Riita anopin kanssa, lopulta välit poikki lapsenlapsiin
Riitannuin anopin kanssa viime vuonna, siinä oli sanaharkkaa suuntaan ja toiseen. Riita oli ihan tyhmä ja itse ajattelin, että kyllä välit tästä korjaantuvat. Molemmat siis haukuimme toisiamme aivan yhtä kamalasti ja lapsellisesti sanoen, anoppi aloitti, joten molemmat ovat aivan yhtä syyllisiä kaikkeen. Mieheni piti riidassa puoliani ja appiukko vaimonsa puolia, vaikka molemmista miehistä näki, etteivät he todellakaan olisi kaivanneet mitään riitaa.
No mikä on tilanne näin vuoden jälkeen? Appivanhemmat ovat katkaisseet välinsä meihin kaikkiin. Mies on laittanut sinne syntymäpäiväonnitteluja ja joskus lasten kanssa soitellut, appivanhemmilta ei ole tullut mitään elettä tännepäin. Nyt päätettiin, että mekin annetaan olla. En vieläkään pysty käsittämään, että yksi riita aiheutti sen, että toiset hylkäävät oman poikansa ja omat lapsenlapsensa. Ihan käsittämätöntä.
Lohduttakaa mua kertomalla omista riidoistanne appivanhempien kanssa ja mitkä ovat välit nykyään.
Kommentit (553)
Tämä. Aloittaja kuulostaa veljeni vaimolta paitsi veljeni vaimo on vielä potenssiin 3000. Välit ei menneet perhevalokuvan vuoksi, vaan siksi että veljeen vaimon on oltava kaikessa oikeassa ja hän on sitä tyyppiä joka "sanoo asiat suoraan" ja tykkää "keskustella", muiden silmissä loukata toisia ja riidellä. Katkonut välit koko veljeni sukuun, ja menneisyydessäänkin aika monta kertaa polttanut sillat kavereihinsa tai muihin ihmisiin, aina on työpaikassa vika ja hankala olla. Olisko peiliinkatsomisen paikka.
Suvun mustunut lammas asialla. Laitahan lihakeitto kiehumaan.
Joidenkin elämäntehtävä se on kantaa kaunaa vaikka hautaan saakka. Ettekö tajua että tuolla vihanpidolla itsenne myrkytätte. Lapset kärsivät eniten.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin elämäntehtävä se on kantaa kaunaa vaikka hautaan saakka. Ettekö tajua että tuolla vihanpidolla itsenne myrkytätte. Lapset kärsivät eniten.
Lapset kärsii kaikista eniten jos perhepiiriin lasketaan tuollaienn ap:n anopin kaltainen käärme. Joka kerää surkean itsetunnon päälle kummallisia kaunoja loputtomiin ja katkoo välejä pienimmästäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa kun tuntuu että valtaosalla on ongelma anopin kanssa? Ja jos ei ole niin semmoinenhan tehdään vaikka väkisin?
Ei hyvää päivää aikuiset ihmiset ei osaa kiukkuaan niellä ja sopia asioita. Ja jos anoppi tai joku muu ei miellytä niin olisikohan tuo nyt liikaa tai mahdotonta olla edes sen verran väleissä että lapset näkee isovanhempiaan jabvoidaa edes samassa tilassa olla?
Aina on ollut ongelmia appivanhempien ja nuorenparin kanssa ja yleensä niin, että appivanhemmat käyttää omaa ’mielivaltaa’ puuttumalla kaikkeen, mikä ei ole sopivaa.
Kaverini joutui sanomaan anopillensa, että sinä olet jo kasvattanut omasi ja nyt on minun vuoroni, ymmärrätkö? Ja tosiaankin ymmärsi ja keskittyi lasten kanssa puuhailuun ja välit parani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa kun tuntuu että valtaosalla on ongelma anopin kanssa? Ja jos ei ole niin semmoinenhan tehdään vaikka väkisin?
Ei hyvää päivää aikuiset ihmiset ei osaa kiukkuaan niellä ja sopia asioita. Ja jos anoppi tai joku muu ei miellytä niin olisikohan tuo nyt liikaa tai mahdotonta olla edes sen verran väleissä että lapset näkee isovanhempiaan jabvoidaa edes samassa tilassa olla?
Aina on ollut ongelmia appivanhempien ja nuorenparin kanssa ja yleensä niin, että appivanhemmat käyttää omaa ’mielivaltaa’ puuttumalla kaikkeen, mikä ei ole sopivaa.
Kaverini joutui sanomaan anopillensa, että sinä olet jo kasvattanut omasi ja nyt on minun vuoroni, ymmärrätkö? Ja tosiaankin ymmärsi ja keskittyi lasten kanssa puuhailuun ja välit parani.
Minä sanoin selkeästi että tämä on minun kotini ja minun perheeni. Sen jälkeen anoppi on riehunut yli 10 vuotta panetellen meitä kaikille. Ei vaan kestänyt sitä. Olisi kuulemma pitänyt olla kiitollinen siitä päsmäröinnistä. Kun hänellä on ollut niin raskas elämäkin - enimmäkseen kyllä siksi, että sössii kaiken.
Tuon takia pelkään ihan sikana riidellä siskoni kanssa, hällä on valttikortit: Lapsensa, joihin en halua katkaista välejä, vaikka siskoni käyttäytyisi miten kusipäisesti tahansa minua kohtaan.
On todella ikävää jättää yhteydenpito omaan poikaansa, mutta ei ole vaihtoehtoja, kun sillä on siellä se kamala hutsu.
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia pelkään ihan sikana riidellä siskoni kanssa, hällä on valttikortit: Lapsensa, joihin en halua katkaista välejä, vaikka siskoni käyttäytyisi miten kusipäisesti tahansa minua kohtaan.
Helppo homma: Käyttäydy asiallisesti.
Miksi nuorilla äideillä on sellainen päävika, että kaikesta pitää loukkaantua. Mitään ohjeita ei voi ottaa vastaan ja mistään ei voi keskustella. Välillä tulee "pitäkää tunkkinne" riitoja. Eli nuori mamma saa riidan aikaan ihan vaan omassa päässään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuorilla äideillä on sellainen päävika, että kaikesta pitää loukkaantua. Mitään ohjeita ei voi ottaa vastaan ja mistään ei voi keskustella. Välillä tulee "pitäkää tunkkinne" riitoja. Eli nuori mamma saa riidan aikaan ihan vaan omassa päässään.
MIKSI pitää mennä jonnekin ohjeistamaan?
Ensin riidellään pää punaisena ja sitten ihmetellään, kun anoppi ja appi on katkaisseet välit poikaansa ja miniäänsä.
Missähän lienee se syy?
Mitä odotat? Että anoppi tulee pyytämään sinulta anteeksi ja sanomaan, että kaikki oli hänen syytään?
Riidoissa on vaikea sanoa, kumpi aloitti. Riita vain puhkesi, ei yleensä sitä täysin selkeästi aloita kumpikaan. Se asia sen aloitti. Mutta onhan se nyt tietysti maan kaatavan tärkeä asia selvittää, että kumman syy oli riidan alkaminen. Kumpi sanoi ensimmäisen sanan? Kumpi sanoi, kumpi reagoi?
Jotain niin ilkeää on kuitenkin anopille sanottu, että hän ei enää pidä yhteyttä. Eikö ole parempikin niin? Nyt ei tule enää yhteenottoja eikä anoppia tarvitse mistään syytellä, kun ei hän ole läsnä ollenkaan.
Monet tuntuvat nimenomaan toivovankin sitä, että anoppi pysyisi kaukana. No nyt pysyy, ole onnellinen. Mihin sinä anoppia tarvitset?
Täällähän on ketjuja ollut jo moniakin, missä on perusteellisesti selvitetty, miten isovanhemmat eivät millään lailla kuulu perheeseen eikä heitä tähän ydinperheeseen kaivata. Miksi sinä vaatisit anoppiasi tulemaan ja olemaan teidän perheessänne, kun ei hän siihen kerran kuulu? Hän on jättänyt perheenne. Hän elää nyt sitä omaa elämäänsä ja te omaanne. Ole tyytyväinen. Kas nyt on se kuuluisa napanuora katkaistu ja ihan anoppisi omasta toimesta!
Olen yrittänyt luovia vuosia voimakkaan, ilkeän ja kateellisen anoppini kanssa. En ole koskaan varsinaisesti riidellyt hänen kanssaan, mutta puhun suoraan vaikeatkin asiat kun hänen sukunsa ei puhu kuin silloin, kun asioista voi kehuskella ja nostaa omaa mainetta. Appiukon hautajaisten jälkeen kaikki paheni. Hän haukkui puhelimessa miehelleni minua, vuosien aikana tapahtuneita asioita, hyvinkin vierailuihin liittyi kateutta ja katkeruutta. Oli hetki, jolloin sain tarpeekseni, kirjoitin kaikki hänen katkerat haukkumiset paperille, numeroin ne ja vastasin jokaiseen, omasta näkökulmasta asiallisesti, hänellä oli vääriä tulkintoja, jotka olivat lähteneet elämään omaa elämäänsä, harhaluuloja, tyttärensä sisarkateuden aiheuttamia valheita, mutta vastasin jokaiseen. Lähetin asiakirjan hänelle, tyttärelle ja pyysin kirjallisesti korjaamaan asiat, jotka eivät heidän mielestään ole totta. Pyysin myös anteeksi, jos loukkaan. En saanut vastausta, en sen jälkeen vuosiin yhteydenottoja mieheni sisarilta, en anopin tyttären perheen aikuisilta lapsilta, joten rauhani on paratiisiin verrattavissa, kolmeen vuoteen ei mitään yhteyttä. Mieheni hoitaa äidin kanssa suhdetta asiallisesti ja anoppi kyselee häneltä lapsiemme vointia. Olen antanut anteeksi, vaikka sitä ei ole pyydetty, minulla ei ole syytä olla vihassa, mutta ei myöskään syytä olla yhteydessä.
Minä katsoisin nyt ap: n mieheen. Eikö häntä haittaa että välit omiin vanhempiin ja lasten isovanhempiin on poikki. Hän ei ymmärtääkseni ollut riidassa osallinenkaan. Eikö voisi käydä lasten kanssa joskus kyläilemässä isovanhemmilla tai vaikka jotain yhteistä tekemässä kaupungilla?
Ap taas voi itse päättää alkaako hieroa sovintoa anopin kanssa. Itse en ole oman anoppini kanssa väleissä, pari kertaa vuodessa nähdään jossain juhlissa. Kyllä tätä on jotkut paheksuneet mutta en anopin mielestä ollut oikein mitään ja kaikki oli aina minussa väärin. En tajua kenen vuoksi minun pitäisi hilautua sen ilkiön luo istumaan aina kun mies ja lapset menevät.
Vierailija kirjoitti:
Ensin riidellään pää punaisena ja sitten ihmetellään, kun anoppi ja appi on katkaisseet välit poikaansa ja miniäänsä.
Missähän lienee se syy?
Mitä odotat? Että anoppi tulee pyytämään sinulta anteeksi ja sanomaan, että kaikki oli hänen syytään?
Riidoissa on vaikea sanoa, kumpi aloitti. Riita vain puhkesi, ei yleensä sitä täysin selkeästi aloita kumpikaan. Se asia sen aloitti. Mutta onhan se nyt tietysti maan kaatavan tärkeä asia selvittää, että kumman syy oli riidan alkaminen. Kumpi sanoi ensimmäisen sanan? Kumpi sanoi, kumpi reagoi?
Jotain niin ilkeää on kuitenkin anopille sanottu, että hän ei enää pidä yhteyttä. Eikö ole parempikin niin? Nyt ei tule enää yhteenottoja eikä anoppia tarvitse mistään syytellä, kun ei hän ole läsnä ollenkaan.
Monet tuntuvat nimenomaan toivovankin sitä, että anoppi pysyisi kaukana. No nyt pysyy, ole onnellinen. Mihin sinä anoppia tarvitset?
Täällähän on ketjuja ollut jo moniakin, missä on perusteellisesti selvitetty, miten isovanhemmat eivät millään lailla kuulu perheeseen eikä heitä tähän ydinperheeseen kaivata. Miksi sinä vaatisit anoppiasi tulemaan ja olemaan teidän perheessänne, kun ei hän siihen kerran kuulu? Hän on jättänyt perheenne. Hän elää nyt sitä omaa elämäänsä ja te omaanne. Ole tyytyväinen. Kas nyt on se kuuluisa napanuora katkaistu ja ihan anoppisi omasta toimesta!
Ensin siedetään, siedetään, siedetään, niellään, niellään, niellään kamalaa käytöstä kunnes viimein puolustaudutaan.
Ja sitten THE drama queen sukulaishäirikkö suuttuu.
Kyllä. Anoppi on väärässä ja käyttäytyy törkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Ensin riidellään pää punaisena ja sitten ihmetellään, kun anoppi ja appi on katkaisseet välit poikaansa ja miniäänsä.
Missähän lienee se syy?
Mitä odotat? Että anoppi tulee pyytämään sinulta anteeksi ja sanomaan, että kaikki oli hänen syytään?
Riidoissa on vaikea sanoa, kumpi aloitti. Riita vain puhkesi, ei yleensä sitä täysin selkeästi aloita kumpikaan. Se asia sen aloitti. Mutta onhan se nyt tietysti maan kaatavan tärkeä asia selvittää, että kumman syy oli riidan alkaminen. Kumpi sanoi ensimmäisen sanan? Kumpi sanoi, kumpi reagoi?
Jotain niin ilkeää on kuitenkin anopille sanottu, että hän ei enää pidä yhteyttä. Eikö ole parempikin niin? Nyt ei tule enää yhteenottoja eikä anoppia tarvitse mistään syytellä, kun ei hän ole läsnä ollenkaan.
Monet tuntuvat nimenomaan toivovankin sitä, että anoppi pysyisi kaukana. No nyt pysyy, ole onnellinen. Mihin sinä anoppia tarvitset?
Täällähän on ketjuja ollut jo moniakin, missä on perusteellisesti selvitetty, miten isovanhemmat eivät millään lailla kuulu perheeseen eikä heitä tähän ydinperheeseen kaivata. Miksi sinä vaatisit anoppiasi tulemaan ja olemaan teidän perheessänne, kun ei hän siihen kerran kuulu? Hän on jättänyt perheenne. Hän elää nyt sitä omaa elämäänsä ja te omaanne. Ole tyytyväinen. Kas nyt on se kuuluisa napanuora katkaistu ja ihan anoppisi omasta toimesta!
Ei ap ole anoppiaan perheeseensä kaivannut. Asiallista normaalia sukulaiskäytöstä odottanut, mutta ilmeisesti sinäkään et edes tiedä, mitä se tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa! Katotaampa anoppiasiaa sitten kun olette itse anoppeja. Muistakaa olla hajuttomia, mauttomia ja näyttömiä anoppeja. Ja antakaa niitten miniöitten ja poikien tehdä ne kaikki virheensä ihan rauhassa, puret vaan hammasta ja olet hyvä anoppi. Kyllä he siitä viisastuvat, mutta siihen menee parikymmentä vuotta. Saatat olla ite jo mullan alla. Mutta muista olla puuttumatta ja tarttumatta.
Tarkoitatko virheillä nyt noita "vääriä" vaatteita valokuvauksessa? Saavat tehdä sellaiset "virheet" ihan rauhassa.
Anteeksi vain, mutta minusta siinä nyt ei ole mitään kovin ihmeellistä tai uutta, ettei ole kovin hyvissä väleissä anoppinsa kanssa. Sitäkin sattuu, että välit omiin sisaruksiin eivät ole hyvät. Miksi anoppi/sisarussuhteen pitäisi olla jotakin niin koskematonta, ettei siihe voisi tulla säröä, kuten kaikkiin muihinkin ihmissuhteisiin? Eri asia olisi, jos välit omaan lapseen olisivat kokonaan poikki (nooh, lapsetkin toisinaan kyselee kärsivällisyyttä, mutta niiden suhteen toleranssi useimmilla huomattavasti korkeampi). Ainakaan mitään kovin erikoista aikuisen & itsenäisen ihmisen elämässä ei tapahdu, jos ei pidä yhteyttä anoppiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuorilla äideillä on sellainen päävika, että kaikesta pitää loukkaantua. Mitään ohjeita ei voi ottaa vastaan ja mistään ei voi keskustella. Välillä tulee "pitäkää tunkkinne" riitoja. Eli nuori mamma saa riidan aikaan ihan vaan omassa päässään.
MIKSI pitää mennä jonnekin ohjeistamaan?
Nimenomaan. "Mitään ohjeista ei voi ottaa vastaan" kertoo, että ohjeiden antamista pidetään aivan normaalina käyttäytymisenä.
Kukaan ei pidä siitä, että ohjeistetaan toista aikuista elämään omaa elämäänsä, asumaan omaa kotiaan ja kasvattamaan omia lapsiaan. Toisten elämän ohjeistaminen, arvostelu ja kommentointi ei yksinkertaisesti kuulu hyviin käytöstapoihin. Vaikka sillä tarkoitettaisiin hyvää, niin ei silti kuulu.
Tämäntyyppiset ihmiset sitten ihmettelevät miksi heille loukkaannutaan. Siis ei vain anoppina, vaan myös ystävänä ja sukulaisena. Oli huvittavaa, kun kuulin erään tällaisen ihmisen loukkaantuneen sydänjuurian myöten, kun sukulainen oli vastannut hänen raha-asioita kyselevään kysymykseensä, että "asia ei kuulu mitenkään sinulle."
Eivätkö nämä ihmiset tiedä eikö ole kotona opetettu, että toisten kodista, työstä, raha-asioista tai mistään muustakaan asiasta ei ole tapana kommentoida, ellei erikseen neuvoa kysytä.
Käsittämätöntä, että anopin ikään ja jo pitemmällekin eläneissä on näitä, jotka eivät ole sisäistäneet peruskäytöstapoja. Kommentoidaan kaikenlaista ja pengotaan toisten komeroita.
Mikä teitä vaivaa kun tuntuu että valtaosalla on ongelma anopin kanssa? Ja jos ei ole niin semmoinenhan tehdään vaikka väkisin?
Ei hyvää päivää aikuiset ihmiset ei osaa kiukkuaan niellä ja sopia asioita. Ja jos anoppi tai joku muu ei miellytä niin olisikohan tuo nyt liikaa tai mahdotonta olla edes sen verran väleissä että lapset näkee isovanhempiaan jabvoidaa edes samassa tilassa olla?