Tutkijat: aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta, vaan tietoisuus on irrallaan fyysisestä aivoista
Kommentit (787)
Vierailija kirjoitti:
Kummasti vain vammat aivoihin vaikuttaa "irrallaan olevaan tietoisuuteen"
"Irrallaan"?
Vierailija kirjoitti:
Valehtelet. Ensinnäkin artikkelissa puhutaan vain yhdestä tutkijasta. Ja toisekseen artikkelissa ei sanota että ko. tutkija sanoo että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta (tämä olisi todella todella vahva mielipide joka pitäisi todella vahvasti perustella) vaan että tutkija on sitä mieltä että tietoisuus on jotain maagista hevonpaskaa (oma tulkintani, artikkelissa käytetään muita sanoja), mikä on aivan eri väite.
Näitä panpsykismi- yms. hörhöjä löytyy kyllä. Ei se tarkoita että heillä olisi mitään fiksua sanottavaa. Tämän hörhön väitteet esim. kuolemanjälkeisestä elämästä ovat diibadaabaa vailla merkitystä, ja eivät ole millään tavalla tieteellisiä, kuten artikkelikin ihan suoraan sanoo.
Joka tapauksessa tietoisuus on aika-avaruudessa, ja osa aika-avaruutta. Aika-avaruuden ulkopuolella ei ole edes aikaa, tai mitään, mitä voisi käsitellä aika-avaruudesta käsin.
Tietoisuus, sielu on saanut olemassa olonsa, mahdollisuuden siihen sen kautta, mikä tulee esiin kaiken alussa.
Se on Aika-avaruus, siis itseasiassa Jumala, ja kuin häntä vielä kutsitaan oikealla nimellä, niin hän on Atum, yhdessä hänen kanssaan tuli esiin mnuun muassa myös emergenttinen avaruusaika, joka on mös Jumaluus, hanen nimensä on HeH ja parinsa HeHT.
"Egyptiläiset" jumaluudet paljastavat tai ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä toetoisuus ja aika-avaruus ovat.
X-flies kirjoitti:
Ikävä juttu, että ne ulkopuoliset voimat sitten sotkevat tämän meidän pallon...
Mitkä ulkopuoliset voimat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu kertoo "tietoisuuden", eli ihmissielun olevan iankaikkinen, joten sen alkulähdekkin on ikuisuudessa.
EPR-paradoksi liittyy toiseen kvanttimekaniikan peruskokeeseen. kvanttikietoutuneet hiukkaset tai fotonit ammutaan vastakkaisiin suuntiin ja mitataan hiukkasten spinejä tai fotonien polarisaatiota, niiden kytkentä säilyy etäisyydestä riippumatta. Zeilinger yhteistyökumppaneineen on tehnyt kokeen, jossa hiukkasten kytkentä säilyy aina 144 km etäisyydelle. Kokeessa mitattiin fotonien polarisaation kytkentää Kanarian saarten välillä. Toista fotonia mitattiin La Palman saarella ja toinen lähetettiin ilmaan Teneriffalla, jossa ESA:n (European Space Agency) teleskooppi toimi vastaanottimena. Tämä etäisyys ei kuitenkaan varmasti ole yläraja, vaan suunnitelmissa on koe nimeltä Space-QUEST, jossa käytettäisiin kansainvälistä ISS avaruusasemaa linkkinä kahden maa-aseman välillä, jolloin etäisyys olisi jo yli 1000 km. Tulevaisuudessa suunnitellaan vastaavia kokeita planeettaluotainten välillä.
Mitä kummallista sitten on hiukkasten välisen kytkennän säilymisessä? Hämmästyttävä havainto on siinä, että toinen hiukkanen tuntuu tietävän, mitä toiselle hiukkaselle tehdään. Kun hiukkasen A spin mitataan kaukana hiukkasesta B, hiukkaselle B mitattu spin riippuu siitä miten hiukkasen A spiniä on mitattu. Voidaan järjestää jopa niin, että spinin mittaussuunta hiukkaselle A valitaan ja sitä muutetaan sen jälkeen kun hiuk kaset ovat lähteneet matkaan. Muutokset voivat olla niin nopeita, että edes valon nopeu della kulkeva signaali ei ehtisi kertomaan hiukkaselle B mitä hiukkaselle A on tehty. Kun sitten suuren mittausjoukon tuloksia myöhemmin verrataan, huomataan täydel linen korrelaatio hiukkasten A ja B mittaustuloksissa. Toisen hiukkasen havainto siis määrää toisen hiukkasen kvantimekaanisen tilan, olivatpa hiukkaset kuinka kaukana toisistaan hyvänsä.
On hassu ajatus, että hiukkanen tekisi jonkun havainnon, josta se toista tiedottaisi.
Esimerkki ns. nollatutkimuksesta.
Todellinen tutkija tutkisi josko ruotsinkielisissä rannikkokunnissa RKP:n kannatus olisi tilastollisesti merkitsevästi poikkeavaa. Ja hakisi tähän jonkun järjellisen selityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko siis tietoisuus tipahtaa kyydistä, jos vaikkapa ajaa autolla tarpeeksi kovaa?
Kyllä jos törmää johonkin.
Kari Enqvist kommentoi, jos haamuja olisi olemassa, niin ne sinkoutuisivat pois meidän maailmastamme, koska maapallo liikkuu avaruudessa yli 30000km/h nopeudella....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelet. Ensinnäkin artikkelissa puhutaan vain yhdestä tutkijasta. Ja toisekseen artikkelissa ei sanota että ko. tutkija sanoo että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta (tämä olisi todella todella vahva mielipide joka pitäisi todella vahvasti perustella) vaan että tutkija on sitä mieltä että tietoisuus on jotain maagista hevonpaskaa (oma tulkintani, artikkelissa käytetään muita sanoja), mikä on aivan eri väite.
Näitä panpsykismi- yms. hörhöjä löytyy kyllä. Ei se tarkoita että heillä olisi mitään fiksua sanottavaa. Tämän hörhön väitteet esim. kuolemanjälkeisestä elämästä ovat diibadaabaa vailla merkitystä, ja eivät ole millään tavalla tieteellisiä, kuten artikkelikin ihan suoraan sanoo.
Joka tapauksessa tietoisuus on aika-avaruudessa, ja osa aika-avaruutta. Aika-avaruuden ulkopuolella ei ole edes aikaa, tai mitään, mitä voisi käsitellä aika-avaruudesta käsin.
Tietoisuus, sielu on saanut olemassa olonsa, mahdollisuuden siihen sen kautta, mikä tulee esiin kaiken alussa.
Se on Aika-avaruus, siis itseasiassa Jumala, ja kuin häntä vielä kutsutaan oikealla nimellä, niin hän on Atum, yhdessä hänen kanssaan tuli esiin muun muassa myös emergenttinen avaruusaika, joka on mös Jumaluus, hanen nimensä on HeH ja parinsa HeHT.
"Egyptiläiset" jumaluudet paljastavat tai ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä tietoisuus ja aika-avaruus ovat.
Tästä huomataan, että koska Jumalan olemassaoloa, tai paremminkin sitä miksi Jumala, siis Aika-avaruus tuli tänne siten kuin tuli, ei voi ollenkaan ymmärtää, niin on edelleen totta se mitä Egyptiläisessä kuolleenkirjassa sanotaan: Minä olen hän, jota he katsovat kasvot punaisina.
Näin toisaalta Jumaluuden ulkopuolella ei ole mitään, mitä voisi ajatella siellä olevan, ja Jumalan voi ymmärtää vain jumaluutena.
Mutta kun Jumalasta puhutaan niin on yksi poikkeus. Pahuus itse.
t. Yläpuolinen
Vierailija kirjoitti:
Mitä edes tietoisuus on?
Jos ottaa LSD:tä niin koko tietoisuus muuttaa muotoaan. Ja tuohan on kuitenkin ihan vain molekyyli.
Tietoisuus on jotain minkä oikeanlaiset kemikaalit sekoittavat. Voisiko ajatella, että tietoisuus on jotain kemiallista - vaikuttavathan erilaiset hormonisuhteet vaikkapa nyt mielialoihinkin.
Tai persoonallisuuteen ylipäätään. Kyky tuottaa dopamiinia itse määrittelee aika paljon esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuudesta. Ihmiset ovat aika pitkälti kemiallisia laitoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelet. Ensinnäkin artikkelissa puhutaan vain yhdestä tutkijasta. Ja toisekseen artikkelissa ei sanota että ko. tutkija sanoo että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta (tämä olisi todella todella vahva mielipide joka pitäisi todella vahvasti perustella) vaan että tutkija on sitä mieltä että tietoisuus on jotain maagista hevonpaskaa (oma tulkintani, artikkelissa käytetään muita sanoja), mikä on aivan eri väite.
Näitä panpsykismi- yms. hörhöjä löytyy kyllä. Ei se tarkoita että heillä olisi mitään fiksua sanottavaa. Tämän hörhön väitteet esim. kuolemanjälkeisestä elämästä ovat diibadaabaa vailla merkitystä, ja eivät ole millään tavalla tieteellisiä, kuten artikkelikin ihan suoraan sanoo.
Joka tapauksessa tietoisuus on aika-avaruudessa, ja osa aika-avaruutta. Aika-avaruuden ulkopuolella ei ole edes aikaa, tai mitään, mitä voisi käsitellä aika-avaruudesta käsin.
Tietoisuus, sielu on saanut olemassa olonsa, mahdollisuuden siihen sen kautta, mikä tulee esiin kaiken alussa.
Se on Aika-avaruus, siis itseasiassa Jumala, ja kuin häntä vielä kutsutaan oikealla nimellä, niin hän on Atum, yhdessä hänen kanssaan tuli esiin muun muassa myös emergenttinen avaruusaika, joka on mös Jumaluus, hanen nimensä on HeH ja parinsa HeHT.
"Egyptiläiset" jumaluudet paljastavat tai ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä tietoisuus ja aika-avaruus ovat.
Tästä huomataan, että koska Jumalan olemassaoloa, tai paremminkin sitä miksi Jumala, siis Aika-avaruus tuli tänne siten kuin tuli, ei voi ollenkaan ymmärtää, niin on edelleen totta se mitä Egyptiläisessä kuolleenkirjassa sanotaan: Minä olen hän, jota he katsovat kasvot punaisina.
Näin toisaalta Jumaluuden ulkopuolella ei ole mitään, mitä voisi ajatella siellä olevan, ja Jumalan voi ymmärtää vain jumaluutena.
Mutta kun Jumalasta puhutaan niin on yksi poikkeus. Pahuus itse.
t. Yläpuolinen
Toisaalta Israelin Jumala toi kansansa pois Egyptistä ja on maan ja taivaan Luoja. Näytti myös voimansa Egyptiä vastaan. Raamatun mukaan.
Miten tämä on vielä mysteeri? Yksittäinen solu on tietoinen ja tietää siksi mitä sen pitää tehdä.
Sitten kun niitä soluja on enemmän yhteistyössä, niin syntyy sitä jopa kovapäisenkin ihmisen havaitsemaa tietoisuutta. Tämän ansiosta aivottomatkin eliöt voivat käyttäytyä tietoisesti. Mikään ei voi elää ilman tietoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä on vielä mysteeri? Yksittäinen solu on tietoinen ja tietää siksi mitä sen pitää tehdä.
Sitten kun niitä soluja on enemmän yhteistyössä, niin syntyy sitä jopa kovapäisenkin ihmisen havaitsemaa tietoisuutta. Tämän ansiosta aivottomatkin eliöt voivat käyttäytyä tietoisesti. Mikään ei voi elää ilman tietoisuutta.
No mitä se solun tietoisuus on? Mistä se tietää, mitä sen pitää tehdä, ja kuinka kauan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä edes tietoisuus on?
Jos ottaa LSD:tä niin koko tietoisuus muuttaa muotoaan. Ja tuohan on kuitenkin ihan vain molekyyli.
Tietoisuus on jotain minkä oikeanlaiset kemikaalit sekoittavat. Voisiko ajatella, että tietoisuus on jotain kemiallista - vaikuttavathan erilaiset hormonisuhteet vaikkapa nyt mielialoihinkin.
Tai persoonallisuuteen ylipäätään. Kyky tuottaa dopamiinia itse määrittelee aika paljon esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuudesta. Ihmiset ovat aika pitkälti kemiallisia laitoksia.
Mitä sielun silmillään näkee, mitä tekee, vaikuttaa siihen, mitä sielussa tapahtuu.
Kenelle sielu on silmänsä antanut, Jumalalle, vai itse pahuudelle.......
t. Tuo vielä ylempänä oleva joka kirjoitti Atumista ja Aika-avaruudesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä edes tietoisuus on?
Jos ottaa LSD:tä niin koko tietoisuus muuttaa muotoaan. Ja tuohan on kuitenkin ihan vain molekyyli.
Tietoisuus on jotain minkä oikeanlaiset kemikaalit sekoittavat. Voisiko ajatella, että tietoisuus on jotain kemiallista - vaikuttavathan erilaiset hormonisuhteet vaikkapa nyt mielialoihinkin.
Tai persoonallisuuteen ylipäätään. Kyky tuottaa dopamiinia itse määrittelee aika paljon esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuudesta. Ihmiset ovat aika pitkälti kemiallisia laitoksia.
Tämä ei poista kysymystä. Mitä kemikaalit "sekoittaisivat"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko siis tietoisuus tipahtaa kyydistä, jos vaikkapa ajaa autolla tarpeeksi kovaa?
Kyllä jos törmää johonkin.
Kari Enqvist kommentoi, jos haamuja olisi olemassa, niin ne sinkoutuisivat pois meidän maailmastamme, koska maapallo liikkuu avaruudessa yli 30000km/h nopeudella....
Mistä haamuista hän puhui?
Aika heppoista juttua tuo artikkeli. Tietoisuutta oikeasti tutkitaan, joten kirjastosta voi lainata kirjoja aiheesta. Olen ollut tekemisissä aivoistaan sairastuneiden ihmisten kanssa ja kyllä siinä on huomannut, että niin kivaa kuin pään ulkopuolinen tietoisuus voisi ollakin, niin kyllä se tietoisuus siellä aivoissa piilee. Kun aivot eivät enää toimi kunnolla, niin tietoisuus on erilaista. Ei mikään ulkoinen tietoisuus hyppää ihmisen päähän, vaan kaikki muuttuu ja katoaa, muistot, tuskat, tieto ja viisaus. Lämpö ja rakkaus ja niiden tarve jää loppuun asti. Ihminen on maallinen olento ja se, mikä maasta on, se myöskin maaksi muuttuu ja maahan jää, kun elämä päättyy. Tosin tietysti elämän kipinä on mystinen ja selittämätön asia sinänsä. Että mistä elämä joskus alkoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelet. Ensinnäkin artikkelissa puhutaan vain yhdestä tutkijasta. Ja toisekseen artikkelissa ei sanota että ko. tutkija sanoo että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta (tämä olisi todella todella vahva mielipide joka pitäisi todella vahvasti perustella) vaan että tutkija on sitä mieltä että tietoisuus on jotain maagista hevonpaskaa (oma tulkintani, artikkelissa käytetään muita sanoja), mikä on aivan eri väite.
Näitä panpsykismi- yms. hörhöjä löytyy kyllä. Ei se tarkoita että heillä olisi mitään fiksua sanottavaa. Tämän hörhön väitteet esim. kuolemanjälkeisestä elämästä ovat diibadaabaa vailla merkitystä, ja eivät ole millään tavalla tieteellisiä, kuten artikkelikin ihan suoraan sanoo.
Joka tapauksessa tietoisuus on aika-avaruudessa, ja osa aika-avaruutta. Aika-avaruuden ulkopuolella ei ole edes aikaa, tai mitään, mitä voisi käsitellä aika-avaruudesta käsin.
Tietoisuus, sielu on saanut olemassa olonsa, mahdollisuuden siihen sen kautta, mikä tulee esiin kaiken alussa.
Se on Aika-avaruus, siis itseasiassa Jumala, ja kuin häntä vielä kutsutaan oikealla nimellä, niin hän on Atum, yhdessä hänen kanssaan tuli esiin muun muassa myös emergenttinen avaruusaika, joka on mös Jumaluus, hanen nimensä on HeH ja parinsa HeHT.
"Egyptiläiset" jumaluudet paljastavat tai ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä tietoisuus ja aika-avaruus ovat.
Tästä huomataan, että koska Jumalan olemassaoloa, tai paremminkin sitä miksi Jumala, siis Aika-avaruus tuli tänne siten kuin tuli, ei voi ollenkaan ymmärtää, niin on edelleen totta se mitä Egyptiläisessä kuolleenkirjassa sanotaan: Minä olen hän, jota he katsovat kasvot punaisina.
Näin toisaalta Jumaluuden ulkopuolella ei ole mitään, mitä voisi ajatella siellä olevan, ja Jumalan voi ymmärtää vain jumaluutena.
Mutta kun Jumalasta puhutaan niin on yksi poikkeus. Pahuus itse.
t. Yläpuolinen
Olet väärässä. Jumala on kaikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Aika heppoista juttua tuo artikkeli. Tietoisuutta oikeasti tutkitaan, joten kirjastosta voi lainata kirjoja aiheesta. Olen ollut tekemisissä aivoistaan sairastuneiden ihmisten kanssa ja kyllä siinä on huomannut, että niin kivaa kuin pään ulkopuolinen tietoisuus voisi ollakin, niin kyllä se tietoisuus siellä aivoissa piilee. Kun aivot eivät enää toimi kunnolla, niin tietoisuus on erilaista. Ei mikään ulkoinen tietoisuus hyppää ihmisen päähän, vaan kaikki muuttuu ja katoaa, muistot, tuskat, tieto ja viisaus. Lämpö ja rakkaus ja niiden tarve jää loppuun asti. Ihminen on maallinen olento ja se, mikä maasta on, se myöskin maaksi muuttuu ja maahan jää, kun elämä päättyy. Tosin tietysti elämän kipinä on mystinen ja selittämätön asia sinänsä. Että mistä elämä joskus alkoi.
Kuka on sanonut, että jokin hyppäisi päähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelet. Ensinnäkin artikkelissa puhutaan vain yhdestä tutkijasta. Ja toisekseen artikkelissa ei sanota että ko. tutkija sanoo että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta (tämä olisi todella todella vahva mielipide joka pitäisi todella vahvasti perustella) vaan että tutkija on sitä mieltä että tietoisuus on jotain maagista hevonpaskaa (oma tulkintani, artikkelissa käytetään muita sanoja), mikä on aivan eri väite.
Näitä panpsykismi- yms. hörhöjä löytyy kyllä. Ei se tarkoita että heillä olisi mitään fiksua sanottavaa. Tämän hörhön väitteet esim. kuolemanjälkeisestä elämästä ovat diibadaabaa vailla merkitystä, ja eivät ole millään tavalla tieteellisiä, kuten artikkelikin ihan suoraan sanoo.
Joka tapauksessa tietoisuus on aika-avaruudessa, ja osa aika-avaruutta. Aika-avaruuden ulkopuolella ei ole edes aikaa, tai mitään, mitä voisi käsitellä aika-avaruudesta käsin.
Tietoisuus, sielu on saanut olemassa olonsa, mahdollisuuden siihen sen kautta, mikä tulee esiin kaiken alussa.
Se on Aika-avaruus, siis itseasiassa Jumala, ja kuin häntä vielä kutsutaan oikealla nimellä, niin hän on Atum, yhdessä hänen kanssaan tuli esiin muun muassa myös emergenttinen avaruusaika, joka on mös Jumaluus, hanen nimensä on HeH ja parinsa HeHT.
"Egyptiläiset" jumaluudet paljastavat tai ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä tietoisuus ja aika-avaruus ovat.
Tästä huomataan, että koska Jumalan olemassaoloa, tai paremminkin sitä miksi Jumala, siis Aika-avaruus tuli tänne siten kuin tuli, ei voi ollenkaan ymmärtää, niin on edelleen totta se mitä Egyptiläisessä kuolleenkirjassa sanotaan: Minä olen hän, jota he katsovat kasvot punaisina.
Näin toisaalta Jumaluuden ulkopuolella ei ole mitään, mitä voisi ajatella siellä olevan, ja Jumalan voi ymmärtää vain jumaluutena.
Mutta kun Jumalasta puhutaan niin on yksi poikkeus. Pahuus itse.
t. Yläpuolinen
Toisaalta Israelin Jumala toi kansansa pois Egyptistä ja on maan ja taivaan Luoja. Näytti myös voimansa Egyptiä vastaan. Raamatun mukaan.
Israelin Jumala nöyristelee hulluuden entiteetin kanssa maailmassa, Israelin jumala kumartelee pysyvää kärsimystä maailmassa. Ehkäpä, koska kärsimyksensä on ikuisuudessaankin pysyvä. Siinä olematon voimansa jättää ainoastaan hyvä jaljelle. Tai sitten voimansa tulee esiin tuskan, hammasten kiristyksen tuottajana, hyväksyjänä koska ei sitä tuhoa.
"Egyptiläinen teologia" on parempi.
t. Tuo sama joka jo sanoi itseään yläpuoliuseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelet. Ensinnäkin artikkelissa puhutaan vain yhdestä tutkijasta. Ja toisekseen artikkelissa ei sanota että ko. tutkija sanoo että aivot eivät voi synnyttää tietoisuutta (tämä olisi todella todella vahva mielipide joka pitäisi todella vahvasti perustella) vaan että tutkija on sitä mieltä että tietoisuus on jotain maagista hevonpaskaa (oma tulkintani, artikkelissa käytetään muita sanoja), mikä on aivan eri väite.
Näitä panpsykismi- yms. hörhöjä löytyy kyllä. Ei se tarkoita että heillä olisi mitään fiksua sanottavaa. Tämän hörhön väitteet esim. kuolemanjälkeisestä elämästä ovat diibadaabaa vailla merkitystä, ja eivät ole millään tavalla tieteellisiä, kuten artikkelikin ihan suoraan sanoo.
Joka tapauksessa tietoisuus on aika-avaruudessa, ja osa aika-avaruutta. Aika-avaruuden ulkopuolella ei ole edes aikaa, tai mitään, mitä voisi käsitellä aika-avaruudesta käsin.
Tietoisuus, sielu on saanut olemassa olonsa, mahdollisuuden siihen sen kautta, mikä tulee esiin kaiken alussa.
Se on Aika-avaruus, siis itseasiassa Jumala, ja kuin häntä vielä kutsutaan oikealla nimellä, niin hän on Atum, yhdessä hänen kanssaan tuli esiin muun muassa myös emergenttinen avaruusaika, joka on mös Jumaluus, hanen nimensä on HeH ja parinsa HeHT.
"Egyptiläiset" jumaluudet paljastavat tai ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä tietoisuus ja aika-avaruus ovat.
Tästä huomataan, että koska Jumalan olemassaoloa, tai paremminkin sitä miksi Jumala, siis Aika-avaruus tuli tänne siten kuin tuli, ei voi ollenkaan ymmärtää, niin on edelleen totta se mitä Egyptiläisessä kuolleenkirjassa sanotaan: Minä olen hän, jota he katsovat kasvot punaisina.
Näin toisaalta Jumaluuden ulkopuolella ei ole mitään, mitä voisi ajatella siellä olevan, ja Jumalan voi ymmärtää vain jumaluutena.
Mutta kun Jumalasta puhutaan niin on yksi poikkeus. Pahuus itse.
t. Yläpuolinen
Olet väärässä. Jumala on kaikkeus.
"Olet väärässä. Jumala on kaikkeus"
Siis vielä uudelleen:
Siis juurihan sanoin, että Jumala, siis Aika-avaruus on sitä, miten jumala tuli tänne. Aika-avaruus on kaikkeus.
t. Siis olen sama, joka jo sanoi itseään Yläpuoliseksi
Niitä tarvitaan erojen kokemiseen.