kumman pelastaisit, oman puolison vai oman lapsen?

Oman lapseni. Ehdottomasti.

En usko että puolisoni antaisi minulle anteeksi jos pelastaisin hänet, enkä yhteistä lastamme. Ja itsekin toivoisin hänen vastaavassa tilanteessa pelastavan lapsen

En voisi valita, mieluusti ottaisin vaihtoehdoksi sen, että pelastan molemmat, ja menen itse tilalle. Rakastan miestäni ja en haluaisi toista, mutta rakastan myös poikaani, joskin eritavalla. Kummastakaan en luopuisi, vaikka olisi pakko. Siinä menisin sitten molempien kera. Ei tuollasta saa kysyä, sairasta.

Ehdottamasti en valitsisi väliltä, molemmat tietty!

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 00:33"]Vastasin jo kerran aikaisemmin samaan kysymykseen mutta edelleenkin puolison. Lapsella ei kuitenkaan ole vielä selkeästi yhtä paljoa uniikkia elämänhistoriaa ja persoonallisuutta, joten objektiivisesti arvioituna hän on pienempi ja todennäköisemmin korvattavissa oleva menetys.

[/quote] miten noin voi sanoa? Et voi ajatella että lapsi om objekti! Kamala! Jos puoliso on vanha esim. 50-> ja lapsi esim. 5kk niin eiköhän valinta ole selvä. Puoliso on jo kerennyt nähdä elämää, eiköhän ole lapsen vuoro, sillä vielä kaikki edessä!

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 01:59"]

 Ei tuollasta saa kysyä, sairasta.

[/quote]

Miten niin? Oletko aivan varma, ettei tänä jouluna teillä kynttilä sytytä tulipaloa, tai joulukinkku uunissa, tai jääkaappi hajoa keskellä yötä tai pesukone/astianpesukone sano sopimustaan irti juuri kun se on vahtimatta? Tai sähkökaappiin tule oikosulku? Palovaroitinkin voi mennä epäkuntoon tai tulipalo ehtii täyden palon voimaan ennen kuin se tietty palovaroitin ehtii havaitsemaan palon. Kuule, ihan kaikkea voi tapahtua, et voi tuudittautua siihen, että ei meille käy niin. Monet ovat niin luulleet, ja kuitenkin kaikki on tulipalossa mennyt, myös perheenjäseniä. Päätökset on monta kertaa tehtävä sekunnin murto-osassa ja kaikkea/kaikkia ei aina vain voi pelastaa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 02:04"]

miten noin voi sanoa? Et voi ajatella että lapsi om objekti! Kamala! Jos puoliso on vanha esim. 50-> ja lapsi esim. 5kk niin eiköhän valinta ole selvä. Puoliso on jo kerennyt nähdä elämää, eiköhän ole lapsen vuoro, sillä vielä kaikki edessä!

[/quote]

Edelleen, kysykää mieheltänne, mitä mieltä hän on, haluaisiko hän kumminkin jatkaa elämäänsä, vaikka hän on teidän mukaanne sen jo tähän mennessä loppuun ehtinyt elää?

Viisikymppinenkö vanha? :D Mites vanha itse olet, kolmentoista? :D

Lapset tai mieluiten molemmat. En usko, että selviäisin lapsen menetyksestä, puolison menettämisestä olisi selviydyttävä, lasten vuoksi.

Puolison.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 02:15"]

Edelleen, kysykää mieheltänne, mitä mieltä hän on, haluaisiko hän kumminkin jatkaa elämäänsä, vaikka hän on teidän mukaanne sen jo tähän mennessä loppuun ehtinyt elää?

[/quote]

Kysyin ja ilman muuta mieluummin uhraisi oman henkesä kuin yhdenkään lapsemme. Sama minunkin kohdlalani. En ikinä voisi antaa miehelleni anteeksi jos hän pelastaisi minut ennen lapsia.

Ainoa oikea moraalinen vastaus tähän on: lapsen. Eiköhän tämä ole jokaiselle vanhemmalle itsestäänselvyys.

Vaikka kuinka paljon miestäni rakastan, ehdottomasti pelastaisin lapsen. Ei tarvinnut edes kahta kertaa miettiä.. Mutta kyllä mä noi molemmat pidän mielelläni hamaan loppuun saakka.

Ehdottomasti lapsen ja mieheni taatusti myös pelastaisi hänet ja niin toivoisinkin.

Tottakai lapsen. Joku vaistokin sen jo sanoo, lasta on suojeltava ensimmäisenä. 

Lapsen. Puoliso tekis saman, pelastais lapsen jos valinta olis edessä.

Ensin lapset, sitten muut. Yleisesti ottaen onnettomuudessa yritän pelastaa ihmishenkiä, en rupea arpomaan onko 44v vai 50v arvokkaampi. Mutta lapset aina ensin.

Ja olen yrittänyt painaa päähäni tuollaisen tilanteen varalle sen, että jos joku jaksaa huutaa niin hänellä ei ole niin suuri hätä kuin sillä, joka on hiljainen.

Mahdotonta sanoa, kun meidän lapsemme kasvaa vielä minun sisälläni toistaiseksi. Mutta uskoisin kuitenkin pelastavani lapseni, ja sitä luulisin miehenikin toivovan. Sillä lapsella on kuitenkin vielä elämä edessä.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 02:15"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 02:04"]

miten noin voi sanoa? Et voi ajatella että lapsi om objekti! Kamala! Jos puoliso on vanha esim. 50-> ja lapsi esim. 5kk niin eiköhän valinta ole selvä. Puoliso on jo kerennyt nähdä elämää, eiköhän ole lapsen vuoro, sillä vielä kaikki edessä!

[/quote]

Edelleen, kysykää mieheltänne, mitä mieltä hän on, haluaisiko hän kumminkin jatkaa elämäänsä, vaikka hän on teidän mukaanne sen jo tähän mennessä loppuun ehtinyt elää?

Viisikymppinenkö vanha? :D Mites vanha itse olet, kolmentoista? :D

[/quote]

No mä kysyin, mies tosin vasta 40v. Kuulemma lapsi pitää pelastaa ehdottomasti ensin. Ei tuon edes tarvinnut miettiä asiaa. Kuten ei minunkaan, lapsi ensin, aina.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:24"]

Tottakai lapsen. Joku vaistokin sen jo sanoo, lasta on suojeltava ensimmäisenä. 

[/quote]Minun vaistoni sanoo, että puoliso on pelastettava ensimmäisenä. (Olen mies.)

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:33"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:24"]

Tottakai lapsen. Joku vaistokin sen jo sanoo, lasta on suojeltava ensimmäisenä. 

[/quote]Minun vaistoni sanoo, että puoliso on pelastettava ensimmäisenä. (Olen mies.)

[/quote]

Oletko koskaan ajatellut mistä tulee sanonta lapset ja naiset ensin? Ja en kyllä usko kenenkään miehen palstailevan av:lla ja  vastailevan noin typeriä, etenkään jos on omia lapsia :)