Lue keskustelun säännöt.
Riita anopin kanssa, lopulta välit poikki lapsenlapsiin
27.09.2020 |
Riitannuin anopin kanssa viime vuonna, siinä oli sanaharkkaa suuntaan ja toiseen. Riita oli ihan tyhmä ja itse ajattelin, että kyllä välit tästä korjaantuvat. Molemmat siis haukuimme toisiamme aivan yhtä kamalasti ja lapsellisesti sanoen, anoppi aloitti, joten molemmat ovat aivan yhtä syyllisiä kaikkeen. Mieheni piti riidassa puoliani ja appiukko vaimonsa puolia, vaikka molemmista miehistä näki, etteivät he todellakaan olisi kaivanneet mitään riitaa.
No mikä on tilanne näin vuoden jälkeen? Appivanhemmat ovat katkaisseet välinsä meihin kaikkiin. Mies on laittanut sinne syntymäpäiväonnitteluja ja joskus lasten kanssa soitellut, appivanhemmilta ei ole tullut mitään elettä tännepäin. Nyt päätettiin, että mekin annetaan olla. En vieläkään pysty käsittämään, että yksi riita aiheutti sen, että toiset hylkäävät oman poikansa ja omat lapsenlapsensa. Ihan käsittämätöntä.
Lohduttakaa mua kertomalla omista riidoistanne appivanhempien kanssa ja mitkä ovat välit nykyään.
Kommentit (553)
Vierailija kirjoitti:
Ex lapsenlapsi kirjoitti:
Olen joutunut koko lapsuuteni kärsimään vanhempieni ja isovanhempieni välisessä ristitulessa. Tykkään isovanhemmistani, äidillä oli heihin aina huonot välit. Yritin siinä puolueettomana tasapainoilla välissä pikkulapsesta asti ja kuunnella äidiltä "olet ihan kuin pappasi" haukkuja aina kun en toiminut äidin mieliksi.
Pappa on nyt kuollut. Mummuun meni välit, koska mummu ja äiti ottivat yhteen, jonka seurauksena kukaan meidän perheestämme ei saa olla mummun kanssa tekemisissä. Minua harmittaa se, koska ei minulla itselläni ole mitään mummua vastaan. Mutta en voi muuta. Äitini ei ole sellainen henkilö, joka antaisi minun valita toisen puolen.
En ole nähnyt mummua 10 vuoteen. Hän ei ole edes koskaan tavannut aviomiestäni, eikä varmaan koskaan tule tapaamaan lapsenlapsenlapsiaan, jos joskus saan lapsia. Se saa minut surulliseksi, mutta minulle on helpompaa olla näin kuin ruveta äidin "viholliseksi".
Olen päättänyt olevani hyvissä väleissä omien appivanhempieni kanssa hinnalla millä hyvänsä, koska en halua samaa kohtaloa omille lapsilleni.
Minulla oli sama tilanne, paitsi teini-ikäisenä otin ohjakset omiin käsiini ja aloin pitää yhteyttä isovanhempiini ja nyt äitiini ei ole kovin kummoiset välit.
Muistan lapsuudesta ne ainaiset riidat, kun äiti haukkui isääni ja hänen perhettään ja se oli tietenkin isä vika. Ja elämä oli suurta draamaa päivästä toiseen, kunnes erosivat.
Olin varmaan 13-14v kun etsin puhelinluettelosta mummini osoitteen ja menin vierailemaan mummin luo salaa ja äidille kerroin meneväni kaverini luokse. Sain salaa vierailla monta kuukautta ja tavata mummia ja serkkujani. Jossakin vaiheessa jäin kiinni, kun kaverini ole tullut kotiini etsimään minua. Ja siitähän se äidilleni myrsky nousi ja minä olin se paha, kun äiti ei enää voinut haukkua isääni. Loppujen lopuksi äitini ei mahtanut minulle mitään ja jatkoin koulun jälkeen edelleen vierailuja mummon luo ja lopulta muutin pois kotoa 17v. No eipä ole kummoiset välit äitiini, kun hän on edelleen draamakuningatar ja luulee tietävänsä kaiken.
Lisää kultamummelin fantasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ei voi ilmoittaa että ”heidän perheessään isovanhemmat sitäjatätä”.
Kyllä se on se miniä joka määrää oman perheensä rajat. Ei isovanhemmat voi sitä ulkopuolelta tulla sanelemaan.
Onko miehellä mitään sanomista asiaan?
Jos miniä tai vävy tai oma tytär tai oma poika ei halua tiettyä ihmistä kotiinsa tai perheensä pariin, se riittää.
Ihanko näin yksioikoisesti?
Jos vaikkapa mies ei halua että kukaan vaimon sukulainen tai ystävä tulee yhteiseen kotiin tai perheen pariin, niin se on sitten ok?
Tietyn, yksittäisen, rajattomasti käyttäytyvän ihmisen perusteltu rajaaminen pois kotona vierailevista lähimmistä sukulaisista on täysin eri asia kuin kaikkien ystävien ja sukulaisten kategorinen poisrajaaminen.
Itse en pidä yhteyttä äitiini kuin pari kertaa vuodessa lasten syntymäpäivien yhteydessä ja olen syyt selittänyt miehelleni. Äiti ei ole oikeastaan koskaan pitänyt yhteyttä minuun päin eikä ole koskaan ollut oma-aloitteisesti yhteydessä lapsenlapsiinsa. Mies on joskus harmitellut, etteivät lapset tutustu kunnolla toiseen mummonsa, kun en järjestä tapaamisia. No hänellä on vanhempieni puhelinnumerot ja ne sopii antaa myös lapsille. Ei ole kukaan muukaan, mies tai lapset, mummoa tai vaaria niin kaivannut, että olisi mitään viestiä laittanut heille. Asuvat meistä parin kilsan päässä samassa kaupungissa eli olisi todella helppo halutessa tavata.
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.
Mitä isot (äidit) edellä, sitä pienet (lapset) perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sama homma mulla omien vanhempien kanssa. Kävivät kiristämään ja uhkailemaan ja aika ikävästi painostivat, ja kun kerrankin puolustauduin (tätä ei saa tehdä heille lainkaan) niin suuttuivat, haukkuivat mut pataluhaksi ja laittoi välit poikki.
Oletin että yhä kuitenkin lapsenlapset kiinnostaisi ja haluaisivat soitella. Väärässäpä olin. Ei mitään kiinnostusta lapsenlapsiin. Eivät ole nähneet yli viiteen vuoteen.Olleen sitten näin, en aio korjata asiaa kun ei tämä minun vikani edes ollut.
Sairasta.
Tässäkin on vain yksi puoli ja näkökulma asiasta. Veikkaanpa, että toista osapuolta kun kuultaisiin niin tarina olisi toisenlainen.
No. Mun vanhemmat on narsistiset ja painostus koski sitä et mun piti luopua perinnöstä veljeni hyväksi. Kun en suostunut, uhkailtiin. Kun vieläkään en suostunut mua kiristettiin ja laitettiin välit poikki. Ja minut myös TEHTIIN perinnöttömäksi eli ovat tehneet testamentin missä mut suljettiin pois. Ja viisi vuotta ollut välit poikki.
Eli ihan turhasta kiukuttelen eikö niin? Sinä itse olisit tosi rakastavissa väleissä senkin jälkeen kun sua on uhkailtu ja kiristetty ja vielä tehty perinnöttömäksi? Selvä juttu, äiti teresa, olet mahtavin kaikista.
Onneksi saat lakiosan perinnöstä, muta sinun pitää vaatia sitä.
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.
Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.
-Se että minä puhun anopistani anonyymisti, ei tarkoita että meillä on välit poikki tai käyttäydyn häntä kohtaan ilkeästi. Päinvastoin, olen ystävällinen, mutta jämäkkä omien ja lasten rajojen suhteen.
-Koulukiusaaminen on ihan totta, ja vanhempien pitäisi puuttua siihen enemmän. Nykyään on liian vallalla ajatus, että lapsi saa valita seuransa myös koulussa ja on ok jättää ulkopuoliseksi leikeistä, joku joka vähänkin poikkeaa joukosta. Samoin oli omassa lapsuudessani 90-luvulla, silloin aikuiset puuttuivat vielä vähemmän kiusaamiseen ja opettivat tapoja. Oma anoppini jopa keksi pilkkanimiä tuttavilleen, joita opetti lapsilleen.
-Pienille lapsille opetetaan sekä mallin kautta että suoraan keskustelemalla, miten toisia kohdellaan. Mutta 3-4-vuotiaille on kyllä vielä jossain määrin normaalia tönäistä tai läppäistä riidan yhteydessä kuormittavassa tilanteessa. Vaikka anopeista varmasti olisi mukavaa unohtaa omien lasten käytös aikanaan ja laittaa uhmaikäisen lapsenlapsen negatiivinen käytös miniän syyksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Aivan! Töissä, koulussa, harrastuksissa ja päiväkodissa voi olla kohtelias ja asiallinen kiusaatekeville, hankalille ja muuten epämieluisille ihmisille. Ei heitä kuitenkaan tarvitse kotiinsa kutsua tai olla mitenkään yhteydessä omalla ajallaan ja muissa yhteyksissä. Samalla tavalla sen kauhuanopin voi kohdata vaikka sukujuhlissa, jonne molemmat perheet on kutsuttu. Pakko ei ole tavata sielläkään, jos on odotettavissa asiatonta käytöstä kuten vaikka haukkumista ja riitelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.
Ap nimenomaan on yrittänyt tulla toimeen, niellyt ja sietänyt.
Se ei koskaan ole terve malli antaa lapsille. Kynnysmattona pyöriminen ja henkisen väkivallan jatkuva sietäminen "sovun" nimissä.
Ja anoppihan hänelläkin on kaiken draaman aiheuttanut, myös hylkäämiskokemuksen lapsenlapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Missä kommentissa ap. kertoo anopinsa olevan sietämätön?
Ap. kertoi aloituksessa, riidan lähteneen aivan mitättömästä asiasta, kun anoppi oli ostanut vaatteita perhekuvausta varten, ilman ap. lupaa ja tästä ap. oli loukkaantunut
"haukuin hänet sekopääksi ja se oli siinä. Hän lähti ovet paukkuen ulos eikä koskaan enää vastannut viesteihini tai puheluihini. Ja hylkä"
Eli ap. menetti malttinsa ja loukkaantui, kun anoppi osti vaatteita lapsille ja vastaavasti anoppi ja appi loukkaantuivat ap. sanoista ja katkaisivat/hylkäsivät niin kuin ap. sanoo heidän perheensä.
Luulen melko monessa perheessä isovanhempien ostavan lastenlapsilleen vaatteita, leluja, antavat rahaa, tekevät lapselle sijoituksia jne. eikä siitä lapsen vanhemmat tee mitään numeroa, päinvastoin, meillä ollaan kiitollisia ja iloitaan ihan isovanhempien nähden ja näin tekee moni muukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Missä kommentissa ap. kertoo anopinsa olevan sietämätön?
Ap. kertoi aloituksessa, riidan lähteneen aivan mitättömästä asiasta, kun anoppi oli ostanut vaatteita perhekuvausta varten, ilman ap. lupaa ja tästä ap. oli loukkaantunut
"haukuin hänet sekopääksi ja se oli siinä. Hän lähti ovet paukkuen ulos eikä koskaan enää vastannut viesteihini tai puheluihini. Ja hylkä"
Eli ap. menetti malttinsa ja loukkaantui, kun anoppi osti vaatteita lapsille ja vastaavasti anoppi ja appi loukkaantuivat ap. sanoista ja katkaisivat/hylkäsivät niin kuin ap. sanoo heidän perheensä.
Luulen melko monessa perheessä isovanhempien ostavan lastenlapsilleen vaatteita, leluja, antavat rahaa, tekevät lapselle sijoituksia jne. eikä siitä lapsen vanhemmat tee mitään numeroa, päinvastoin, meillä ollaan kiitollisia ja iloitaan ihan isovanhempien nähden ja näin tekee moni muukin.
Ei ap siitä menettänyt malttiaan vaan vuosikausien häiriökäyttäytymisestä.
Lukutaito olisi hyvä hankkia, vaikka toki uhriutumienn on mukavampaa drama queeneille.
Ja mitä ihmettä se anoppi menee ylipäätään ostelemaan toisen lapsille vaatteita???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Missä kommentissa ap. kertoo anopinsa olevan sietämätön?
Ap. kertoi aloituksessa, riidan lähteneen aivan mitättömästä asiasta, kun anoppi oli ostanut vaatteita perhekuvausta varten, ilman ap. lupaa ja tästä ap. oli loukkaantunut
"haukuin hänet sekopääksi ja se oli siinä. Hän lähti ovet paukkuen ulos eikä koskaan enää vastannut viesteihini tai puheluihini. Ja hylkä"
Eli ap. menetti malttinsa ja loukkaantui, kun anoppi osti vaatteita lapsille ja vastaavasti anoppi ja appi loukkaantuivat ap. sanoista ja katkaisivat/hylkäsivät niin kuin ap. sanoo heidän perheensä.
Luulen melko monessa perheessä isovanhempien ostavan lastenlapsilleen vaatteita, leluja, antavat rahaa, tekevät lapselle sijoituksia jne. eikä siitä lapsen vanhemmat tee mitään numeroa, päinvastoin, meillä ollaan kiitollisia ja iloitaan ihan isovanhempien nähden ja näin tekee moni muukin.
Eikö välirikko johtunut siitä syystä, että lapsia ei anopin toiveesta ja vasten vanhempien tahtoa kastettu? Uskonnonvapaus ei ole mikään pikkujuttu. Eikä toisen perheen pukeutumiseen puuttuminenkaan ole normaalia ja mukavaa käytöstä. Anoppi voi järjestää itse perhekuvan haluamissaan asuissa, jos asut ovat niin tärkeitä hänelle ja miniän järjestemä perhekuva ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Missä kommentissa ap. kertoo anopinsa olevan sietämätön?
Ap. kertoi aloituksessa, riidan lähteneen aivan mitättömästä asiasta, kun anoppi oli ostanut vaatteita perhekuvausta varten, ilman ap. lupaa ja tästä ap. oli loukkaantunut
"haukuin hänet sekopääksi ja se oli siinä. Hän lähti ovet paukkuen ulos eikä koskaan enää vastannut viesteihini tai puheluihini. Ja hylkä"
Eli ap. menetti malttinsa ja loukkaantui, kun anoppi osti vaatteita lapsille ja vastaavasti anoppi ja appi loukkaantuivat ap. sanoista ja katkaisivat/hylkäsivät niin kuin ap. sanoo heidän perheensä.
Luulen melko monessa perheessä isovanhempien ostavan lastenlapsilleen vaatteita, leluja, antavat rahaa, tekevät lapselle sijoituksia jne. eikä siitä lapsen vanhemmat tee mitään numeroa, päinvastoin, meillä ollaan kiitollisia ja iloitaan ihan isovanhempien nähden ja näin tekee moni muukin.
Eikö välirikko johtunut siitä syystä, että lapsia ei anopin toiveesta ja vasten vanhempien tahtoa kastettu? Uskonnonvapaus ei ole mikään pikkujuttu. Eikä toisen perheen pukeutumiseen puuttuminenkaan ole normaalia ja mukavaa käytöstä. Anoppi voi järjestää itse perhekuvan haluamissaan asuissa, jos asut ovat niin tärkeitä hänelle ja miniän järjestemä perhekuva ei kelpaa.
Ei anoppi voi toisen perheestä ruveta järjestämään perhekuvaa. Omastaan toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Aivan! Töissä, koulussa, harrastuksissa ja päiväkodissa voi olla kohtelias ja asiallinen kiusaatekeville, hankalille ja muuten epämieluisille ihmisille. Ei heitä kuitenkaan tarvitse kotiinsa kutsua tai olla mitenkään yhteydessä omalla ajallaan ja muissa yhteyksissä. Samalla tavalla sen kauhuanopin voi kohdata vaikka sukujuhlissa, jonne molemmat perheet on kutsuttu. Pakko ei ole tavata sielläkään, jos on odotettavissa asiatonta käytöstä kuten vaikka haukkumista ja riitelyä.
Eikös tässä ole juuri päinvastainen ongelma, kun ap. sekopäinen anoppi on katkaissut ap:n välit, eikä anoppi suostu vastaamaan edes ap. puhelinsoittoihin ja viesteihin.
Eikö anopilla ja apella ole myös samat oikeudet eli oikeus olla vastaamatta ap. puheluihin tai olla pyytämättä heitä vierailulle mummollaan.
Vai ovatko nämä vain miniän oikeuksia, jotka eivät päde muihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Aivan! Töissä, koulussa, harrastuksissa ja päiväkodissa voi olla kohtelias ja asiallinen kiusaatekeville, hankalille ja muuten epämieluisille ihmisille. Ei heitä kuitenkaan tarvitse kotiinsa kutsua tai olla mitenkään yhteydessä omalla ajallaan ja muissa yhteyksissä. Samalla tavalla sen kauhuanopin voi kohdata vaikka sukujuhlissa, jonne molemmat perheet on kutsuttu. Pakko ei ole tavata sielläkään, jos on odotettavissa asiatonta käytöstä kuten vaikka haukkumista ja riitelyä.
Eikös tässä ole juuri päinvastainen ongelma, kun ap. sekopäinen anoppi on katkaissut ap:n välit, eikä anoppi suostu vastaamaan edes ap. puhelinsoittoihin ja viesteihin.
Eikö anopilla ja apella ole myös samat oikeudet eli oikeus olla vastaamatta ap. puheluihin tai olla pyytämättä heitä vierailulle mummollaan.
Vai ovatko nämä vain miniän oikeuksia, jotka eivät päde muihin.
Normaali ihmienn ei tietenkään käyttäydy kuten ap:n anoppi.
Se että ap yrittää silti pitää jonkinlaisia välejä on ihailtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sama homma mulla omien vanhempien kanssa. Kävivät kiristämään ja uhkailemaan ja aika ikävästi painostivat, ja kun kerrankin puolustauduin (tätä ei saa tehdä heille lainkaan) niin suuttuivat, haukkuivat mut pataluhaksi ja laittoi välit poikki.
Oletin että yhä kuitenkin lapsenlapset kiinnostaisi ja haluaisivat soitella. Väärässäpä olin. Ei mitään kiinnostusta lapsenlapsiin. Eivät ole nähneet yli viiteen vuoteen.Olleen sitten näin, en aio korjata asiaa kun ei tämä minun vikani edes ollut.
Sairasta.
Tässäkin on vain yksi puoli ja näkökulma asiasta. Veikkaanpa, että toista osapuolta kun kuultaisiin niin tarina olisi toisenlainen.
No. Mun vanhemmat on narsistiset ja painostus koski sitä et mun piti luopua perinnöstä veljeni hyväksi. Kun en suostunut, uhkailtiin. Kun vieläkään en suostunut mua kiristettiin ja laitettiin välit poikki. Ja minut myös TEHTIIN perinnöttömäksi eli ovat tehneet testamentin missä mut suljettiin pois. Ja viisi vuotta ollut välit poikki.
Eli ihan turhasta kiukuttelen eikö niin? Sinä itse olisit tosi rakastavissa väleissä senkin jälkeen kun sua on uhkailtu ja kiristetty ja vielä tehty perinnöttömäksi? Selvä juttu, äiti teresa, olet mahtavin kaikista.
Ei tuollainen perinnöttömäksi ihan vaan kiusan vuoksi tekeminen päde, jos sen vie oikeuteen, jos lapsi ei ole kerran viettänyt syvästi kunniatonta elämää tai suunnilleen tappanut vanhempiaan.
Lakiosasi saat ilman muuta.
Me avustaminen kahta lasta nyt eläessämme erittäin paljon, ostamme lomat, pyörät, autot (ovat toki meidän nimissä verotussyistä), tietsikat, mopot jne., ostavat ruoat meidän tilille, saavat näin talonsa pian maksettua ja voivat säästää. Riitelijäminiän kanssa asuva poikamme ei saa mitään, emme auta sekopää miniää.
Verottomana saamme auttaa aika rahakkaasti, 5000 €/ perheenjäsen kolmen vuoden välein. Ruokaa saa ostaa niin ettei verotraja puutu ja mieheni tankkaa autot aina käydessään heillä, piipahtaa ainakin joka viikko ihan vaan tankkauksen takia.
Miniä kihisee kuulema kiukusta sanoi miniän äiti, joka e mylöskään voi sietää kaikesta riitelevää tytärtään.Juu. Noin minukin appivanhemmat toimi. Hyysäsivät tyttäriään asunnoilla ja ulkomaanmatkoilla. Nää tössi kaiken, opinnot jäi kesken ja asunnotkin meni työttömyyden myötä.
Sitten siinä anoppi kävi kerjäämässä meiltä rahaa. Oli helppo kieltäytyä kun aina oli kohdeltu mäntisti.
Siellä ne nyt kököttää koko lössi jossain Joensuun slummissa.
Kaverilla äiti ja isi maksoivat lasten vaatteet ja harrastukset, perheen ruuat, lomamatkoja, kaverin auto oli isin firman nimissä jne. Kaverin palkka oli hänen omaa rahaansa minkä sai käyttää kaikkeen kivaan kuten vaikka rakennekynsiin. Isin firma meni konkurssiin eli lähti auto, äidin ja isin talo meni veloista eikä enää ollutkaan ilmaisia lounaita. Kaveri osti auton ja ihmetteli, miten vakuutukset voi olla niin kamalan kalliita. Lasten piti lopettaa harrastukset kun ei ollut varaa maksaa. 15 vuotta äitiys- ja hoitovapaita lukuunottamatta keskipalkkaisessa työssä, mitään ei ollut säästössä eikä mitään käsitystä minkä verran elämä oikeasti maksaa.
Voitte olla ihan huoletta, meillä rahat on tileillä ja tuottavissa sijoituksissa, meidän tulomme ovat huippuluokkaa, ei lopu raha ihan heti. Pääasia on se, että lasten elämä on mukavaa ja helppoa ja saamme siirrettyä ohi perintöveron ja äkäisen miniän rahaa nuorten käyttöön, tai paremminkin he voivat säästää, kun kulut pysyvät alhaisina, talot on nopsaan maksettu. Testamentit on tehty, miniä on suljettu ulkopuolelle nimeltä mainiten, poika saa lakiosansa aikanaan, tehköön sillä mitä haluaa.
Rahaa kenties riittää, mutta riittääkö elättien realiteettien taju? Ymmärtävätkö aidosti sen, etteivät pystyisi omilla tuloillaan ylläpitämään nykyistä elintasoaan?
Eiköhän nuo tiedä, tämä on keskusteltu moneen kertaan ja on hyvä ja suositeltu keino jakaa perintöä ohi verotuksen. Minusta on aina ollut huonoa se, että kun lapset ovat pieniä ja tarvitsevat paljon vanhempiaan, on valvomista jne. on talouskin tiukimmillaan, on opinto-, talo- ja autolaina jne. Me autamme nyt, koska pystymme. Pojan perhe saisi saman, mutta ovat valinneet toisen tien, ja heillä on se oikeus. Odotamme kohteliasta käytöstä, emme mitään muuta.
Me nautimme yhteisistä lomista, ja ketään emme pakota, kysymme haluatteko lähteä ja sanomme, ettei haittaa jos on muuta. Toisaalta, nuoretkin voivat tehdä lomalla asioita ilman lapsia kun me isovanhemmat olemme lasten kanssa. Minusta se toimii, olisin itse tykännyt vastaavasta kun omat olivat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia kommenteja lukenut, mutta ihmettelen, miten fiksuna itseään pitävät juoruilevat selän takana anopistaan, joka ei voi olla heijastumatta asenteisiin, joka taas siirtyy lapsille ja annatte esimerkin lapsille miten hoidetaan ihmissuhteet ja ollaan "hankalien" ihmisten seurassa. Ja koston kohteeksi ja sijaiskärsijä on lapset, eikä suinkaan isovanhemmat tai anoppi.
Ja ihan samalla tavalla hankalia ihmisiä on muitakin kuin anopit, yhtälailla naapuri, työkaveri, sukulaiset, ystävät ja kaverit, joiden kanssa on vain tultava toimeen ja pidettävä hyviä ihmissuhteita yllä.
Ja tämä malli ja esimerkki pitäisi tulla lapselle jo kotoa.
Miten voitte vaatia lapseltanne tulemaan toimeen ja olla ystävällisiä muille lapsille koulussa tai päiväkodissa, kun ette siihen pysty siihen itsekkään ja lapsi ei saa tukea ja esimerkkiä äidiltään, kun äiti riitelee ja haukkuu anoppia mennen tullen ja katkaisee välit, eikä halua "leikkiä samalla hiekkalaatikolla".
Tänäkin syksynä kouluissa on ollut useampi väkivaltatilanne, jopa ambulanssia ja sairaalahoitoa on tarvittu, onko lapsi saanut mallin kotoa, miten ratkaistaan ongelmat ihmissuhteissa eli riitelemällä ja väkivaltaa käyttäen. Myös henkinen väkivalta esim. haukkuminen sekopääksi on väkivaltaa.
Lapset ottavat mallin, asenteen ja esimerkin meiltä aikuisilta, niin hyvässä kuin pahassa. Ja sitten ihmetellään, miksi koulussa/päiväkodissa kiusataan ja koetaan henkistä ja ruumillista väkivaltaa
ja tähän syyllistyvät jo 3-4v.Nyt on kyllä vedetty aika pitkä kaari anopin sietämisestä kouluväkivaltaan. Eiköhän apn kaltaiset vanhemmat pikemminkin opeta lapselleen, että kaikkea ei tarvitse kestää, kiusaamiseen saa ja pitää puuttua.
Aivan! Töissä, koulussa, harrastuksissa ja päiväkodissa voi olla kohtelias ja asiallinen kiusaatekeville, hankalille ja muuten epämieluisille ihmisille. Ei heitä kuitenkaan tarvitse kotiinsa kutsua tai olla mitenkään yhteydessä omalla ajallaan ja muissa yhteyksissä. Samalla tavalla sen kauhuanopin voi kohdata vaikka sukujuhlissa, jonne molemmat perheet on kutsuttu. Pakko ei ole tavata sielläkään, jos on odotettavissa asiatonta käytöstä kuten vaikka haukkumista ja riitelyä.
Eikös tässä ole juuri päinvastainen ongelma, kun ap. sekopäinen anoppi on katkaissut ap:n välit, eikä anoppi suostu vastaamaan edes ap. puhelinsoittoihin ja viesteihin.
Eikö anopilla ja apella ole myös samat oikeudet eli oikeus olla vastaamatta ap. puheluihin tai olla pyytämättä heitä vierailulle mummollaan.
Vai ovatko nämä vain miniän oikeuksia, jotka eivät päde muihin.
Tottakai isovanhemmilla on oikeus katkaista välit lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa. Se onko lapsenlasten kastamatta jättäminen ja perhekuvan asuvalintoihin puuttumisen evääminen hyviä syitä välien katkaisemiseen onkin todella kyseenalaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinkin hölmö asia kuin se, ettei kastettu lasta. Appivanhemmat pistivät välit poikki. Tai anoppi lähinnä, mutta siellä mies on niin vaimon tossun alla, ettei uskalla olla edes salaa yhteyksissä. Isovanhemmat ovat nähneet esikoisemme viimeksi kun tämä oli n. 6-viikkoinen, kahta nuorempaa eivät ole halunneet nähdä ollenkaan. Kuvia ovat ehkä nähneet sukulaisten luona, en tiedä. Suvun juhlat on vaikeita, koska jos me mennään, appivanhemmat eivät mene, eli ollaan sitten väistytty sellaisista tilanteista mihin he ns. kuuluvat, kuten lapsenlapsen rippijuhlat tai oman sisaruksen tasavuosisynttärit.
Onko teilläkin mies tossusi alla? Eikö miehesi uskaltanut kastattaa lapsia, vaikka tiesi varmaan, miten tärkeä asia tuo kastaminen on hänen vanhemmille? Minkä verran keskustelitte ko asiasta miehen vanhempien kanssa?
Nythän tässä ovat häviäjiä teidän omat lapset, kun eivät voi tutustua isän vanhempiin. Tosi surullista.
Ei ole tossun alla, miehelle kastamatta jättäminen oli tärkeämpää kuin minulle. Miehen vanhempien kanssa ei varsinaisesti keskusteltu asiasta, kerrottiin vain ettei kasteta, kun kysyivät milloin ristiäiset pidetään. Tuosta viimeisestä olen samaa mieltä, mutta minkä minä sille voin, jos appivanhemmat eivät halua olla tekemisissä poikansa ja hänen lastensa kanssa.
Tämänkin asian olisi voinut esittää ystävällisemmin. "Nimiäiset ovat silloin-ja-silloin" vs. "Emme kasta lasta".
Ei se välttämättä mitään muuta miten sen asian esittää. Itse sanoin äidilleni että pidämme nimijuhlat ja niistä ilmoitetaan kun ajankohta on selvillä. Ihan ystävällisesti ilman mitään draamaa. Siitäpä sitten väännettiin monta kertaa miksi lasta ei kasteta = siksi koska minä enkä mieheni kuulu kirkkoon. Minun olisi pitänyt liittyä kirkkoon siksi aikaa että saataisiin lapsi kastettua. Hän kun on sitten ainoa suvusta jota ei ole kastettu.
Minusta on vielä enemmän tekopyhää se, että liitytään kirkkoon vain muodon vuoksi, että saadaan mummulle mielenrauha. Sanoin, että jos lapsi itse niin haluaa kun on tarpeeksi vanha asiasta päättämään, hän voi aivan vapaasti liittyä kirkkoon ja käydä rippikoulun jne. Me emme sitä päätöstä hänen puolestaan tee vaan saa itse valita.
Mummu joutui tyytymään päätöksemme ja toisen lapsen kohdalla olikin helpompi.
Lapsemme on käynyt seurakunnan tapahtumissa uskovien ystäviensä kanssa ja miettinyt ja pohtinut puhki kirkkoon liittymisen. Päätynyt kuitenkin siihen ettei aio liittyä. Me vanhemmat kannusti me päättämään asian oman halunsa mukaan. Meille on yhtä rakas oli päätös mikä tahansa.
Mikä rajoittaminen? Tietenkään kotiin ei kutsuta epämieluisia ihmisiä.