja nyt on harjoiteltu tätä vauva-arkea. Vähän on pojulla masuvaivoja ja mammalla takapuoli hellänä, kun tuli aika pahat repeämät, joten tämä istuminen ei mitään herkkua ole. Mutta muuten on lähtenyt arki pyörimään ihan kivasti :).

Lisa-Marielle tätäkin kautta! ;)



Jotenkin tämä aika vain rientää eteenpäin. Tuntuu, että elämä on yhtä poikien huoltamista, ja pyykinpesua! Siis meillä tulee ihan mielettömästi pyykkiä! Tänään olen pessyt kolme koneellista, jotta sain jo viikon verran pesua odotelleet lakanat vihdoin pestyä...



Leenis ja poikanen huomenna 2 viikkoa

Leenistäkään en ole tainnut onnitella, joten myöhästyneet onnittelut myös teille! =)



Ei kamalasti tässä koneen äärellä ehdi istuskelemaan, kun koitan hoidella kotihommia aina siinä välissä, kun poika nukkuu tai sitten ollaan oltu porukalla ulkona. Koirakin nauttii, kun vihdoin pääsee taas kunnollisille lenkeille.



Onkos muuten vauvapuolella pinoa?

En ole sieltä vielä tiiraillut, mutta tuli tässä vain mieleen..



-viivi ja pieni mies 2vkoa+2pv

tulin pikaisesti kurkkaamaan, kun oli pakko vääntäytyä koneelle maksamaan laskut.

mä olen ollut koko ajan kipeä. nyt on menossa toinen rintatulehdus ja niiden välissä oli oksennustauti. todella huonoa tuuria! onneksi nyt on kuume laskemassa, kun eilen aloitin taas lääkekuurin.



reilun viikon päästä meillä on nimenantojuhla, jos olen kunnossa. tulen sitten kertomaan nimen teillekin. vielä ei olla ihan varmoja valinnasta...



nauttikaa vauvoista ja kevätilmoista!





Eliane ja pieni tyttö kohta 3 viikkoa

leenis, asun tosiaankin ihan toisella puolella suomea. kättäri on kyllä tuttu paikka, kun olen asunut helsingissä ja siellä on tehty laparoskopiat ym.

on sitä LÄHTÖÄ tultu suunniteltua jo monet kerrat pitkinä yön tunteina. eli miten saadaan lapset (oma ja miehen, jos ovat meillä silloin) sijoitettua nopeasti johonkin jne. oletan viime kerran perusteella, että tulee tosi nopea lähtö. onneksi sairaalaan on vain muutama kilometri, joten voin hätätilanteessa vaikka hurauttaa sinne edeltä taksilla, kun mies jää sijoittelemaan lapsia.

on tämä kyllä melkoinen fyysinen ja psyykkinen tila... välillä kun oikein valituttaa yritän muistutella itselleni, miten kiitollinen tästä pitäisi muistaa olla koko ajan. meillehän tämä on ensimmäinen yhteinen lapsi, vajaa vuosi hoitoja takana, eivätkä hoidon tulokset olleet kovin kannustavia. tämä mahassa potkiva yksilö oli ensimmäinen ja ainoa hyvä alkio hoitojen aikana.



yritetään vielä jaksaa ja vaikka jopa nauttia (???!!!) muutama viikko.



Eliane 35+3

Minullakin vihdoin alkaa äitiysloma! Ja vihdoin saan myös äitiyspakkauksen. Olenkin odottanut sitä todella hartaasti. Ihmeteltyäni aikani kysyin Kelasta ja olivat unohtaneet tehdä päätöksen. Tietenkin minun kohdallani. Kyllä suututti. Vaikka kyse ei ole mistään mielettömästä asiasta, paketin puuttuminen nostatti samoja tuntemuksia kuin lapsettomuus: miksi minä en saa? Ehkä myös loppuraskauden herkistyminen tehosti tunnelmaa :(



Minullakin on alkanut, kuten Lisa-Mariella, olla vähän turvotusta. Varsinkin, jos joudun istumaan pitkään. Yöllä myös sormet tuntuvat paksuilta. Sormusta ei huvita enää pitää kädessä. Muuten onneksi turvotusta ei pahemmin huomaa (vielä).



Muut oireet ovat pysyneet aika samoina. Tosin närästys lisääntyi ensin niin, että sitä alkoi tuntua päivittäin, mutta taivuttuani ottamaan lääkkeen, se katosi 4-5 päiväksi kokonaan ja nyt on saa varovasti alkanut uudelleen. Nukkuminen tuntuu käyvän vain vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Onneksi nyt voin nukkua päivälläkin, kun ei tarvitse mennä töihin. Mahan paino alkaa tuntua selässä eli selkälihakset kaipaavat rentoutusta (makaamista) ja venyttelyä. Lantiossa esiintyy kipuja enemmän - erityisesti noustessa ja liikkeelle lähtiessä.



Kävin tapaamassa kaveria, jolla on kolmen kuukauden ikäinen lapsi. Tuntuu niin uskomattomalta, että oma toiveeni, jota olen haudutellut jo neljä vuotta, on käymässä toteen ja että minullakin on pian oma lapsi. En osaa vieläkään konkretisoida asiaa!



Onnellista loppuodotusta kaikille!



Pinja rv 35+2

Kiva kun Pinjaanakin sai vihdoin ja viimein äitiyspakkauksen:)



Mä olen taistellut täällä viimeiset viikot masennusta vastaan-johtuen kyhmyistä, jotka löysin vas. rinnastani alkuraskaudessa. Neuvolalääkäriltä kysyin niistä jo elokuun alussa ja hän sanoi niiden olevan rintalastan rustoja/mutkia. Epäilin kyllä tuota, koska ne ovat vain toisella puolella, mutta aikani kyseltyäni uskoin sitten mitä hän sanoi. Patit muistuivat mieleeni nyt uudelleen ja päätin käydä kysymässä mielipidettä niistä työpaikkalääkärillä vielä juuri ennen äitisloman alkua. Hänsanoi, niitä rauhasiksi tai hyväl. kasvaimeksi. Siitä iski paniikki ja sanoin etten halua enää yhtään arvausta vaan tutkimuksiin, että mikä todella on kyseessä. Pääsin sitkeän jankuttamisen tuloksena ultraan ja ultraaja sanoi, että ihan aiheesta menin ja otti ohutneulanäytteen patista(toista ei löytynyt enää). Siinä sitten pari vkoa mietin, että jos kyseessä on syöpä, niin miten pitkälle se on levinnyt puolessa vuodessa, kuinka selviän vauvan kanssa jos joudun rankkoihin hoitoihin jne.

Sain tuloksen ma:na. " Raskaudesta johtuva hormonaalinen solumuutos. Papa lk. 2" . Ei ilmeisesti vaadi jatkotoimenpiteitä. Kyllä olis helpotus:) Hyvä tietää että tommoisiakin voi raskauden takia tulla. Annoin asiasta palautetta tänään neuvolaan, että kyllä raskaudenkin aikana ilmestyvät kyhmyt pitäisi aina kontrolloida.



Täällä on hikoilua/kuumotusta ihan sikana. Yöllä varsinkin. Sit nyt on alkanut unettomuus. Pystyn nukkumaan n. puoli tuntia kerrallaan ja sit pyörin sängyssä kun en saa unta. Onko muilla samaa vaivaa?

Liitoskipuja ei ole, eikä turvotusta. Närästys helpottanut ranimexilla ja patti hävisi kurkusta kun vähensin obsidanin ottamisen joka toiseen päivään.

Supistuksia edelleen paljon ja ihan kuin puukon tuikkaisuja alapäässä kun vauva liikkuu. Vauva liikkuu paljon ja liikkeet tekevät kipeää juuri tuolla alhaalla.



Neuvolalääkärissä tänään:



RV 36+0

Paino 400g/vko (yht 69.5kg-tullut siis tasan 10kg)

Rr 134/84

Hb 111

RT

Kohd.k. 34!



Kohdunkaula TÄYSIPITKÄ, 3cm, kohdunsuu KIINNI ja pehmeä.



Apua! Toivottavasti tää ei oikeasti mene yliaikaiseksi..

Nyt olisin jo ihan valmis lähtemään synnyttämään tämän tytön:)



Mitäs muille kuuluu? Onko teillä ollut jo vika nlalääkärikäynti?



Jaksuja viimeisille viikoille:)



Lumi

Tulinpa minäkin taas moikkaamaan, kun ei oo hetkeen tullut rustattua.



Rupesi niin kovin unettamaan ruoan jälkeen, että päätin keitellä kahvit. Vois varmaan mennä sitten pötkölleen tuonne sohvalle. Ainakin viimeistään tuossa kolmen tienoilla, kun sieltä tulee ykköseltä aina noita vanhoja sarjoja silloin.

Eilen otin pitkästä aikaa sen jälkeen nokosetkin. =)



Kiva että Pinjaanakin oli saanut viimein äippäpakkauksen.



Leeniskö se valitteli unettomuutta. =(

Toivottavasti pysty päivällä sitten ottamaan päikkäreitä välillä, silloin kun esikko mahdollisesti nukkuu.



(.) Täällä on kyllä yllättävän hyvä ja leppoisa fiilis. Ei oo juurikaan minkäänmoisia kolotuksia, jomotuksia, närästyksiä ym. Saapa nähdä sitten että tuleeko niitä. Huolestuttavan helpolla olen päässyt, joten millonkas ne sitten iskee oikein voimalla nuo kaikki vaivat. Jotenkin vain ei jaksa uskoa, että sitä todellakin selviäsi näin vähällä vaivalla. Synnytys on varmaankin sitten jotain todella kamalaa. =D

No juu.. pitää nauttia kun vielä kun voi.



Mulla olis perjantaina viimeinen neuvolalääkäri ja sitä jo tässä jännityksellä odottelen, että onkohan tuolla alakerrassa jotain jo tapahtunut. Mitään kummempia supisteluja ei toisaalta ole ollut, mutta eihän sitä silti tiedä. Kivuttomia suppareita tulee enemmän kuin joskus aiemmin, joten ainakin ne ovat lisääntyneet. Eipä niitäkään kuitenkaan taida päivässä kymmentä enempää olla. Ihan kaikkia mahan kovettumisia en tosin edes huomaa muuta kuin jos kädellä koko ajan kokeilisin.



Paljonkos maalikset on keränneet painoa tähän mennessä?

Saako udella...

Mulla taitaa olla nyt tullut semmonen 12-13 kg lähtöpainoon. Tosin neuvolakorttiin merkattuun lähtöön on tullut 11kg. Kuinkahan paljon tuo vielä tuosta kerkeää nousta. Yksilöllistähän nuo kaikki on, mutta kunhan tässä mietiskelin.



Ulkona on kyllä aivan mahtava auringon paiste ja on kyllä todella ihanaa kun aurinko on taas tullut esiin. Pakkasta tietty on hitusen liikaa, kun ei koirakaan tarkene kauaa siellä olla, mutta mitäpä pienistä. Pääasia että aurinko paistaa. Mielikin on huomattavasti virkeämpi.



Jep jep.

Eipä täällä tämän kummempia.

Katsotaan kuka meistä ensimmäisenä saa nyyttinsä kainaloon.



-viivi ja onnimöttönen rv35+5

Arvasinhan mä että mulla menee nikit sekasin, vaikka kuin lueskelin tarkkaan.

Sorry mun sekoilut.



-viivi-

pinjaana, varmaan ollut jännä nähdä pieni vauva tässä vaiheessa. mä en ole tavannut vauvoja pitkään aikaan ja jotenkin on ihan unohtunut, millaista elämä pienen vauvan kanssa oikein on. vielä ei jotenkin pysty konkreettisesti ajattelemaan asiaa.



lumi, sulla on varmaan ollut tosi rankkaa noiden epäilyjen takia. raskaana vielä kokee kaikki huoletkin niin moninkertaisina. onneksi ei mitään vakavampaa löytynyt! mulla on myös nukkuminen heikkoa, on ollut jo useamman viikon. välillä tuntuu myös niitä vihlaisuja, joista mainitsit. varsinkin, jos on ollut paljon liikkeellä ja sen jälkeen vauva alkaa liikkua.



viivi, sä olet tosi onnekas, kun ei ole pahempia oireita! kyllä monilla raskaus menee loppuun asti helposti. mulla on myös tullut painoa n. 13 kiloa. viimeksi sitä tuli 17, joten voi olla, että nyt en ehdi ihan samoihin lukemiin, ellen ota loppukiriä ; ) mä olen myös alkanut katsoa aika paljon televisiosta, kaikkia mahdollisia sarjoja. uusi löytö on päivien viemää, vaikka se onkin ihan tyhmä. tänään tietysti pitää katsoa idols ja doctor house.



mulla on tänään neuvola. mullahan on se superneuvolatäti, joka ultraa itse jne. olen käynyt lääkärillä vain yhdesti. en tiedä, käynkö edes enää lääkärissä. tänään varmaan selviää. kertoilen sitten kuulumisia neuvolasta. vähän veikkaan, että tilanne on sama kuin lumilla, eli vaikka kovasti supistelee ja repii, paikat on täysin kiinni. katsoin eilen vanhaa neuvolakorttia. olin käynyt neuvolassa edellisenä päivänä siitä, kun synnytys käynnistyi, eikä mitään merkkejä ollut. muistan, kun neuvolatäti sanoi, että viikon päästä sitten tavataan.



vointeja kaikille!



Eliane 36+2

Voi, lumi, mitä olet joutunut miettimään! ((halaus)) Onneksi asia selvisi! Itse olen myös taipuvainen kaikenlaiseen murehtimiseenkin, ihan turhan päiväiseenkin ja huomaan, että nyt raskausaikana huolet kyllä kasvavat. :(



Viivi, täällä kyllä nukutaan loistavasti! :-D Se asia ainakin vielä sujuu hyvin. Toki yöllä täytyy käydä vessassa, eikä kylkeä vaihdetakaan tuosta vain, mutta muuten ei tarvitse unta odotella.



Minäkin hoidin eilen yksivuotiasta ja sitäkin tuntui kivalta pitää sylissä, kun ikävöi äitiään. Kyllä sitä jo tässä vaiheessa odottaa kovasti, että saisi sen vauvan syliin! Varmaan se meillä, vauvaa pitkään odottaneilla, on vielä erityisen herkkä hetki! Itse ainakin saan kyyneleet silmiin jo ajatuksesta... :)



Tänään oli neuvolalääkäri ja kaikki oli ok. Eli vieläkään ei merkkiä myrkytyksestä, hyvä homma. Vauva ei ole vielä kiinnittynyt ja kohdunkaula vain hiukan pehmentynyt, muttei lyhentynyt, joten ei tässä varmaan ihan heti olla synnyttämään lähdössä. Painoa on muuten täällä tullut jo 15 kiloa... joten enpä taida päästä alle viime kertaisen (n. 16kg). Olen kyllä syönyt aika suruttomasta keikenlaista viime päivinä.



Jaksamisia!



Leenis 36+2

leenis, hyviä uutisia, ettei vieläkään merkkejä raskausmyrkytyksestä!



olin siis äsken neuvolassa:

painoa tullut 14 kiloa, vauva laskeutunut ja nopealla ultravilkaisulla edelleen hieman keskimääräistä pienempi, kohdunkaulan sisäsuu ihan vähän auennut, mutta muuten ennallaan. sf-mitta 29.5, viimeksi kaksi viikkoa sitten oli 29. ei taida enää paljon kasvaa, johtuu varmaan laskeutumisesta?

sain tietää, etten enää mene lääkäriin, jos kaikki menee hyvin. " viimeisen" ultran tekee edelleen neuvolatäti ja se on ensi keskiviikkona. silloin katsotaan mm. vauvan koko tarkemmin.





Eliane 36+2

Iihaaana ilma taas ulkona. =)

Väsyttää kyllä kovin, mutta mieli on pirteä kun aurinko paistaa.

Herään miehen kanssa aamulla samaan aikaan, seittemältä, niin ei se sinänsä varmaan oo ihme että väsyttää. En tiedä pitäskö käydä ottamassa nokoset vai hörppäiskö päiväkahveet.



Muutkin on näköjään käyneet tällä viikolla neuvolassa.

Niin myös minä. Nythän niitä käyntejä tosin rupeaa olemaankin usein, kun alkaa tuo maaliskuu jo lähestymään vauhdilla.



Hienoa ettei Leeniksellä ole paineet liian koholla ja myrkytys ei ainakaan tällä hetkellä ole näköetäisyydellä. Toivotaan ettei sitä tulisikaan.



Elianellakin kaikki kunnossa. =)

Sulla onkin oikein luksusta, kun pääset neuvolakäynneilläkin näkemään vauvaa. Mä oon möttösen nähnyt viimeksi siinä rv19 tienoilla.



(.) Omassa nassussakaan ei ole valittamista.

Painoa tullut terkan mukaan ihan sopivasti (350g/vko), vaikka kerroinkin herkutelleeni nyt kun oli runebergin torttuja tarjolla. =) Slurps!!

Pitää aina syödä niitä vähän enemmän silloin kun niitä on tarjolla, kun sitten seuraavan kerran niitä saa taas vuoden päästä. =D

Myös laskiaispullaa on tullut maisteltua, kun kotona värkkäsin.

Paineet oli ihan ok 116/80

Pissa puhdas

Hemppa 134

sf 34cm

Vauva raivotarjonnassa ja laskeutunut kuulemma jo todella alas. Paikat kuitenkin kiinni ja kiinteet ja kohdunkaulaa jäljellä edelleen se 2-3cm. Pääkään ei ole kiinnittynyt, ainakaan ei maininnut mitään. Oli niin harvasanainen lääkäri tällä kertaa (joka kerta ollut eri), että jäi vähän jotenkin vajaaksi mun mielestä tuo käynti.

Oli merkannut tuohon korttiin myöskin siihen muuta huomioitavaa kohtaan merkinnän cx takana (jos nyt oikein tulkitsen hänen käsialaansa)??? Mitä mahtanee tarkoittaa.. Oiskos jollain tietoa?



Jep.

Eipä tässä tämän ihmeempiä.



-viivi ja onnimöttönen rv36+0 *POKS*

olin päättänyt, että otan ihan rauhallisesti kunnes olen varma, että synnytys alkaa. viimeksi ei ollut mitään turhia epäilyksiä, kun alkoi kerralla ja silloin vasta edes osasin epäillä ensimmäistä kertaa.



no ei päätös nyt oikein pitänyt, kun eilen illalla oli jo kummallinen olo alavatsalla ja supisteli kovasti ja sitten heräsin yöllä aika koviin supistuksiin (tai koviin ja koviin, mutta ainakin hyvin erilaisiin). en saanut niitä oikein laskettua, kun tuntui, että supistus oli koko ajan päällä. yritin herättää miehenkin kaveriksi ihmettelemään, mutta hän ei oikein reagoinut mitenkään. arveli varmaan, että kuvittelen. noin reilun tunnin kuluttua ja kahden panadolin jälkeen sain uudelleen unta ja aamulla oli enää niitä entisenlaisia kevyempiä supistuksia.



ei tämä varmaan vielä ole mitään, mutta varmuuden vuoksi aion tänään vähän katsoa tavaroita valmiiksi ja pestä vauvan vaatteita.



kyllä sitten naurattaa, kun on viikkoja 42 ja muistelen, mitä kuvittelin viikolla 36...



onko muilla jo tällaisia oireita vatsassa tai päässä?



Eliane 36+3

Eliane: Mulla alkoi aamu alavatsakivuilla ja mietin et onko mulle tulos joku mahatauti tms. Nyt on tullut sitten pari TOSI kipeää supistusta! Siis ihan kuin kauheat menkkakivut. Äsken teki niin kipeää, et tuntui et tulee oksennus. Vaikka kuinka olenkin toivonut että vauva syntyis pian, niin nyt iski paniikki! En halua et vauva sittenkään syntyy tänään, kun olen yksin kotona ja MEILLÄ ON AUTO HUOLLOSSA! Saadaan auto vasta illalla. Toivottavasti nää supparit menee ohi pian kuitenkin..



Lumi 36+2

Vaikka kyllähän ne vauvat jo kait periaatteessa suhteellisen valmiita olisivatkin. Toivotaan, että supparit laantuu ja ainakin viikon pari malttaisivat vielä odotella. =)



Itsellä ei ole juurikaan ollut noita kunnollisia supistuksia, joten varsin vähän on vielä ollut sellaisia ajatuksia, että tästä synnyttämään lähdettäisiin, mutta kyllähän tuo synnytys jo mielessä on usemman kerran pyörinyt.

Välillä on jomotellut tuolla alaselässä sillä tavalla menkkamaisesti, mutta sitä on ollut vain harvakseltaan eikä edes joka päivä.

Helpostihan sitä sitten rupeaa kaikenlaista miettimään, kun huomaa kipuja tai muuta, mutta vielä ei ole kuitenkaan ollut sellaista kunnon oloa että oikeasti vois tapahtua jotain.



Alkaa kyllä jänskättämään kovasti kuitenkin, kun on tullut jo useamman maaliskuisen tekstejä luettua joissa kertovat että ovat siinä hilkulla, että jokohan tuo nyytti tulee maailmaan. Hui.

Itselläkin kun on alku kuusta kuitenkin tuo laskettuaika.



Sairaalakassi tarttee kyllä varmaan täälläkin ihan varmuudeksi jo pakata valmiiksi.



-viivi-

Mulla oli juuri viime synnytyksessä aluksi varmaan pari tuntia tuollaisia supistuksia, jotka ikäänkuin oli päällä koko ajan menkkamaisina jomotuksina (ja kohtalaisen vaisuina sellaisina). Silloin synnytys kesti kaikenkaikkiaan vain viisi tuntia, enkä varmaan olisi tajunnut lähteä kotoa ajoissa! :-/ Onneksi silloin olin sairaalassa, mutta tämä on asia, joka nyt vähän jännittääkin. Luulen, että jos saan kotoa lähteä synnyttämään, olen jossain vaiheessa ihan hermoheikko noiden tuntemusten kanssa... Luonteeltani olen sellainen, etten haluaisi turhasta lähteä " ketään vaivaamaan" , mutta luulen, että tässä asiassa vain täytyy toimia ekasta merkistä. Luulen, että on kuitenkin kivempaa käydä näytillä vaikka pari kertaa turhaan, kuin synnyttää autossa motarin varrella... :D



Juu, mutta jännää, että nämä meidän vauvat voivat tosiaan syntyä jo ihan pian! Lekurikin sanoi, että nyt jos on tullakseen, niin saapi tulla. Hui! (Täällä ei kyllä tosin ole merkkejä siihen suuntaan.)



Leenis 36+3

kotona olen edelleen, eikä se muutaman yön takainen ole toistunut. ahkerasti kyllä supistelee, mutta ei enää mitään synnytyssupistusten tuntuisia.



leenis, minä myös vähän jännitän sitä, kuinka nopeasti kaikki käy, mutta en silti haluaisi turhaan sairaalassa käydä.



lumi, miten kävi? vieläkö olet kotona? mulla tuli myös silloin sellainen olo, että kohta oksennan. esikoisen synnytyksessäkin oksensin ihan alkumetreillä.



sitten vähän ällö juttu: mulla on vauva kyllä melko alhaalla. alapään limakalvot oli tosi ärtyneet ja laitoin sinne sellaista apteekin voidetta, jolloin tunsin ihmetyksekseni vauvan pään sormea vasten, eikä siis ollut syvällä. eiköhän sillä ole jo tosi tukalaa?



Eliane 36+6

Huh, eliane, tuntuu aika hurjalta, että pystyt tuntemaan vauvan pään. Minulla ei tosiaan ole vastaavaa - ainakaan vielä. Neuvolalääkäri sanoi kokeillessaan kohdun kaulaa, että se on vielä syvällä, kiinteä ja tiukasti kiinni. Hän olisi lähettänyt minut synnytystapa-arvioon, koska vauva ei ollut laskeutunut yhtään. Luulin olevani menossa sellaiseen ja siksi asia jäi, mutta sairaalassa selvisi, etten mennyt synnytystapa-arvioon, vaan vain vauvan koko tutkittiin kohonneiden sokeriarvojen takia. Täytyy nyt katsoa, pääsenkö siiehn arviooon vai en. Lisäksi vielä hän alkoi yhtäkkiä epäillä, ettei vauva olekaan raivotarjonnassa, kuten hän ensin ajatteli, koska laskeutuminen on kuulemma hankalampaa, jos vauva on perätilassa. Hän tarkisti ultralla ja pää alaspäin pikkuinen köllötteli.



Liikkuminen alkaa olla hankalaa. Selkä väsyy ja on vähän väliä päästävä istumaan tai pissalle. Sormet ja nilkat ovat ikävästi turvoksissa. Varsinkin käsissä paine tuntuu jatkuvasti ja puristaminen sattuu. Noustessa ja liikkeelle lähtiessä on kovia kipuja lantiossa ja nivusissa ja menee monta metriä ennen kuin pääsen normaaliin kävelyrytmiin. Kaikesta valituksesta huolimatta jokainen päivä tuntuu ihanalta ja kokemisen arvoiselta. Toivoessa tätä tapahtuvaksi meni nelisen vuotta, joten enemmän olen kaikista vaivoistakin onnellinen.



Miehellä on lomaviikko ja käymme nyt ahkerasti ostoksilla. Tähän mennessä emme pystyneet hankkimaan paljon mitään, kun minäkin olin töissä.



Pinja rv 36+4