Lue keskustelun säännöt.
Tutkijat: aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta, vaan tietoisuus on irrallaan fyysisestä aivoista
19.09.2020 |
Kommentit (787)
Raamattu kertoo "tietoisuuden", eli ihmissielun olevan iankaikkinen, joten sen alkulähdekkin on ikuisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raamattu kertoo "tietoisuuden", eli ihmissielun olevan iankaikkinen, joten sen alkulähdekkin on ikuisuudessa.
Ilman aikaa ei ole alkulähdettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tutkijat tiedä oikeasti. Ei kukaan tiedä.
Tutkija on oikeassa. Ihminen ei pysty edes käsittämään tietoisuutta.
Sen vuoksi kukaan ei kykene suunnittelemaan edes tietoisuuden toimintaperiaatetta, vaikka lähtökohtana olisi hypoteettinen oletus käytettävissä olevista rajattomista resursseista ja tekniikasta.
Niin sitä luulisi. :) Ja varmasti myös TOIVOISI...
Vierailija kirjoitti:
Teoriat tietoisuuden "synnystä" aivoissa ovat naurettavia edes uskonvaraisesti käsitettäväksi. Ajatellaan, että kun neuroniverkosto on tarpeeksi laaja, syntyy tietoisuus. Toiset kuvittelevat jopa, että tietokoneille ohjelmistoineen tai pelkälle ohjelmistolle voi syntyä tietoisuus, kun se on tarpeeksi monimutkainen ja laaja, vaikkapa tietokoneiden verkosto.
Todellisuudessa monimutkaisilla neuroni- tai digitaalisten porttien yhdistelmillä voidaan aikaansaada monimutkaisempia toimintoja, mutta tietoisuutta niihin ei voi syntyä sen enempää kuin valokatkaisijalle. Tietoisuus on jotakin niiden ulkopuolella olevaa, jota emme oikeasti voi käsittää. On mahdoton ymmärtää edes teoriassa sitä, miten tietoisuus voi muodostua. Niinpä olemme itsessämme suuri mysteeri, joka on vain hyväksyttävä. Joka tapauksessa olemme paljon enemmän kuin via biologinen kone.
Pystyn rakentamaan ohjelmiston, joka vaikuttaa tietoiselta, mutta tiedän, ettei se tiedosta olemassa oloaaan millään tavalla, vaikka siihen on liitetty kuinka paljon ulkopuolista maailmaa "havainnoivia" antureita.
Jos joku muuta väittää, julkaiskoon tietoisuuden toimintaperiaatteen, jonka pohjalta sellainen voidaan rakentaa. Hän tulee saamaan Nobelin. Mutta sitä päivää emme tule näkemään.
Hyviä ajatuksia.
Nobelia tärkeämpää olisi mielestäni perustaa säätiö. Sellainen, jonka hallinnointikulut eivät ole älyttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku muuta väittää, julkaiskoon tietoisuuden toimintaperiaatteen, jonka pohjalta sellainen voidaan rakentaa. Hän tulee saamaan Nobelin. Mutta sitä päivää emme tule näkemään.
Se päivä voi olla paljon, paljon pahempi kuin atomipommin keksiminen.
Toimintaperiaatteen ja sen soveltamisen välillä voi olla pitkä matka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esoteria on tiennyt tämän aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten johtuu se, kun aivoni siirtyvät sohvalta keittiöön niin tietoisuutenikin siirtyy?
Etkö lukenut koko artikkelia? Tietoisuus on universumin ominaisuus, ei aivojen. Aivot suodattava tietoisuutta ja luovat harhan erillisyydestä. Kun ihminen irtaantuu ruumistaan, tuo harha katoaa. Sinulla on harha, että omista tietoisuuden joka tavallaan itse asiassa tuottaa sinut.
Miksi ihmisellä sitten on aivot, jos niitä ei periaatteessa tarvita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietoisuus tarkoittaa sitä että ymmärtää kuolevansa.
Kehitysvammainen ei ymmärrä kuolevansa.
Eläin ei ymmärrä kuolevansa.
Se mitä en ymmärrä on että en pelkää kuolemaa joka hetki vaan r.unkkaan, kattelen bigbrotheria ja trollaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimukset jatkuvat ja niistä saa tietenkin aina tehdä omia johtopäätöksiään. Mutta tiede voittaa lopulta.
mä luulen että tietoisuus ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa, vähän kuin pariston + ja - navat, kumpaakin tarvitaan että yhteys toimii. Molemmat antavat panoksensa.
en lukenut kaikkia kommentteja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten johtuu se, kun aivoni siirtyvät sohvalta keittiöön niin tietoisuutenikin siirtyy?
Se johtuu siitä että tietoisuus asuu kallossa. Aivan samoin kuin tuli, joka asuu tulitikun rikkipäässä. Kun tulitikku raapaistaan rikkipää hajoaa ja tuli pääsee vapaaksi.
Kummasti vain vammat aivoihin vaikuttaa "irrallaan olevaan tietoisuuteen"
Vierailija kirjoitti:
Olen itse neurotieteiden tutkimusta ammatin puolesta seuranneena hämilläni myös siitä, mitä viisautta on ollut tuhansia vuosia ennen meitä. Esim jooginen perinne noin 4000 vuoden takaa tunnisti jo tietoisuuden mekanismin, josta osa oli aivojen ja arkitietoisuuden käyttöväline (kuten yllä joku referoi) MUTTA myös vastaanotin ihmisten jaetulle tietoisuudelle, eli kollektiivinen ajatuspooli on nimeltään chitta. Sieltä chittasta erilaisen suodattimen läpi (suodatin jokaisella erilainen) voi tietoisesti tai sitten tiedostamatta poimia ikäänkuin muiden ajattelemia ajatuksia.
Oletteko koskaan miettineet miksi saatte joskus oudossa paikassa outoja ajatuksia? Minä, maailman kiltein ja lempein ihminen esim yhden sillan yli ajaessa olen pari kertaa saanut ilkeän ja vihaa tihkuvan ajatuksen ”tästä sillalta olisi hyvä tiputtaa joku alas”. Se ajatus ei ole omani! Vaan se voi olla juuri tällaista kollektiivitietoisuudesta, chittasta, tihkuvaa jonkun muun ajatusta.
Pelottavaa.
Kiinnostavaa.
Maailman kilteimmällä ja lempeimmällä ihmisellä on myös ajatuksia, joista hän ei itse tiedä. Ne voivat olla niin vaikeita hyväksyä, että tietoinen minä torjuu ne. Älä ole huolissasi, ne eivät ota valtaa, koska terve ihminen pystyy kontrolloimaan omia tekemisiään.
Minulla on ystävä, joka käveli unissaan nuorena. Se alkoi yhtäkkiä n. 17-vuotiaana ja päättyi yhtä mystisesti n. 22-vuotiaana. Kerran hän oli havahtunut hereille aamulla ja nähnyt kirveen eteisessään. Järkyttävintä oli se, että hän ei tiennyt, mistä on sen hakenut. Hän ei itse sitä omistanut. Hän hakeutui psykologille, koska pelkäsi, mitä on voinut tehdä kirveellä. Psykologi rauhoitteli, että 99,99% ihmisistä ei pysty tekemään mitään pahaa unissa kävelyn aikana, koska heillä on koko ajan se ”oikea minä” kontrolloimassa. Se moraali, joka ihmiselle on sisäisesti kehittynyt, säilyy. Ystäväni on myöhemmin nähnyt unen, jossa hän käy hakemassa joulukuusen ja yrittää kirveellä hakata sitä poikki. Luultavimmin hän on kokenut sen tilanteen silloin unissakävelyn aikana. Olen harvoja ihmisiä, jotka tästä tapauksesta tietävät. Ihminen häpeää sitä mitä ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Raamattu kertoo "tietoisuuden", eli ihmissielun olevan iankaikkinen, joten sen alkulähdekkin on ikuisuudessa.
EPR-paradoksi liittyy toiseen kvanttimekaniikan peruskokeeseen. kvanttikietoutuneet hiukkaset tai fotonit ammutaan vastakkaisiin suuntiin ja mitataan hiukkasten spinejä tai fotonien polarisaatiota, niiden kytkentä säilyy etäisyydestä riippumatta. Zeilinger yhteistyökumppaneineen on tehnyt kokeen, jossa hiukkasten kytkentä säilyy aina 144 km etäisyydelle. Kokeessa mitattiin fotonien polarisaation kytkentää Kanarian saarten välillä. Toista fotonia mitattiin La Palman saarella ja toinen lähetettiin ilmaan Teneriffalla, jossa ESA:n (European Space Agency) teleskooppi toimi vastaanottimena. Tämä etäisyys ei kuitenkaan varmasti ole yläraja, vaan suunnitelmissa on koe nimeltä Space-QUEST, jossa käytettäisiin kansainvälistä ISS avaruusasemaa linkkinä kahden maa-aseman välillä, jolloin etäisyys olisi jo yli 1000 km. Tulevaisuudessa suunnitellaan vastaavia kokeita planeettaluotainten välillä.
Mitä kummallista sitten on hiukkasten välisen kytkennän säilymisessä? Hämmästyttävä havainto on siinä, että toinen hiukkanen tuntuu tietävän, mitä toiselle hiukkaselle tehdään. Kun hiukkasen A spin mitataan kaukana hiukkasesta B, hiukkaselle B mitattu spin riippuu siitä miten hiukkasen A spiniä on mitattu. Voidaan järjestää jopa niin, että spinin mittaussuunta hiukkaselle A valitaan ja sitä muutetaan sen jälkeen kun hiuk kaset ovat lähteneet matkaan. Muutokset voivat olla niin nopeita, että edes valon nopeu della kulkeva signaali ei ehtisi kertomaan hiukkaselle B mitä hiukkaselle A on tehty. Kun sitten suuren mittausjoukon tuloksia myöhemmin verrataan, huomataan täydel linen korrelaatio hiukkasten A ja B mittaustuloksissa. Toisen hiukkasen havainto siis määrää toisen hiukkasen kvantimekaanisen tilan, olivatpa hiukkaset kuinka kaukana toisistaan hyvänsä.
Ikävä juttu, että ne ulkopuoliset voimat sitten sotkevat tämän meidän pallon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse neurotieteiden tutkimusta ammatin puolesta seuranneena hämilläni myös siitä, mitä viisautta on ollut tuhansia vuosia ennen meitä. Esim jooginen perinne noin 4000 vuoden takaa tunnisti jo tietoisuuden mekanismin, josta osa oli aivojen ja arkitietoisuuden käyttöväline (kuten yllä joku referoi) MUTTA myös vastaanotin ihmisten jaetulle tietoisuudelle, eli kollektiivinen ajatuspooli on nimeltään chitta. Sieltä chittasta erilaisen suodattimen läpi (suodatin jokaisella erilainen) voi tietoisesti tai sitten tiedostamatta poimia ikäänkuin muiden ajattelemia ajatuksia.
Oletteko koskaan miettineet miksi saatte joskus oudossa paikassa outoja ajatuksia? Minä, maailman kiltein ja lempein ihminen esim yhden sillan yli ajaessa olen pari kertaa saanut ilkeän ja vihaa tihkuvan ajatuksen ”tästä sillalta olisi hyvä tiputtaa joku alas”. Se ajatus ei ole omani! Vaan se voi olla juuri tällaista kollektiivitietoisuudesta, chittasta, tihkuvaa jonkun muun ajatusta.
Pelottavaa.
Kiinnostavaa.Voisi selittää myös miksi joskus ajattelee vaikkapa sen puhelimen soivan ja se sitten yhtäkkiä soikin, ehkä jopa se sama tyyppikin soittaa jota juuri ajatteli. Kun ne ajatuspoolin ajatukset "vuotaa" toisten aivoihin.
Tätä psykologia ja filosofi C.G.Jung nimitti synkretismiksi.
Kyllä jos törmää johonkin.