kumman pelastaisit, oman puolison vai oman lapsen?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:22"]

Riippuu tilanteesta. Jos uskoisin että lapsi selviää hengissä pelastamiseni jälkeenkin niin lapsen. Jos taas olisi joku sellainen tilanne että lapsi kuolisi pelastamisyrityksestäni huolimatta (esim. olisin sairaalassa auto-onnettomuuden jälkeen, lapsi aivokuollut mutta mies loukkaantunut lievemmin mutta niin että liikkuminen olisi hankalaa ja sairaalassa syttyisi tulipalo) niin yrittäisin pelastaa mieheni.

[/quote]

Eikös Suomessa kuolema määritellä nimenomaan aivokuolemana? Aivokuollut on kuollut, eikä enää elävä.

Lapsen jos ei muuta tarvitsisi miettiä. Todellisuudessa sitä varmasti pelastaisi sen minkä ensin ehtisi ja surisi sitten mitä ei ehtinyt pelastamaan. Jos siis vaikka tulipalo tulisi yöllä niin varmasti nappaisin pienimmän vierestä kainaloon ja tuuppisin miestä hereille, että en kantaisi miestä ja jättäisi parivuotiasta yksin sänkyyn. Kamalinta olisi se ajatus sitten, että en ehtisi välttämättä isompia lapsia pelastamaan kun nukkuvat eri kerroksessa. Hyi kun hirveää edes ajatella. Onneksi on kerrottu miten toimia tulipalon tullessa, mutta se on sitten toinen asia muistaako sitten paniikissa kuitenkaan.

Lapset tulisi ensin vaikka toivon, että en koskaan joudu valitsemaan. Lapsista olen vastuussa ja miehestä en. Onneksi harvemmin on kuitenkaan sellainen tilanne, että joku psykopaatti käskee valitsemaan kumman tappaa vaan tilanne on sellainen jossa pelastaa sen minkä pystyy.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:06"]

Eikös Suomessa kuolema määritellä nimenomaan aivokuolemana? Aivokuollut on kuollut, eikä enää elävä.

[/quote]

Totta kai. Ihminen on yhtä kuin aivotoimintansa. Jos ei aivotoimintaa=vihannes, ei ihminen.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:28"]

Kutsut sitä rakkaudeksi, mutta todellisuudessa vaimollasi ei ole sinulle suurtakana merkitystä hänenä itsenään, omana persoonanaan.

[/quote]

Saako tällainen "selvänäkijä" ihan oikeasti liikkua vapaana? Minusta se kuuluisi sairaalaan...

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:28"]

Kutsut sitä rakkaudeksi, mutta todellisuudessa vaimollasi ei ole sinulle suurtakana merkitystä hänenä itsenään, omana persoonanaan.

[/quote]

Saako tällainen "selvänäkijä" ihan oikeasti liikkua vapaana? Minusta se kuuluisi sairaalaan...

[/quote]

Täällä toinen, joka ajattelee samalla lailla. Ja ihan vapaalla jalalla liikun minäkin.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:28"]

Kutsut sitä rakkaudeksi, mutta todellisuudessa vaimollasi ei ole sinulle suurtakana merkitystä hänenä itsenään, omana persoonanaan.

[/quote]

Saako tällainen "selvänäkijä" ihan oikeasti liikkua vapaana? Minusta se kuuluisi sairaalaan...

[/quote]

Täällä toinen, joka ajattelee samalla lailla. Ja ihan vapaalla jalalla liikun minäkin.

[/quote]

Ikävä kyllä.

Lapsen. Kenet tahansa lapsen. Olettaisin myös puolisoni valintatilanteessa ennemmin pelastavan lapsen kuin minut. Lapsia kuuluu suojella, omia ja toisten.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:28"]

Lapsen. Kenet tahansa lapsen. Olettaisin myös puolisoni valintatilanteessa ennemmin pelastavan lapsen kuin minut. Lapsia kuuluu suojella, omia ja toisten.

[/quote]

Juuri näin meilläkin. Myös miehen osalta. En ikinä pystyisi kunnioittamaan miestä, joka ajattelisi toisin.

Lapsen, ei tarvitsisi edes miettiä. Minun mielestäni puolisoita saa tarvittaessa uusia mutta lapsesta olen aina vastuussa.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 02:04"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 00:33"]Vastasin jo kerran aikaisemmin samaan kysymykseen mutta edelleenkin puolison. Lapsella ei kuitenkaan ole vielä selkeästi yhtä paljoa uniikkia elämänhistoriaa ja persoonallisuutta, joten objektiivisesti arvioituna hän on pienempi ja todennäköisemmin korvattavissa oleva menetys.

[/quote] miten noin voi sanoa? Et voi ajatella että lapsi om objekti! Kamala! Jos puoliso on vanha esim. 50-> ja lapsi esim. 5kk niin eiköhän valinta ole selvä. Puoliso on jo kerennyt nähdä elämää, eiköhän ole lapsen vuoro, sillä vielä kaikki edessä!

Ja joka mielummin pelastaisi puolisonsa olisi pitänyt pysyä lapsettomana.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:28"]

Lapsen. Kenet tahansa lapsen. Olettaisin myös puolisoni valintatilanteessa ennemmin pelastavan lapsen kuin minut. Lapsia kuuluu suojella, omia ja toisten.

[/quote]

Juuri näin meilläkin. Myös miehen osalta. En ikinä pystyisi kunnioittamaan miestä, joka ajattelisi toisin.

[/quote]

Tuskin kukaan muukaan oikeasti pystyy. Joku vain provoaa ketjuun.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 10:19"]

Minä olen menettänyt sekä lapsen että puolison. Jälkimmäinen on "Luonnollinen" menetys, joka kuuluu mahdollisuutena jokaiseen parisuhteeseen. Se sattuu kipeästi, mutta siitä toipuu ja on tarkoituskin toipua.

Lapsen menettäminen sen sijaan rikkoo ihmisen lopullisesti, koska silloin asiat menevät "väärässä järjestyksessä".

[/quote]

Itse asiassa ei tarvitse matkustaa kuin muutama tuhat kilometriä tai katsoa sata vuotta ajassa taaksepäin, niin huomaa, että ei se lapsen kuolema ole ollenkaan "luonnotonta", vaan se oli hyvin tavallista.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:39"]

[]

Itse asiassa ei tarvitse matkustaa kuin muutama tuhat kilometriä tai katsoa sata vuotta ajassa taaksepäin, niin huomaa, että ei se lapsen kuolema ole ollenkaan "luonnotonta", vaan se oli hyvin tavallista.

[/quote]

Se, että jokin on tavallista, ei tee siitä luonnollista.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:31"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:28"]

Lapsen. Kenet tahansa lapsen. Olettaisin myös puolisoni valintatilanteessa ennemmin pelastavan lapsen kuin minut. Lapsia kuuluu suojella, omia ja toisten.

[/quote]

Juuri näin meilläkin. Myös miehen osalta. En ikinä pystyisi kunnioittamaan miestä, joka ajattelisi toisin.

[/quote]

Aika kylmä ja vääristynyt on yhteiskunta, jossa aikuiset miehet ajattelevat ensin itseään, seuraavaksi vaimoaan ja vasta sitten lapsia. No, johan se nähtiin Estonian uppoamisen yhteydessä, että keitä sieltä eniten pelastui. Ihan eri verrattuna Titanicista pelastuneisiin.

Itselleni olisi itsestäänselvää, että pelastaisin mieheni. Minulla ja hänellä on yhteinen elämä, historia ja tulevaisuus. Meidän elämämme, jossa ensisijaisesti olemme puolisoita. Suvun jatkaminen on luonnollista ja toivottavaa, mutta se ei ole elämäni tai parisuhteeni pääprioriteetti. Odotan myös, että mieheni pelastaisi minut.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:43"]

Itselleni olisi itsestäänselvää, että pelastaisin mieheni. Minulla ja hänellä on yhteinen elämä, historia ja tulevaisuus. Meidän elämämme, jossa ensisijaisesti olemme puolisoita. Suvun jatkaminen on luonnollista ja toivottavaa, mutta se ei ole elämäni tai parisuhteeni pääprioriteetti. Odotan myös, että mieheni pelastaisi minut.

[/quote]

Onko sinulla lapsia?

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:43"]

Itselleni olisi itsestäänselvää, että pelastaisin mieheni. Minulla ja hänellä on yhteinen elämä, historia ja tulevaisuus. Meidän elämämme, jossa ensisijaisesti olemme puolisoita. Suvun jatkaminen on luonnollista ja toivottavaa, mutta se ei ole elämäni tai parisuhteeni pääprioriteetti. Odotan myös, että mieheni pelastaisi minut.

[/quote]

Se on hyvä että olette löytäneet toisenne. Tuolla ajatustavalla vaan kannattaa pysyäkin puolisoina eikä haikailla muuta, esim. niitä lapsia.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:41"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:39"]

[]

Itse asiassa ei tarvitse matkustaa kuin muutama tuhat kilometriä tai katsoa sata vuotta ajassa taaksepäin, niin huomaa, että ei se lapsen kuolema ole ollenkaan "luonnotonta", vaan se oli hyvin tavallista.

[/quote]

Se, että jokin on tavallista, ei tee siitä luonnollista.

[/quote]

Ymmärtääkseni kuolema noin ylipäänsä on luonnollista. Ja melkoisen tavallistakin. Ymmärtääkseni maailmassa vaeltaa vain yksi kuolematon Ahasverus.

Mutta kyllä luonnollisempaa on aikuiselta ihmiseltä reaktio suojella lapsia ja pelastaa heidät kuin uhrata lapset ja pelastaa toinen aikuinen.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 11:34"]

 Minun mielestäni puolisoita saa tarvittaessa uusia

[/quote]

Ai niin kuin kenkiä ja puolihameita, telkkareista ja kännyköistä puhumattakaan?

Säälin sinun miestäsi.

Lapsen. Koska aikuisella on paremmat mahdollisuudet pelastautua omin avuin (esim. tulipalosta) kuin pienellä lapsella. Ja äitinä tietenkin suojelisin ensisijaisesti lastani AINA ensimmäisenä. Vaikka miestäni rakastankin koko sydämestäni, tietysti. Hänkin aivan varmasti pelastaisi ensin lapsemme.