kumman pelastaisit, oman puolison vai oman lapsen?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:01"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:56"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:37"]

Miksi tarkkaan ottaen pidät vastaustani typeränä? Siksi, että se on erilainen kuin omasi?

[/quote]

Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Ja oikeastaan toivon ettei ole puolisoakaan. Kumpaakin kohtaan kun toimisit väärin.

[/quote]

Millä perusteella? Tuo on aika loukkaavasti sanottu. Miehen ensisijainen velvollisuus on suojella vaimoaan. Totta kai pelastaisin hänet, koska hän on minulle tärkeintä maailmassa. Rakastan toki lastanikin, mutta mikään ei mene vaimoni edelle.

[/quote]

Eli olet jotenkin emotionaalisesti sairas. Yleensä eläin yrittää pelastaa poikasensa eikä puolisoaan mutta vain ihminen voi olla poikkeus, tässäkin

[/quote]Eli et kykene perustelemaan kantaasi mitenkään, tyydyt ainoastaan nimittelemään toisia. Selvä. Tällaisille ihmisille on oma nimitys, mutta jätettäköön se sanomatta.

[/quote]

Se perustelu on alla. Oletko nähnyt yhtään luontodokumenttia jossa emo hylkäisi poikaste ja syöksyisi pelstamaan siippansa? En minäkään. Tämä nyt vaan on fakta ja vain ihminen voi kyetä sellaiseen, kaiken muun tekemänsä ohella.

Luoja, että täällä on tyhmiä ihmisiä.. Jos kysytään mielipidettä täysin hypoteettiseen tilanteeseen niin miten joku voi katsoa olevansa toisen yläpuolella ja siten oikeutettu arvostelemaan ja jopa solvaamaan tämän mielipidettä. Varjelkaa  toisianne näiltä ääliöiltä!

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:05"]

Et välitä siitä, että hän rikkoontuisi loppuiäkseen lapsensa menetettyään, kunhan vain saisit pitää kiinni kuvitelmastasi, että muka kykenisit rakkauteen.

[/quote]

Omituista logiikkaa. Jos vaihtoehtona on se, että vaimoni ja henkiin suremaan menetystämme tai että hän kuolee, ei ole vaikea valinta. Sinäkö ryhdyt toisen puolesta päättämään, minkälainen suru on niin paha, että toisen on parempi kuolla?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:13"]

Oletko nähnyt yhtään luontodokumenttia jossa emo hylkäisi poikaste ja syöksyisi pelstamaan siippansa? En minäkään.

[/quote]

Jotkut eläimet raiskaavat sisaruksensa ja syövät äitinsä ruumiin. Onko ihmisen moraalinen velvollisuuskin tehdä näin?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:14"]

Luoja, että täällä on tyhmiä ihmisiä.. Jos kysytään mielipidettä täysin hypoteettiseen tilanteeseen niin miten joku voi katsoa olevansa toisen yläpuolella ja siten oikeutettu arvostelemaan ja jopa solvaamaan tämän mielipidettä. Varjelkaa  toisianne näiltä ääliöiltä!

[/quote]

Vain av-palstalla, dear, vain av-palstalla. :D

Lasta ei ole, miehen pelastaisin. Myötä- ja vastoinkäymisissä, nääs.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:15"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:05"]

Et välitä siitä, että hän rikkoontuisi loppuiäkseen lapsensa menetettyään, kunhan vain saisit pitää kiinni kuvitelmastasi, että muka kykenisit rakkauteen.

[/quote]

Omituista logiikkaa. Jos vaihtoehtona on se, että vaimoni ja henkiin suremaan menetystämme tai että hän kuolee, ei ole vaikea valinta. Sinäkö ryhdyt toisen puolesta päättämään, minkälainen suru on niin paha, että toisen on parempi kuolla?

[/quote]

Kuulostat sille, että elämä on kohdellut sinua silkkihansikkain ja siksi et ole joutunut kovinkaan syvällisesti pohtimaan asioita. Vai oletko kovin nuori ja elämää vielä kokematon?

Minä olen menettänyt sekä lapsen että puolison. Jälkimmäinen on "Luonnollinen" menetys, joka kuuluu mahdollisuutena jokaiseen parisuhteeseen. Se sattuu kipeästi, mutta siitä toipuu ja on tarkoituskin toipua.

Lapsen menettäminen sen sijaan rikkoo ihmisen lopullisesti, koska silloin asiat menevät "väärässä järjestyksessä".

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:16"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:13"]

Oletko nähnyt yhtään luontodokumenttia jossa emo hylkäisi poikaste ja syöksyisi pelstamaan siippansa? En minäkään.

[/quote]

Jotkut eläimet raiskaavat sisaruksensa ja syövät äitinsä ruumiin. Onko ihmisen moraalinen velvollisuuskin tehdä näin?

[/quote]

En ole edellinen vastaaja mutta väitätkö etteivät ihmiset tee noin?

Riippuu tilanteesta. Jos uskoisin että lapsi selviää hengissä pelastamiseni jälkeenkin niin lapsen. Jos taas olisi joku sellainen tilanne että lapsi kuolisi pelastamisyrityksestäni huolimatta (esim. olisin sairaalassa auto-onnettomuuden jälkeen, lapsi aivokuollut mutta mies loukkaantunut lievemmin mutta niin että liikkuminen olisi hankalaa ja sairaalassa syttyisi tulipalo) niin yrittäisin pelastaa mieheni.

Eli periaatteessa lapsi ensin, mutta tosiaan keksin kyllä myös sellaisia (tosin epätodennäköisiä mutta kuitenkin) tilanteita joissa yrittäisin pelastaa puolison enkä lasta.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:15"]

Omituista logiikkaa. Jos vaihtoehtona on se, että vaimoni ja henkiin suremaan menetystämme tai että hän kuolee, ei ole vaikea valinta. Sinäkö ryhdyt toisen puolesta päättämään, minkälainen suru on niin paha, että toisen on parempi kuolla?

[/quote]

Ei vaan sinä päätät vaimosi puolesta, ettäs SÄÄSTÄÄKSESI ITSEÄSI, olet valmis altistamaan hänet suurimmalle tuskalle, mitä ihmistä voi koskaan kohdata.

Onneksi oma mieheni rakastaa minua eikä ikinä toimisi noin julmasti minua kohtaan. Sinun vaimoasi käy sääliksi. Toivottavasti hän vielä joskus saa kohdata oikeankin rakkauden.

Joku pistää alapeukun kaikille vastauksille, joissa on vastattu, että lapsi. :D Vaikeuksia kestää eriävää mielipidettä?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:52"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 09:37"]

Miksi tarkkaan ottaen pidät vastaustani typeränä? Siksi, että se on erilainen kuin omasi?

[/quote]

Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Ja oikeastaan toivon ettei ole puolisoakaan. Kumpaakin kohtaan kun toimisit väärin.

[/quote]

Millä perusteella? Tuo on aika loukkaavasti sanottu. Miehen ensisijainen velvollisuus on suojella vaimoaan. Totta kai pelastaisin hänet, koska hän on minulle tärkeintä maailmassa. Rakastan toki lastanikin, mutta mikään ei mene vaimoni edelle.

[/quote]

Itse asiassa sä rakastat itseäsi eniten, koska pelastaisit sen vaimosi ensin. Koska jos todella vaimosi olisi sulle tärkein niin sä pelastaisit sen lapsen (joka taas on vaimolle se tärkein) ensin. Pelastaisit sen lapsen ensin vaimosi takia, hänelle sen lapsen pelastaminen olisi tärkein asia maailmassa, joten sitä sen pitäisi olla sinullekin kun kerran mikään ei mene vaimosi edelle. Nyt sä pelastat vaimosi ensin itsekkäistä syistä. Vaimo jää toiseksi, on ihan sama vaikka tämä tuntee suurta surua lapsen menetyksen vuoksi, tärkeintä on että sä saat sen mitä haluat. Vaimon tunteista viis. Ei sulle siis vaimo ole ykkönen, sinä itse olet itsellesi ykkönen.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:23"]

Ei vaan sinä päätät vaimosi puolesta, ettäs SÄÄSTÄÄKSESI ITSEÄSI, olet valmis altistamaan hänet suurimmalle tuskalle, mitä ihmistä voi koskaan kohdata.

Onneksi oma mieheni rakastaa minua eikä ikinä toimisi noin julmasti minua kohtaan. Sinun vaimoasi käy sääliksi. Toivottavasti hän vielä joskus saa kohdata oikeankin rakkauden.

 [/quote]

Kanssasi on näköjään turha keskustella, koska olet jo päättänyt tuntevasi vaikuttimeni paremmin kuin minä itse. 

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:26"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:23"]

Ei vaan sinä päätät vaimosi puolesta, ettäs SÄÄSTÄÄKSESI ITSEÄSI, olet valmis altistamaan hänet suurimmalle tuskalle, mitä ihmistä voi koskaan kohdata.

Onneksi oma mieheni rakastaa minua eikä ikinä toimisi noin julmasti minua kohtaan. Sinun vaimoasi käy sääliksi. Toivottavasti hän vielä joskus saa kohdata oikeankin rakkauden.

 [/quote]

Kanssasi on näköjään turha keskustella, koska olet jo päättänyt tuntevasi vaikuttimeni paremmin kuin minä itse. 

[/quote]

Ei, vaan sinä olet kykenemätön näkemään rajattoman itsekkyytesi.

Kutsut sitä rakkaudeksi, mutta todellisuudessa vaimollasi ei ole sinulle suurtakana merkitystä hänenä itsenään, omana persoonanaan.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:28"]

Ei, vaan sinä olet kykenemätön näkemään rajattoman itsekkyytesi.[/quote]

Selitäpä sitten, minkä takia nainen ei osoita rajatonta itsekkyyttä pelastaessaan itselleen rakkaimman ihmisen (lapsensa) mutta mies osoittaa, kun hän pelastaa itselleen rakkaimman ihmisen (vaimonsa). 

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:25"]

Joku pistää alapeukun kaikille vastauksille, joissa on vastattu, että lapsi. :D Vaikeuksia kestää eriävää mielipidettä?

[/quote]

No, sitä vaikeutta näyttää olevan sillä, joka tuon miehen mielipiteet lyttää.

Mutta onneksi ei tarvitse kinata kenenkään kanssa. Riittää, kun tietää tarkalleen, miten tositoimissa itse käyttäytyisi. :)

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:28"]

Ei, vaan sinä olet kykenemätön näkemään rajattoman itsekkyytesi.[/quote]

Selitäpä sitten, minkä takia nainen ei osoita rajatonta itsekkyyttä pelastaessaan itselleen rakkaimman ihmisen (lapsensa) mutta mies osoittaa, kun hän pelastaa itselleen rakkaimman ihmisen (vaimonsa). 

[/quote]

Koska puolison kuolemasta voi toipua. Lapsen kuolemasta sen sijaan ei voi koskaan. Eli mies tuomitsee vaimonsa ikuiseen tuskaan . Vaimo taas tulee suremaan miestään syvästi, mutta henkiinjääneiden elämä voi aikanaan jatkua.

Kannattaa oikeasti miettiä kannattaako niitä lapsia hankkia jos sitten esim. onnettomuudessa onkin valmis pelastamaan puolisonsa ensin. Minusta tuollainen ihminen ei ole kypsä vanhemmaksi ja liekö koskaan tulee sellaiseksi kypsymään.

Olipa surullista luettavaa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:33"]

Lapsen kuolemasta sen sijaan ei voi koskaan. Eli mies tuomitsee vaimonsa ikuiseen tuskaan

[/quote]

En ole niin ylimielinen, että voisin tuomita toisen kuolemaan, vaikka toinen joutuisi kokemaan millaista surua tahansa. Lapsen kuoleman jälkeenkin voi kuitenkin elää aivan hyvää elämää. Asia on ileisesti sinulle vielä jotenkin akuutti, jos todella toivoisit itse olevasi mieluummin kuollut.

Onkohan tässä sellainen asetelma, joka on sukupuolisidonnainen? Omalta mieheltä en edes halua kysyä tätä, koska en pystsyisi sulattamaan sitä vastausta, että hän pelastaisi minut ennen lapsia, ja pidän hyvin mahdollisena, että hän vastaisi niin.

Pienemmissä asioissa jotain tuonsuuntaista on käynyt ilmi, mies saattaa usein igonoroida lapset täysin, kun olemme yhdessä koko perheenä.