Lue keskustelun säännöt.
Mies ei suunnittele koskaan mitään, inhoan viikonloppuja
28.11.2013 |
Inhoan viikonloppuja, kun ne on sellaisia väsyneen levottomia, miehellä ei koskaan ole ainuttakaan ideaa mitä puuhata. Ei koskiaan ehdota lapsille mitään, tai suunnittele minun kanssani mitään. Tuntuu, että hän on kuin kivireki, jolle jauhan että hei, lähdettäiskö uimahalliin koko perhe ja sitten odotellaan että isä saa itsensä lähtemään. Parhaita viinkonloput, jos mies on töissä. Silloin viikonloput ovat tasapainosempia, iloisempia, toimeliaampia ja silti sopivasti lepäilyä. Jotenkin miehen vetämätön ja suunnittelematon tyyli väsyttää minuakin ihan valtavasti ja saa lapset villeiksi. Uskomatonta, että jotkut pariskunnat kykenevät keskenään suunnittelemaan vaikka viikonloppuohjelmaa, tai että mies saattaa olla ehdottamassakin jotain! Meillä ei koskaan. Jos ei olisi vilkkaita energisiä lapsia, ei tarvitsisi välittää miehestä mitään, mutta nyt oletan että hänkin osallistuu tähän perhe-elämään, lasten kanssa tekemisiin jne. enkä anna jäädä vaan sohvalle makoilemaan.
Kommentit (87)
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:12"]
Ihan sivuhuomautuksena: mistä lähtien hyvään ruokaan on liittynyt viini ja miten se parantaa sitä ruokaa? Eikö menusta tule laadukasta ilman viiniä?
Alkaa jo kovasti oksettamaan nämä viinihypettäjät. Itse olen asunut ulkomailla 4 eri kertaa ja muutenkin kiertänyt töiden ja lomien puitteissa ympäri maailmaa, mutta en ole koskaan todennut, että viini olisi jotenkin erityinen juoma... päin vastoin; ruuan kanssa se ei sovi useinkaan, mutta sitä voi joskus juoda porukassa lasillisen. Ylimainostettua sontaa tuo pilaantunut rypälemehu.
[/quote]
Kannattaako omaa huonoa makuaan aktiivisesti mainostaa?
Sä voit aina juoda sitä maitoa, tai vettä (kuten eläimet). Ja anna paremman makuaistin omaavien nauttia laadukkaista viineistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:32"]
31: Niin missä teillä siinä viikonloppuautuudessa ja viinien valinnassa oli mukana ne yhteiset lapset ja niiden viikonloppuohjelman järjestäminen ja lasten aktivointi? Jotenkin kuulostaa siltä, että teidän viikonloppu on sitä kuherrusaikaa, jolloin aika kyllä kuluu yhdessä aamusta iltaan mutta sitten kun siinä on ne kaksi tai kolme muuta perheenjäsentä, jotka vaatii ruokkimista, pesemistä, tekemistä joka päivä - myös viikonloppuina- ei sitten ihan viikonlopun suunnittelemiseen ja toteutukseen riitä tuo viinin valinta.
[/quote]
En ole ap, mutta tämän(kin) syyn takia me hankimme vain yhden lapsen. Ei ole sitä kaaosta ja tuskaa, mitä tuntuu tuo monen leikki-ikäisen kanssa puljaaminen olevan. Miksi rajoittaa omaa elämäänsä älyttömyyksiin asti ja sitten itkeä sitä netissä?
Turha perustella millään veronmaksajilla, koska kenelläkään ei ole leikki-ikäisen kohdalla vielä takeita siitä tuleeko hänestä kovatuloinen nettomaksaja vai sosiaalitoimen elätti, veronmaksajien nisää imemään.
Yhden lapsen kanssa elämä vielä onnistuu ihan kivasti.
Mitäs jos ystävällisesti kysyisit mieheltäsi, mitä hän haluaa viikonlopuilta?
Niin sama tunne. Mies vaan makaa sohvalla töiden jälkeen ja valittaa kun väsyttää ja selkää vihloo. Katsotaanpas vaan huomenna kun illalla on firman pikkujoulut, niin varmaan ei enää yhtään väsytä tai kolota mihinkään. Itsellä vaihtuu vuorotyöt päivätyöksi ja ollaan sitten koko perhe kotona kaikki viikonloput, ahdistaa jo valmiiksi. Mies vaan makaa ja lukee tai pyörii netissä. On vaan kotona. Varmaan maailman tylsin mies.
Meillä vähän sama ongelma. Minä nimenomaan haluaisin suunnitella, mutta mies ei. Singahtaa yhtäkkiä metälle tai jotain, ja minä kun haluaisin tietää etukäteen mitä touhutaan. Ei minusta lapsiperheessä homma pelaa niin, että mitään ei voida etukäteen miettiä ja yksi saa vaan yhtäkkiä painaltaa johonkin päin. Se kun on näköjään itsestäänselvyys, että kyllähän se muija jää hoitamaan tenavat ja eläimet, ukko saa kulkea miten lystää! :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 12:18"]
Tuskin ap nyt niin väen vängällä haluaa ohjelmaa ja uimahalliin perheaikaa viettämään. Usein viikonloppuna huokaistaan miehen kanssa, että voi vitsi kun haluttaisiin molemmat vain kökkiä kotona ja levätä sohvalla. Mutta eihän sellaista voi tehdä 3- ja 4-vuotiaiden lasten kanssa! Repisivät toisiltaan hiukset päästä puoleen päivään mennessä. Sen takia käydään uimassa ja ravintolassa syömässä tai kylässä tms. Ja en kyllä lähtisi ilman miestä sinne ravintolaan. Kyllä tämä lasten kanssa puuhailu on sen verran uuvuttavaa. Mutta onneksi on työpaikka, johon palata maanantaiaamuna!
eli tuo idea on aivan älyvapaa, että ap puuhaisi yksin lasten kanssa ja jättäisi miehen kotiin =/ No way! Ennemminkin ap voisi puuhata yksin ja jättää lusmun miehen kotiin aktivoimaan lapsia muutamaksi viikoksi. Mieskin tajuaisi, että muutakin täytyy tehdä kuin katsoa telkkaria, tai lapset villiintyy täysin. Jos ap on kotiäiti, niin suosittelisin lämpimästi hommaamaan viikonlopputyön.
[/quote]
Tähän on pakko ottaa kantaa. Meillä kotihoidetut lapset. On vähän isompi perhe, kuin teillä.
Ei ole koskaan ollut tätä ongelmaa, että viikonloppuisin repisivät silmät päästä.
Uskoisin sen johtuvan siitä, että ovat itse opetelleet keksimään itselleen virikkeitä. Ei ole päiväkodista koko ajan ohjattu, mitä pitää tehdä.
Lapsille tekee hyvää ikävystyä. Sieltä alkaa kasvaa luovuus ja keksivät itselleen viihdykettä.
Meillä ei ole koskaan hullun lailla lapsia juoksutettu viikonloppuisin, ettei ne repis silmiään päästä. He ovat osanneet ihan hyvin keksiä itselleen tekemistä. Toki on vahdittu pihalla yms. ja on käytykin koko ajan jossakin.
Mutta antakaa lasten ikävystyä. Millaisia heistä tulee aikuisina, jos koko ajan ulkopuolisen pitää heille hommata virikettä, että he eivät ikävysty.
Ps. ja ennen kuin kukaan haukkuu minua laiskaksi kotiäidiksi, meillä oli isä, joka hoisi lapset eskariin asti.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 11:41"]
Mä vaan näen asian niin, että miehen tulisi osallistua lasten aktivointiin eikä jättäytyä vastuusta laiskottelun takia. Minä heräilen jos lapset valvottavat öisin, minä huolehdin heidän asioistaan suurimman osan...miksi miehellä oikeus viikonloppuisinkin jäädä nukkumaan ja katsella sohvalla telkkaria, kun minä tappelen uhmikselle vaatteet päälle ja vahdin siellä sun täällä yksinäni? Miksi ei lasten toinen huoltaja osallistu? Mun luonto ei anna periksi, että antaisin miehen luimia joka tilanteesta ja vastuusta. Sitähän se toivoo, että äiti hoitaa lapset.. ap
[/quote]
Tiedätkö, sun on pakko muuttaa ajattelua. Miehen ei täydy osallistua mihinkään (joooo, tiedän kyllä, mulla ihan samanlainen kotona kun sulla, ah oli niin tuttua tämä ketju). Siksi, että itse haluaa jotakin, niin ei pidä olettaa että toinenkin haluaa, tai että toisenkin pitää toimia jollain tavalla, koska sinä toimisit niin.
Voit toki pitää tiukan 'puhuttelun' asiasta ja kertoa, miksi miehen käytös on niin tylsää susta. Tämän puheen jälkeen et enää ota asiaa esille, et jankuta jne. Ala suunnitella mielessäsi viikonloppuja hyvissä ajoin. Älä välttämättä edes kerro miehelle. Ilmoitat sitten vain la tai su-aamuna, että lähdet lasten kanssa uimahalliin. Sitten käyt lasten kanssa jossain syömässä, ja annat miehen sitten kiukustua kun huomaa, että muut onkin jo syöneet ja hänelle ei ole ruokaa.
Mutta jotta kaikki ei jäisi sinun harteillesi, otat sitten myös omaa aikaa. Sanot vaikka edellisenä päivänä, että olet menossa kavereiden kanssa ulos illalla tms. Ole poissa tarpeeksi myöhään. Älä jätä mitään ohjeita, älä tee ruokaa valmiiksi.
Tarkoitus ei ole olla ilkeä, vaan sinun huomata, että jos mies ei toimi niin kuin haluaisit, on sinun aika alkaa toimia niin kuin sinä haluat. Teet itse kivoja asioita lasten kanssa, mutta otat myös vastaavasti itsellesi aikaa.
Unohda ihan kokonaan kaikki yritykset muuttaa miestä.
Se mies kyllä muuttuu itsestään, sen on pakko, nimittäin sen jälkeen kun olet itse ensin muuttanut omaa ajatteluasi ja toimintaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on niin onnellinen tapaus että ollaan molemmat "vätyksiä". Ei me viikonloppusin mitään ihmeempää tehdä, kotosalla ollaan vaan, ruokaa laitetaan ja lapset touhuaa mitä touhuaa. Emme ole mikään lasten ohjelmatoimisto, ja itse kaipaamme lepoa työviikon jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:33"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:12"]
Ihan sivuhuomautuksena: mistä lähtien hyvään ruokaan on liittynyt viini ja miten se parantaa sitä ruokaa? Eikö menusta tule laadukasta ilman viiniä?
Alkaa jo kovasti oksettamaan nämä viinihypettäjät. Itse olen asunut ulkomailla 4 eri kertaa ja muutenkin kiertänyt töiden ja lomien puitteissa ympäri maailmaa, mutta en ole koskaan todennut, että viini olisi jotenkin erityinen juoma... päin vastoin; ruuan kanssa se ei sovi useinkaan, mutta sitä voi joskus juoda porukassa lasillisen. Ylimainostettua sontaa tuo pilaantunut rypälemehu.
[/quote]
Kannattaako omaa huonoa makuaan aktiivisesti mainostaa?
Sä voit aina juoda sitä maitoa, tai vettä (kuten eläimet). Ja anna paremman makuaistin omaavien nauttia laadukkaista viineistä.
[/quote] Vai huonoa makua, tosiaan viinillä ja huonolla maulla on kylläkin paljon yhteistä.
Juon melkein kaikkea mitä ihmiset yleensä juo, mutta ruuan kanssa mm. vettä, limsaa, maitoa, piimää tai olutta. Sitten muuten menee viinaa, viskiä tai konjakkia max. 2 annosta.
Viini on ehdottomasti surkein juoma mitä on keksitty... joku itävaltalainen vai eteläsaksalainen Riesling oli joskus ainoa mitä pystyi irvistämättä juomaan lasillisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31 vastaa. Me satutaan tykkäämään viinistä ja mielestäni en missään kirjoittanut että meillä on lapset siinä mukana ihan koko ajan. Noi oli vain esimerkkejä mikä ei tarkoita sitä että joka viikonloppu menisi samalla kaavalla.
31 vastaa. Me satutaan tykkäämään viinistä ja mielestäni en missään kirjoittanut että meillä on lapset siinä mukana ihan koko ajan. Noi oli vain esimerkkejä mikä ei tarkoita sitä että joka viikonloppu menisi samalla kaavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 12:01"]
Ehkä miehesi haluaa tehdä omia juttujaan: lukea, käydä lenkillä (yksin) tai salilla (yksin) yms. Oma mies ainakin tarvitsee oman aikansa ja harrastuksensa. Samoin minä. Välistä tehdään jotain yhdessä, mutta usein se menee niin, että toinen saa harrastaa rauhassa ja toinen sillä välin paimentaa mukuloita.
[/quote]
Me toimitaan myös paljolti näin, mutta kun on oma "lastenhoitovuoro" niin sekä mies että minä leikimme lasten kanssa sisällä tai ulkona tai välillä menemme just sinne uimahalliin tai retkelle. Pointtina on, että teemme jotain aidosti lasten kanssa molemmat. Jos mies omalla "hoitovuorollaan" jättäisi lapset tietokoneen tai telkkarin eteen 90 % ajasta niin mä en vaan kestäisi, hoitaisin sitten lapset kokonaan itse. Onneksi ei tarvitse, se johtaisi varmaan tosiaan eroon.
Toki joskus lapset katsovat telkkaria, mutta eivät todellakaan koskaan tuntikaupalla eivätkä edes joka päivä. Pelejä kokeilevat hyvin satunnaisesti (ovat alle kouluikäisiä).
31 vastaa. Me satutaan tykkäämään viinistä ja mielestäni en missään kirjoittanut että meillä on lapset siinä mukana ihan koko ajan. Noi oli vain esimerkkejä mikä ei tarkoita sitä että joka viikonloppu menisi samalla kaavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viinivanhempia on nykyään turhan paljon, jotka miettii vain viikonlopusta, mitä viiniä ostaa, eikä sitä, mitä voisi lapsen kanssa tehdä
31 vastaa. Me satutaan tykkäämään viinistä ja mielestäni en missään kirjoittanut että meillä on lapset siinä mukana ihan koko ajan. Noi oli vain esimerkkejä mikä ei tarkoita sitä että joka viikonloppu menisi samalla kaavalla.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 14:07"]
Ehkä miehesi haluaa tehdä omia juttujaan: lukea, käydä lenkillä (yksin) tai salilla (yksin) yms. Oma mies ainakin tarvitsee oman aikansa ja harrastuksensa. Samoin minä. Välistä tehdään jotain yhdessä, mutta usein se menee niin, että toinen saa harrastaa rauhassa ja toinen sillä välin paimentaa mukuloita.
[/quote]
No te, joilla tää toimii noin:
Suunnitteletteko te etukäteen, kumpi menee milloinkin ja minne, vai onko se niinkuin meillä, että mies saa vaan yhtäkkiä päähänsä lähteä, eikä siinä paljon ole neuvottelun varaa? Minusta se pitäisi mennä juurikin niin, että etukäteen asioista voitaisiin puhua ja suunnitella, mutta ei toimi meillä. Akka on automaattisesti nipo harrastusten kieltäjä, jos on vastaan sitä, että ilman mitään etukäteispuhetta toinen lähtee vaikka päiväksi metsään.
Kun asuu pk-seudulla huomaa että tarjontaa on aina. Voit tilata sähköpostiisi listan missä kerrotaan mitä viikonloppuna on Helsingissä tarjolla. Viimeistään perjantaina sanon miehelleni nyt on sellainen lastentapahtuma Seurasaaressa, mennäänkö ? Yleensä mies vaan murahtelee ja sitten kun h-hetki tulee, kerron me ollaan lähdössä sinne lasten kanssa, jäätkö yksin kotiin vai tuletko mukaan.
Näin meidän perhe tekee juuri sitä mitä minä haluan ja kun vähän potkii miestä persuksille, kyllä se mukaan tulee.
Jos me tehtäis mitä mies haluais, me oltais aina lentokentällä bongaamassa lentokoneita tai lentonäyttelyssä jne. Mielummin näinpäin.
Aina mies ei lähde mukaan, mutta väliäkös sillä. Kun me kerrotaan kuinka kivaa meillä oli ja isä jäi kyydistä pois, alkaa miestä automaattisesti harmittamaan.
Ratkaise ongelma kuten meillä, tässä esimerkkina ensi viikonloppu:
pe: yhdellä lapsella treenit, jonka jälkeen lähtee yökylään ja meille tulee yksi lapsi yökylään.
la: yhdellä lapsella kaksi eri turnausta, yhdellä sarjapeli omassa lajissaan ja tietty treenit toisessa lajissa. Isä valmentaa noista pelaavista joukkueista kolmea, eli hänelläkään ei vapaa-ajan ongelmia ole. Vika turnaus päättyy la klo 20 eli isä ja lapsi kotona noin klo 21.
su: kaikilla kolmella lapsella treenit (isä valkkuna kaikissa), yhdellä päälle turnaus ja yhdellä vielä kaverisynttärit.. Et perjantaina nähdään miehen kanssa ekan kerran tuossa klo 19, lauantaina tosiaan klo 21 ja sunnuntaina samoin klo 18.30 - 19 aikoihin. Ei oo kukaan häiritsemässä mun vetelehtimistä pyykinpesun, kaupankäynnin, ruuan laiton ja joulusiivouksen lomassa.
Meillä kaiken edellemainitun lisäksi mies nukkuu paljon pidempää kuin minä.
Aamut hoidetaan vuorotellen, noin periaatteessa.
Käytännössä se menee niin, että mies herää nuorimman kanssa la-aamuna klo 7 ja kun minä herään klo 9, mies painuu takaisin pehkuihin ja minä alan tehdä lapselle aamupalaa.
Su-aamuna minä herään klo 7 ja mies nukkuu 10 asti ja syö aamupalan piiitkän kaavan mukaan. Lapsi tarvii kuitenkin lounaan 11-12 aikaan ja sitten päiväunile. Ihan kivasti menee aina aamupäivät harakoille, eikä tehdä yhdessä mitään =(
31: Niin missä teillä siinä viikonloppuautuudessa ja viinien valinnassa oli mukana ne yhteiset lapset ja niiden viikonloppuohjelman järjestäminen ja lasten aktivointi? Jotenkin kuulostaa siltä, että teidän viikonloppu on sitä kuherrusaikaa, jolloin aika kyllä kuluu yhdessä aamusta iltaan mutta sitten kun siinä on ne kaksi tai kolme muuta perheenjäsentä, jotka vaatii ruokkimista, pesemistä, tekemistä joka päivä - myös viikonloppuina- ei sitten ihan viikonlopun suunnittelemiseen ja toteutukseen riitä tuo viinin valinta.