Lue keskustelun säännöt.
Mies ei suunnittele koskaan mitään, inhoan viikonloppuja
28.11.2013 |
Inhoan viikonloppuja, kun ne on sellaisia väsyneen levottomia, miehellä ei koskaan ole ainuttakaan ideaa mitä puuhata. Ei koskiaan ehdota lapsille mitään, tai suunnittele minun kanssani mitään. Tuntuu, että hän on kuin kivireki, jolle jauhan että hei, lähdettäiskö uimahalliin koko perhe ja sitten odotellaan että isä saa itsensä lähtemään. Parhaita viinkonloput, jos mies on töissä. Silloin viikonloput ovat tasapainosempia, iloisempia, toimeliaampia ja silti sopivasti lepäilyä. Jotenkin miehen vetämätön ja suunnittelematon tyyli väsyttää minuakin ihan valtavasti ja saa lapset villeiksi. Uskomatonta, että jotkut pariskunnat kykenevät keskenään suunnittelemaan vaikka viikonloppuohjelmaa, tai että mies saattaa olla ehdottamassakin jotain! Meillä ei koskaan. Jos ei olisi vilkkaita energisiä lapsia, ei tarvitsisi välittää miehestä mitään, mutta nyt oletan että hänkin osallistuu tähän perhe-elämään, lasten kanssa tekemisiin jne. enkä anna jäädä vaan sohvalle makoilemaan.
Kommentit (87)
Niin, kun mies on viikot töissä niin viikonloputkin on pakko olla täynnä ohjelmaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole lapsia mutta ihan sama ongelma on, mies ei ensin viikolla voi odottaa viikonlopua ja kun se tulee niin istutaan neljän seinän sisällä, nukutaan yli yhteentoista ja käydään sama lenkkireitti koirien kanssa kolme kertaa päivässä... Turhauttavaa, ei aina tarvitse olla maksullisia menoja jos rahasta on kiinni mut olis ihan sairaan kiva vaikka kyläillä tai jotain, koirienki kanssa vois mennä koirapuistoon tai jotain muuta tehdä ku maata sisällä....
Mä jätän miehelle viikonloppuisin ruoanlaittovastuun, jos ei halua osallistua muihin menoihin. Me sitten astumme valmiiseen ruokapöytään, kun tullaan retkiltämme. Tosin ei mun mies ihan pahimmasta päästä varmaan ole ja ymmärrän, että haluaa olla kotonakin, jos on ollut paljon työreissussa. Nyt tosin teineilläkin on jo paljon omia menoja, mä sitten käyn kuopuksen harrastuksissa yms.
Mua ärsyttää enemmän lomat, joihin mies ei koskaan keksisi mitään menoa. Lähtee kyllä mukaan, kun mä vaan järjestän ja varaan, on jopa innoissaan sitten kun ollaan reissussa. Me notkuttaisiin aina kaikki lomat kotona, jos mä olisi aktiivinen ja hoitaisi menoja. Toivoisin, että mies edes katselisi netistä vaihtoehtoja yms., mutta ei. Mä en tykkää olla lomia kotona notkumassa, kun koko ajan tuntuu, että pitäisi tehdä jotain kotitöitä tms.
Pistä ne muksut pihalle peuhaamaan energiansa pois. Mene yksin uimaan, ei se ole joukkueurheilua muutenkaan.
Ehkä miehesi haluaa tehdä omia juttujaan: lukea, käydä lenkillä (yksin) tai salilla (yksin) yms. Oma mies ainakin tarvitsee oman aikansa ja harrastuksensa. Samoin minä. Välistä tehdään jotain yhdessä, mutta usein se menee niin, että toinen saa harrastaa rauhassa ja toinen sillä välin paimentaa mukuloita. Ja toisella ei ole sanomista siitä, mitä toinen niiden mukuloiden kanssa sillä välin tekee.
Ap ja moni komppaaja kuullostaa todella rasittavalta tapaukselta ängetessään "perheaikaa" ilmeisesti ihan joka paikkaan.
Musta tuntuu että ap halusi kysyä mitä voisi tehdä että yhdessä nimenomaan lähdetään tekee jotain. Se ei ratkea ainakaan sillä että nainen lähtee muksujen tai itsensä kanssa jonnekkin. Siellähän se mies kuitenkin makaa kotona ja aattelee että antaa naisen juosta, mä pärjään kotonakin ihan hyvin ja tilanteet ei vain muutu ja se kyssäri pitäs ratkasta. Paitsi jos ero tulee tuon asian takia, voipi se mieskin sitten joskus aatella et olishan tuota voinut vaikka lähteekin mukaan. Miestä voi kiristää ja uhkailla mutta tuskin se auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen. Meillä ei vielä ole lapsia, mutta: Arki ja viikonloput ovat sitä samaa. Ennen jaksoin itse ehdottaa jossain käymistä, mutta kun se aina on hirveä projekti niin sitten ollaan vaan aina kotona. En jaksa enää käyttää itsekään mielikuvitusta kun tuntuu siltä että jos tehtäisi jotain mitä parisuhteessa elävät yleensä vapaa-ajalla tekevät niin silloin olen pakottanut hänet johonkin tosi epämiellyttävään.
Tietenkin voin itsekseni käydä missä haluan, ei se mies minua estä, mutta joskus, edes joskus, olisi kiva käydä jossain yhdessäkin. Mies viihtyy kotona ja pelkästään kotona, minä en kohta enää viihdy.
Tuntuukohan mun miehestä joskus tältä?
Kun oon tosi väsynyt viikonloppuisin että en oikein jaksa paljon tehdä, vaan nautin siitä että EI ole kiire minnekään, EI ole pakko olla tiettyyn kellolyömään missään. Vaan saa olla, eikä tarvitse tehdä mitään, nukkua, nuokkua sohvalla ja vaikka räplätä kännykkää eikä ole pakko tehdä mitään ohjelmoitua tai järkevää, vaan saa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mullakin oli tuollainen mies, ei ehdotellut koskaan mitään yhteistä, Erottiinkin mutta palattiin yhteen parin vuoden päästä kun kuitenkin haluttiin ne lapset hoitaa yhdessä. Ja oli kivaa, rakastuttiin uudelleen ja kun itse jaksoin ehdotella asioita niin tehtiin yhdessä, enkä enää ottanut stressiä siitä, että minun piti ehdotella kun olihan kaksin kuitenkin niin paljon mukavempi olla. No se lysti loppui kun mies kuoli ykskaks ja taas olen lasten kanssa yksin. Antaisin mitä tahansa jos saisin sen sohvallamakoilijan takaisin.
Tuskin ap nyt niin väen vängällä haluaa ohjelmaa ja uimahalliin perheaikaa viettämään. Usein viikonloppuna huokaistaan miehen kanssa, että voi vitsi kun haluttaisiin molemmat vain kökkiä kotona ja levätä sohvalla. Mutta eihän sellaista voi tehdä 3- ja 4-vuotiaiden lasten kanssa! Repisivät toisiltaan hiukset päästä puoleen päivään mennessä. Sen takia käydään uimassa ja ravintolassa syömässä tai kylässä tms. Ja en kyllä lähtisi ilman miestä sinne ravintolaan. Kyllä tämä lasten kanssa puuhailu on sen verran uuvuttavaa. Mutta onneksi on työpaikka, johon palata maanantaiaamuna!
eli tuo idea on aivan älyvapaa, että ap puuhaisi yksin lasten kanssa ja jättäisi miehen kotiin =/ No way! Ennemminkin ap voisi puuhata yksin ja jättää lusmun miehen kotiin aktivoimaan lapsia muutamaksi viikoksi. Mieskin tajuaisi, että muutakin täytyy tehdä kuin katsoa telkkaria, tai lapset villiintyy täysin. Jos ap on kotiäiti, niin suosittelisin lämpimästi hommaamaan viikonlopputyön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin ap nyt niin väen vängällä haluaa ohjelmaa ja uimahalliin perheaikaa viettämään. Usein viikonloppuna huokaistaan miehen kanssa, että voi vitsi kun haluttaisiin molemmat vain kökkiä kotona ja levätä sohvalla. Mutta eihän sellaista voi tehdä 3- ja 4-vuotiaiden lasten kanssa! Repisivät toisiltaan hiukset päästä puoleen päivään mennessä. Sen takia käydään uimassa ja ravintolassa syömässä tai kylässä tms. Ja en kyllä lähtisi ilman miestä sinne ravintolaan. Kyllä tämä lasten kanssa puuhailu on sen verran uuvuttavaa. Mutta onneksi on työpaikka, johon palata maanantaiaamuna!
eli tuo idea on aivan älyvapaa, että ap puuhaisi yksin lasten kanssa ja jättäisi miehen kotiin =/ No way! Ennemminkin ap voisi puuhata yksin ja jättää lusmun miehen kotiin aktivoimaan lapsia muutamaksi viikoksi. Mieskin tajuaisi, että muutakin täytyy tehdä kuin katsoa telkkaria, tai lapset villiintyy täysin. Jos ap on kotiäiti, niin suosittelisin lämpimästi hommaamaan viikonlopputyön.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 12:09"]
Tuntuukohan mun miehestä joskus tältä?
Kun oon tosi väsynyt viikonloppuisin että en oikein jaksa paljon tehdä, vaan nautin siitä että EI ole kiire minnekään, EI ole pakko olla tiettyyn kellolyömään missään. Vaan saa olla, eikä tarvitse tehdä mitään, nukkua, nuokkua sohvalla ja vaikka räplätä kännykkää eikä ole pakko tehdä mitään ohjelmoitua tai järkevää, vaan saa olla.
[/quote]
no joopa joo, siitä vaan ilman aikatauluja loikoilemaan - JOS ei ole huolehdittavana leikki-ikäisiä lapsia. Muutenhan tuo aikataulu ja huolehtiminen vaan kaatuu toisen vanhemman niskaan, sillä välin kun toinen on niin ihanasti rento ja boheemi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 12:09"]
Tuntuukohan mun miehestä joskus tältä?
Kun oon tosi väsynyt viikonloppuisin että en oikein jaksa paljon tehdä, vaan nautin siitä että EI ole kiire minnekään, EI ole pakko olla tiettyyn kellolyömään missään. Vaan saa olla, eikä tarvitse tehdä mitään, nukkua, nuokkua sohvalla ja vaikka räplätä kännykkää eikä ole pakko tehdä mitään ohjelmoitua tai järkevää, vaan saa olla.
[/quote]
no joopa joo, siitä vaan ilman aikatauluja loikoilemaan - JOS ei ole huolehdittavana leikki-ikäisiä lapsia. Muutenhan tuo aikataulu ja huolehtiminen vaan kaatuu toisen vanhemman niskaan, sillä välin kun toinen on niin ihanasti rento ja boheemi.
[/quote]
Ai oonks mä nyt boheemi? :-D
Entä jos kumpikaan ei huolehdi mistään aikatauluista, vaikka onkin leikki-ikäisiä lapsia? Siis lapsia on vaan yksi, ja hänen kanssa leikitään tai annetaan hänen leikkiä itsekseen pitkiä leikkejä jossa ei jatkuvasti keskeytetä jonkun hemmetin aikataulun vuoksi. Ruokaa laitetaan sitten kun alkaa olla nälkä, ja jos ei muuten jakseta niin työnnetään vaikka pakastepizza uuniin.
Musta on ihanaa kun on viikonloput vapaata ja saa vaan olla. Sen jälkeen jaksaa taas aikatauluja ja kurinalaista viikkoa.
Itsepä olette nuo ukkonne valinneet...
Tuskin nuo miehenne ois muille naisille kelvanneetkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat miehelle kaksi vaihtoehtoa: joko lähdette kaikki yhdessä esim. sinne uimahalliin tai sinä lähdet yksin - siis ilman lapsia. Laitat itsesi vaan valmiiksi, ja kysyt ovelta, että tulevatko mukaan, ja jos tulevat, niin voit auttaa yhden lapsen valmiiksi.
En vielä lukenut muita viestejä mutta ap:tä käy kyllä sääliksi. Mä rakastan viikonloppuja kun meillä on miehen kanssa yleensä jotain kivaa ohjelmaa. Ei sen tarvitse olla mitään erityistä vaan ihan perusjuttuja kuten hyvän ruuan kokkailu, viiniä sen kanssa ja saunomista. Käydään lenkillä, marketissa ruokaostoksilla, leffassa, kylpylässä, milloin mitäkin. Meistä on ihana suunnitella etukäteen viikonlopun menu ja hankkia siihen sopiva viini.
Eli siis samanlaisia miehiä on muitakin. Toisaalta ihan lohdullista kuulla. Mitäköhän sitä tälle viikonlopulle keksisi. Alkaa hiukan seinät kaatumaan päälle. Viime viikonloppu meni siihen että mies pelasi lähes koko viikonlopun tietokoneella. No joo..minä nukuin puoli yhteentoista mutta silti siihen mennessä ei ollut lapset syöneet aamupalaa eikä koiratkaan. Tiedän että herää jo kahdeksalta itse ja ryntää suoraan koneelle. Hänelle todellakin on lapsien viihdyttäminen sitä että lapset kattovat vaikka koko päivän elokuvia ja hän pelaa. Ruokaa osaa kyllä laittaa mutta sitäkin tulee ihmettelemään vasta kahdelta että mitäköhän sitä tänään laittaisikaan.
Hyvä ja rakastava isä mutta läsnä olo lasten kanssa melkolailla puuttuu.
Kiitos kun sain avautua!
Täällä on ihan samanlaista ja olen niin luullut että olen ainoa. Itse tykkäisin tehdä jotain kun on kolme pientä lasta mutta ukko vaan katsoo telkkaria tai pelailee puhelimella. Muuten lähtisin itse lasten kanssa mutta ei ole ajokorttia ja asutaan pienessä kylässä eikä täällä ole aktiviteetteja. Linja-autllahan toki pääsee mutta on se yksin niiden kanssa lähteminen myös melko työlästä ja sitä toivoisi että olisi yksi käsipari auttamassa. Onneksi ensi kesänä hankin ajokortin ja sitten saa ukko jäädä yksin homehtumaan sohvalle jos ei kiinosta perheen kanssa tehdä mitään.
Ainut mitä mies tekisi olisi lähteä tähtien katselu (yömyöhällä kun lapset jo ovat väsyneitä) tai makkaranpaistoa. No se on ihan mukavaa mutta ei ihan joka viikonloppu jaksaisi sitäkään tehdä kun se on sitten sitä että minä viihdytän lapsia kun mies kohentelee tulta.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 12:50"]
En vielä lukenut muita viestejä mutta ap:tä käy kyllä sääliksi. Mä rakastan viikonloppuja kun meillä on miehen kanssa yleensä jotain kivaa ohjelmaa. Ei sen tarvitse olla mitään erityistä vaan ihan perusjuttuja kuten hyvän ruuan kokkailu, viiniä sen kanssa ja saunomista. Käydään lenkillä, marketissa ruokaostoksilla, leffassa, kylpylässä, milloin mitäkin. Meistä on ihana suunnitella etukäteen viikonlopun menu ja hankkia siihen sopiva viini.
[/quote]
Ihan sivuhuomautuksena: mistä lähtien hyvään ruokaan on liittynyt viini ja miten se parantaa sitä ruokaa? Eikö menusta tule laadukasta ilman viiniä?
Alkaa jo kovasti oksettamaan nämä viinihypettäjät. Itse olen asunut ulkomailla 4 eri kertaa ja muutenkin kiertänyt töiden ja lomien puitteissa ympäri maailmaa, mutta en ole koskaan todennut, että viini olisi jotenkin erityinen juoma... päin vastoin; ruuan kanssa se ei sovi useinkaan, mutta sitä voi joskus juoda porukassa lasillisen. Ylimainostettua sontaa tuo pilaantunut rypälemehu.
Tuo yhden lapsen kanssa rauhallisia ja toimettomia viikonloppuja viettävä.... tiedätkö, millaista on, kun on kaksi (tai useampi....) toimetonta lasta... se meno on vähän erilaista kuin yhden rauhallisen lapsen kanssa. Jos ei ole tekemistä, sitä tekemistä keksitään - joskus hyvää ja rauhallista, useimmiten ei... Jos ei muuta tekemistä keksitä niin aina voi sitä sisarusta kiusata ja saada meteliä ja menoa aikaiseksi. Helppo keino tietysti on laittaa ne jotain pleikkaa pelaamaan päiväksi mutta sekään ei tenaville hyvää tee, hetken on kivaa mutta riitaa ja väsymystä ja yliaktiivisuutta sekin poikii. Eli jonkun on vaan pakko keksiä jotain aktiviteettia lapsille - ulkoilua, uimareissuja, kyläilyä, pelaamista, askartelua. Etenkin, jos kavereitakaan ei saatavilla, jää tämä aktivointi vanhemmille - ja usein ilmeisesti juuri äidille. Tämä pimeä rapakko-aika on kaikkein pahin, kun ei oikein viiden jälkeen ulkonakaan aika kulu, vaikka energiaa olisi kuinka paljon. Tulisi se lumi nyt pian, niin voisi viedä ne hiihtoladulle, pulkkamäkeen ym. Siinä kuluu pari tuntia ja illalla väsyneet tenavat saa hyvin nukkumaan... Onneksi on myös urheiluharrastus toisella kolme kertaa viikossa. Viikonloppuisin tosin vain yhdet tunnin harjoitukset joten jää sitä luppoaikaakin kulutettavaksi aika paljon....
Ja kun joku kommentoi, että miksi isän ei saisi viikonloppuna lepäillä ja oleilla - no vaikka siksi että se äitikin on viikot töissä ja työpäivänsä lisäksi huolehtii joka jumalan päivä yleensä sen lasten herätys- päiväkotiin/kouluunvalmistelu - ruunalaitto- kaupassakäynti - pyykinpesu- ja vaatteiden järjestelyrumban sekä päivittäisen sotkun siivoamisen. Ehkä voisi kuvitella, että viikonloppuisin se äitikin on ehkä jo vähän väsynyt ja että lasten kanssa tekeminen on molempien vanhempien velvollisuus ja oikeus. Ja että molemmilla on vähän aikaa hengähtää silloin viikonloppunakin. Ei ole oikein, että se iskän työ on niin tärkeää ja ihmeellistä, että sen lisäksi ei jaksa eväänsä väräyttää ja äiti oman työnsä lisäksi hoitaa koko muun huushollin. (Älkääkä prkl nyt tuoko niitä "vaihdatteko itse talvirenkaat tai huollatteko auton" -viisauksia tähän...)
Siis 12!