Kuka helevetti opiskelee itsensä tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista ja miksi?

Halla-aho oli Ukrainassa. Moskova on toisessa maassa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä Halla-aho teki Moskovassa?

Katsokaa mitä hän tekee tänä päivänä Suomessa.

Koko politiikkansa sataa Putinin laariin.

Mies on KGBn värväämä vaikuttaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa miten mestarin opetuslapset halveksuvat aina kuorossa feminiinistä humanismia, vaikka heidän oma mestarinsa on oikein humanistien humanisti. :D

En ole koskaan ymmärtänyt mikä humanismista tekee feminiinistä. Kautta länsimaiden historian humanismi on päinvastoin ollut yliopistojen kovinta ydintä, ja siten nimenomaan miehien heiniä. Kai se teoria sitten pitää paikkansa, että jos jokin ala naisistuu liikaa, niin sen arvo samalla laskee, koska miehet eivät voi kiinnostua mistään mikä on muuttunut "akkoin hommaksi".

Hienoa logiikkaa. Aiemmin yliopistoissa oli vain miehiä, joten tämä tarkoittaa sinun mielestäsi sitä, että humanismi olisi jotenkin erityisesti miesten alaa? Kaikki alat olivat historiassa miesten aloja. Mutta nyt kun naisetkin pääsevät yliopistoihin, niin he eivät jostain syystä ole valloitataneet teknillistä alaa, huikean hyvistä työllistymismahdollisuuksista ja korkeasta palkasta huolimatta, vaan valitsevat huonosti työllistäviä ja huonommin palkattuja aloja, mutta helpompia aloja, kuten sukupuolentutkimus tai filologia.

Tarkoitan sitä, että ei vajaa sata vuotta sitten tai sitä ennen itketty miten turhaa joku humanismi on ja miten käsittämätöntä on, että jotkut menevät yliopistoon lukemaan turhia"käsienheiluttelu" -aloja. Tällaiset puheet ovat alkaneet vasta sen jälkeen kun naiset kiinnostuivat humanistisista aloista, ja näissä puheissa yhtä lailla korostuu naisten epäloogisuus, eihän kukaan muu kuin nainen voi kiinnostua jostain höpö höpö -humanismista. Tietysti on totta, että monet humanistiset alat eivät ole korkeapalkkaisia. Siitäkin huolimatta näen, että tässä on kyse enemmästäkin. Naisten kiinnostuksen myötä, humanistiset alat on alettu näkemään nimenomaan "pehmeänä" ja sitä myöten niiden yhteiskunnallinen arvostus on laskenut.

Taasko vasemmistosilakat ovat halveksumassa humanistisia tieteenaloja? Ihme porukkaa, välillä halveksuvat humanisteja ja välillä työttömiä ja matalapalkkaisia duunareita (koska äänestävät hapansilakoiden mukaan persuja).

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse kaukaa hakea.

Riittää, kun siirtyy itärajan toiselle puolelle.

Moskovaan.

Ja mitä luulisitte Halla-ahon tehneen Moskovassa?

Valmistelleen tohtorin väitöskirjaansa....

Venäläisillä on yli sadan vuoden kokemus soluttautumisesta Suomen poliittisen vaikuttamisen ytimeen.

Kysykää vaikka Esko Aholta.

Halla-aho on venäläisten myyrä.

Oletko Pietarin trolli vai Putinin kaasuputkia lobaava demari? Kirjallinen ulosantisi viittaa ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Riippuu varmaan vähän henkilöstä. Mutta voisi olla vaikkapa henkilö, joka on kokenut olevansa nykymaailmassa ulkopuolinen, ei hyväksytty, kaipaa mielikuvaansa vanhasta, kontrolloidusta maailmasta, jossa valta ja asema jakautui eri tavalla ja eri perustein kuin nykyään. Ehkä joku kuivahko rotta, joka ei ole saanut tyttökavereita. Tai tanssikavereita koulun diskossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa miten mestarin opetuslapset halveksuvat aina kuorossa feminiinistä humanismia, vaikka heidän oma mestarinsa on oikein humanistien humanisti. :D

En ole koskaan ymmärtänyt mikä humanismista tekee feminiinistä. Kautta länsimaiden historian humanismi on päinvastoin ollut yliopistojen kovinta ydintä, ja siten nimenomaan miehien heiniä. Kai se teoria sitten pitää paikkansa, että jos jokin ala naisistuu liikaa, niin sen arvo samalla laskee, koska miehet eivät voi kiinnostua mistään mikä on muuttunut "akkoin hommaksi".

Hienoa logiikkaa. Aiemmin yliopistoissa oli vain miehiä, joten tämä tarkoittaa sinun mielestäsi sitä, että humanismi olisi jotenkin erityisesti miesten alaa? Kaikki alat olivat historiassa miesten aloja. Mutta nyt kun naisetkin pääsevät yliopistoihin, niin he eivät jostain syystä ole valloitataneet teknillistä alaa, huikean hyvistä työllistymismahdollisuuksista ja korkeasta palkasta huolimatta, vaan valitsevat huonosti työllistäviä ja huonommin palkattuja aloja, mutta helpompia aloja, kuten sukupuolentutkimus tai filologia.

Tarkoitan sitä, että ei vajaa sata vuotta sitten tai sitä ennen itketty miten turhaa joku humanismi on ja miten käsittämätöntä on, että jotkut menevät yliopistoon lukemaan turhia"käsienheiluttelu" -aloja. Tällaiset puheet ovat alkaneet vasta sen jälkeen kun naiset kiinnostuivat humanistisista aloista, ja näissä puheissa yhtä lailla korostuu naisten epäloogisuus, eihän kukaan muu kuin nainen voi kiinnostua jostain höpö höpö -humanismista. Tietysti on totta, että monet humanistiset alat eivät ole korkeapalkkaisia. Siitäkin huolimatta näen, että tässä on kyse enemmästäkin. Naisten kiinnostuksen myötä, humanistiset alat on alettu näkemään nimenomaan "pehmeänä" ja sitä myöten niiden yhteiskunnallinen arvostus on laskenut.

Ei aiemmin edes ollut esimerkiksi mitään sukupuolentutkimusta. Naiset ovat itse luoneet itselleen niitä turhia aloja, joiden ainoa tarkoitus on saada lisää etuja naisille itselleen. Kukaan ei vähättele vaikkapa filosofia, vaikka hän onkin humanisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa miten mestarin opetuslapset halveksuvat aina kuorossa feminiinistä humanismia, vaikka heidän oma mestarinsa on oikein humanistien humanisti. :D

En ole koskaan ymmärtänyt mikä humanismista tekee feminiinistä. Kautta länsimaiden historian humanismi on päinvastoin ollut yliopistojen kovinta ydintä, ja siten nimenomaan miehien heiniä. Kai se teoria sitten pitää paikkansa, että jos jokin ala naisistuu liikaa, niin sen arvo samalla laskee, koska miehet eivät voi kiinnostua mistään mikä on muuttunut "akkoin hommaksi".

Hienoa logiikkaa. Aiemmin yliopistoissa oli vain miehiä, joten tämä tarkoittaa sinun mielestäsi sitä, että humanismi olisi jotenkin erityisesti miesten alaa? Kaikki alat olivat historiassa miesten aloja. Mutta nyt kun naisetkin pääsevät yliopistoihin, niin he eivät jostain syystä ole valloitataneet teknillistä alaa, huikean hyvistä työllistymismahdollisuuksista ja korkeasta palkasta huolimatta, vaan valitsevat huonosti työllistäviä ja huonommin palkattuja aloja, mutta helpompia aloja, kuten sukupuolentutkimus tai filologia.

Tarkoitan sitä, että ei vajaa sata vuotta sitten tai sitä ennen itketty miten turhaa joku humanismi on ja miten käsittämätöntä on, että jotkut menevät yliopistoon lukemaan turhia"käsienheiluttelu" -aloja. Tällaiset puheet ovat alkaneet vasta sen jälkeen kun naiset kiinnostuivat humanistisista aloista, ja näissä puheissa yhtä lailla korostuu naisten epäloogisuus, eihän kukaan muu kuin nainen voi kiinnostua jostain höpö höpö -humanismista. Tietysti on totta, että monet humanistiset alat eivät ole korkeapalkkaisia. Siitäkin huolimatta näen, että tässä on kyse enemmästäkin. Naisten kiinnostuksen myötä, humanistiset alat on alettu näkemään nimenomaan "pehmeänä" ja sitä myöten niiden yhteiskunnallinen arvostus on laskenut.

Ei aiemmin edes ollut esimerkiksi mitään sukupuolentutkimusta. Naiset ovat itse luoneet itselleen niitä turhia aloja, joiden ainoa tarkoitus on saada lisää etuja naisille itselleen. Kukaan ei vähättele vaikkapa filosofia, vaikka hän onkin humanisti.

Mitä nämä turhat alat oikein on sukupuolentutkimuksen lisäksi? Kyseinen tutkimussuunta on niin todella mitätön osa humanistisien aineiden kokonaisuutta, että se ei nyt paljoa paina. Mitä tulee filosifian kunnioitukseen, niin olen kyllä todella usein kuullut humanistien yhteydessä haukuttavan juuri heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka osaa ajatella, ja tykkää tutkia asioita? Yleensäkin tohtoreiksi itsensä lukevat ovat sellaisia. Vaatii nimittäin aikamoista sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä älyn lisäksi.

Sellainen ihminen opiskelee väittelee itsensä tohtoriksi vaikka nanoteknologiasta ja neuroverkoista. Mutta jos rahkeet eivät mihinkään järkevään riitä, ja on pakko päästä tohtoriksi, niin muinaiskirkkoslaavi on sitten varmaan ihan hyvä valinta.

Humanistisista aineista on moni skarppi ihminen väitellyt. Maailma olisi aika tylsä paikka jos meillä olisi vain tekniikka-aineita. Humanistien mielestä ihminen on kaiken mitta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa siksi, että aihe kiinnostaa.

Ei oikeasti kiinnosta. Kukaan ei ole koskaan koko ihmiskunnan historian aikana ollut kiinnostuneempi muinaiskirkkoslaavista kuin mistä tahansa muusta maailman asiasta. Olisi voinut väitellä vaikka maahan muutosta, kun se tuntuu kiinnostavan. Tai siviilipalveluksesta. Ehkä Venäjän hallinnosta.

Ottamatta millään tavalla kantaa itse aiheeseen haluan tässä ohiksena kommentoida, että akateeminen maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneempia hyvinkin erikoislaatuisista ja tarkasti rajatuista tutkimusaiheista kuin mistään muusta maailmassa. Tunnen esimerkiksi tyyppejä, jotka ovat keskittyneet koko uransa ajan lähes kokonaan kieliin, jotka ovat kuolleet vuosisatoja sitten. Onko järkevää vai ei, siihen en ota kantaa, mutta halusin vain sanoa, että kyllä tällaista esiintyy hyvinkin paljon.

Halla-ahon aihe oli minusta mielenkiintoinen, paljon mielenkiintoisempi kuin Sanna Marinin gradun aihe, joka oli niinkin innostava kuin kunnallisjohtaminen. :-D  Ja tietysti miljoona kertaa vaativampi, koska se oli väittäri, jota piti puolustaa julkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa siksi, että aihe kiinnostaa.

Ei oikeasti kiinnosta. Kukaan ei ole koskaan koko ihmiskunnan historian aikana ollut kiinnostuneempi muinaiskirkkoslaavista kuin mistä tahansa muusta maailman asiasta. Olisi voinut väitellä vaikka maahan muutosta, kun se tuntuu kiinnostavan. Tai siviilipalveluksesta. Ehkä Venäjän hallinnosta.

Ottamatta millään tavalla kantaa itse aiheeseen haluan tässä ohiksena kommentoida, että akateeminen maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneempia hyvinkin erikoislaatuisista ja tarkasti rajatuista tutkimusaiheista kuin mistään muusta maailmassa. Tunnen esimerkiksi tyyppejä, jotka ovat keskittyneet koko uransa ajan lähes kokonaan kieliin, jotka ovat kuolleet vuosisatoja sitten. Onko järkevää vai ei, siihen en ota kantaa, mutta halusin vain sanoa, että kyllä tällaista esiintyy hyvinkin paljon.

Kyllä, ja kun mennään esim. lääketieteen puolelle, siellä on vaikka kuinka paljon porukkaa, joka tietää kaiken jostain eturauhasen hormonitoiminnan sivujuonteesta ja ovat tutkineet vuosikausia asioita, jotka eivät päädy edes alaviitteeksi mihinkään merkitykselliseen julkaisuun. Taloustieteen alalla näitä on myös hurumycket. Eikä teknisissäkään korkeakouluissa suinkaan tehdä pelkästään hyödyllistä tutkimusta, suurin osa on pelkkää näpertelyä.

(Ei ole pakko töihin hakeutua.)

Vois heittää keikkaa luennoimalla.

Kirjoittaa kirjan.

Kirjoittaa lehteen artikkeleita.

Antaa opetusta asiassa.

Onhan noita.

On syvä kiinnostus asiaan,ite voisin väitellä varhaiskasvatuksesta,ihan sen vuoksi että mä voin ja pystyn.

En halua enää työhön.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ajattelin, että aika joutava tutkinto, mutta nämmä sillä on mahdollisuus ponnistaa pääministeriksi asti.

Sen sijaan uskoisin, että naistutkimuksen/sukupuolentutkimuksen pääainelukijoista ei mitään tule, ainkaan mitään yhteiskunnalle hyödyllistä.

Jännityksellä odotan aikaa, kun ensimmäinen sukupuolentutkimuksesta väitellyt ilmestyy persujen johtokaartiin. Siinä sitä on alamaisilla nieleskelemistä. :)

Vierailija kirjoitti:

Jos joku naiseläjä olisi opiskellut siitä tohtoriksi, se olisi ok. Mutta kun sen teki Mestari, niin se on paha asia.

Käsienheiluttelija mikä käsienheiluttelija.

Te, jotka paasaatte perussuomalaisten vähä-älyisyydestä, oletteko ajatelleet: 1. Miten he älysivät äänestää H-a:n johtoon, 2. Mitä se "älykkyys" on, 3. Miten muiden puolueiden äänestäjäkunnan ÄO poikkeaa perussuomalaisista, vai poikkeaako se (iso operaatio mittailla), ja JOS väite olisi totta, niin eikö tuo juurikin ole natsistista erottelua. Ettekö tajua sitä.

"Joka muita haukkuu, itse on"?

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka osaa ajatella, ja tykkää tutkia asioita? Yleensäkin tohtoreiksi itsensä lukevat ovat sellaisia. Vaatii nimittäin aikamoista sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä älyn lisäksi.

Et näköjään tunne alaa etkä korkeakoulusysteemiä.

Entinen pitkätukka ja death metal yhtyeen jäsen lukemassa kirkkoslaavia😁

Tarkoitus oli iskeä yliopistolla joku vaimoehdokas hyvästä suvusta jotta voisi asua ilmaiseksi. Se jopa onnistui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa siksi, että aihe kiinnostaa.

Ei oikeasti kiinnosta. Kukaan ei ole koskaan koko ihmiskunnan historian aikana ollut kiinnostuneempi muinaiskirkkoslaavista kuin mistä tahansa muusta maailman asiasta. Olisi voinut väitellä vaikka maahan muutosta, kun se tuntuu kiinnostavan. Tai siviilipalveluksesta. Ehkä Venäjän hallinnosta.

Ottamatta millään tavalla kantaa itse aiheeseen haluan tässä ohiksena kommentoida, että akateeminen maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneempia hyvinkin erikoislaatuisista ja tarkasti rajatuista tutkimusaiheista kuin mistään muusta maailmassa. Tunnen esimerkiksi tyyppejä, jotka ovat keskittyneet koko uransa ajan lähes kokonaan kieliin, jotka ovat kuolleet vuosisatoja sitten. Onko järkevää vai ei, siihen en ota kantaa, mutta halusin vain sanoa, että kyllä tällaista esiintyy hyvinkin paljon.

Ei tuo ole mikään todiste siitä, että he olisivat kiinnostuneita juuri siitä aiheesta, vaan se on todiste siitä, että päätyäkseen tohtoriksi ja akateemiselle uralle täytyy keskittyä tutkimaan jotain yhtä asiaa. Parhaat päätyvät tutkimaan sitä mitä haluavat. Vaikka sitten aivojen toimintaa tai tähtien ydintä. Vähemmän parhaat päätyvät tutkimaan sitä, minkä avulla he helpoiten tohtorin hatun itselleen saavan. Vaikka sitten muinaiskirkkoslaavin partitiiveja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikkapa siksi, että aihe kiinnostaa.

Ei oikeasti kiinnosta. Kukaan ei ole koskaan koko ihmiskunnan historian aikana ollut kiinnostuneempi muinaiskirkkoslaavista kuin mistä tahansa muusta maailman asiasta. Olisi voinut väitellä vaikka maahan muutosta, kun se tuntuu kiinnostavan. Tai siviilipalveluksesta. Ehkä Venäjän hallinnosta.

Ottamatta millään tavalla kantaa itse aiheeseen haluan tässä ohiksena kommentoida, että akateeminen maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneempia hyvinkin erikoislaatuisista ja tarkasti rajatuista tutkimusaiheista kuin mistään muusta maailmassa. Tunnen esimerkiksi tyyppejä, jotka ovat keskittyneet koko uransa ajan lähes kokonaan kieliin, jotka ovat kuolleet vuosisatoja sitten. Onko järkevää vai ei, siihen en ota kantaa, mutta halusin vain sanoa, että kyllä tällaista esiintyy hyvinkin paljon.

Kyllä, ja kun mennään esim. lääketieteen puolelle, siellä on vaikka kuinka paljon porukkaa, joka tietää kaiken jostain eturauhasen hormonitoiminnan sivujuonteesta ja ovat tutkineet vuosikausia asioita, jotka eivät päädy edes alaviitteeksi mihinkään merkitykselliseen julkaisuun. Taloustieteen alalla näitä on myös hurumycket. Eikä teknisissäkään korkeakouluissa suinkaan tehdä pelkästään hyödyllistä tutkimusta, suurin osa on pelkkää näpertelyä.

On totta, että tieteellinen tutkimus on nykyään alasta riippumatta kovin erikoistunutta. Minkä vuoksi mielestäni onkin tärkeää, että yliopistoissa onnistutaan vaalimaan myös poikkiteteellisyyttä. Riskinä on muuten se, että sivistys kaventuu vain siihen omaan tutkimusalueeseen, ja sen ulkopuolelta ei tiedetä mitään.

Uikutiuikuti kirkkoslaavi.

- Mestaritohtori puolueen pj Halla-aho Twitterissä pari päivää sitten.