Lue keskustelun säännöt.
Kerrotko puolisolle jos ihastut toiseen ilman aietta tehdä asialle mitään?
18.09.2020 |
Mun puoliso kertoo mulle. Mutta mä en uskalla kertoa.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan kerro.
Ei ihastuminen työkaveriin tai vastaavaan tarkoita sitä, että oma, pitkä liitto olisi huono. Se on vähän samaa kuin ne ensimmäiset kaukoihastumiset julkkiksiin joskus esiteininä. Pientä viatonta ja turvallista tehosteväriä neutraalin väriseen arkeen.
Aikuisen lähi-ihastumisessa on vastuu olla ruokkimatta asiaa. Siinä missä julkkiksen kohdalla ei saa mitään vahinkoa aikaiseksi kellekään, aikuisilla voi mennä pari avioliittoa ja noin neljän lapsen perheet uusiksi. Ei kannata lähteä siihen vain siksi, että työkaverilla on kivat jutut ja ihanat silmät.
Miksi kukaan haluaa sitä neutraalia arkea?
Kuka sinä olet sanomaan milloin ei kannata lähteä "hajoittamaan" perhettä? Vaimot pitävät aina itseään muiden naisten yläpuolella. Totuus on se, että ihan oikeasti voi sattua niin, että puoliso törmää itselleen parempaan vaihtoehtoon ja ihastuu täysillä. Ei vain sen takia, että jollain on kauniit silmät ja hyvät jutut. Törkeää muiden naisten vähättelyä tuollainen asenne.
Koska neutraali arki on parasta. Sulla ei ehkä ole kokemusta pitkästä ja hyvästä suhteesta. Alkuhuumaa/rakastumista ei kertakaikkisesti pysty pitämään määräänsä enempää yllä. Suhteen kuuluu kypsyä arkiseksi rakastamiseksi. Tästä on paljon tieteellistä tutkimusta, mutta koska ei ole omaa alaani, en lähde kaivelemaan sinulle lähdeviitteitä. Pienellä hakemisella löydät itsekin, jos tiedät kuinka tutkimuksia etsitään.
On niitä, jotka eivät kestä sitä/ajattelevat neutraalin arjen tarkoittavan sitä, että suhde ei enää toimi. Sitten erotaan, ihastutaan uuteen tyyppiin ja taas hetken päästä erotaan. Aika surullista, koska tuolla tavalla ei koskaan saa sitä hyvää suhdetta, se on aina vain max parin vuoden suhteesta toiseen hyppimistä. Se alkaa syödä itsetuntoakin.
Minä voin sanoa vain omasta puolestani, että en hajota kenenkään avioliittoja, en varsinkaan omaani, ihastumisen vuoksi. Sinä voit sanoa omasta puolestasi jotain muuta - ja mahdollisesti hajottaa minun avioliittoni.
Kyllä joo, useimmille se neutraali arki tuntuu olevan niin mielekästä, että täytyy piristyksenä käydä pökkimässä välissä muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kerron aina mun miehelle kun hän on ihastunut toiseen mieheen :D Mieheni on tällainen bromance-tyyppi. En ole ihastunut keneenkään suhteemme aikana, eikä mies muihin kuin toisiin miehiin.
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Ei, koska katsomisesta saa riittävästi. Tietää, että koskemisesta seuraisi sen hetken tosi hyvää, mutta sen jälkeen tosi paljon pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Maailma nyt vain on sellainen, että ei saa koskea kaikkiin, keihin haluaisi.
Minä ainakin haluaisin kuulla, jos kumppanini olisi ihastunut toiseen ja kertoisin saman itsekin. En tietenkään loukkaantuisi, koska jos ei ole aikomusta mennä pidemmälle niin ei se ihastuminen väärin ole. Ei tunteille mitään mahda ja ihan tervettä on välillä viehättyä muistakin kuin kumppanista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Miksi söisi? Entä jos tunnustaa tunteensa, vaihtaa lennosta ja uusi hylkää kun ei toimikkaan? Siinä vasta syö kun hajotti perheensä ja työpaikalla ei kehtaa olla, kun kaikki teitävät tämän. Aikuinen ihminen pystyy pitämään himonsa ja tunteensa kurissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Maailma nyt vain on sellainen, että ei saa koskea kaikkiin, keihin haluaisi.
Vaikka molemmat haluaisi? Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Maailma nyt vain on sellainen, että ei saa koskea kaikkiin, keihin haluaisi.
Vaikka molemmat haluaisi? Surullista.
Siitäpäs vasta soppa syntyisi, jos alkaisin kesken työpäivän panemaan työkaveria siinä keskellä avokonttoria samalla kun muut työkaverit, asiakkaat, pomo ja pomon koira katselevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Maailma nyt vain on sellainen, että ei saa koskea kaikkiin, keihin haluaisi.
Vaikka molemmat haluaisi? Surullista.
Mä haluaisin myös elää pelkkiä hampurilaisia ja karkkia syöden, koska ne nyt vaan maistuvat hyvälle, mutta en kuitenkaa elä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Miksi söisi? Entä jos tunnustaa tunteensa, vaihtaa lennosta ja uusi hylkää kun ei toimikkaan? Siinä vasta syö kun hajotti perheensä ja työpaikalla ei kehtaa olla, kun kaikki teitävät tämän. Aikuinen ihminen pystyy pitämään himonsa ja tunteensa kurissa.
Hehheh, niin - näinhän se aina mammojen mielessä menee. Uusi ei ole KOSKAAN parempi ja aina tulee olemaan ero edessä jos lähtee toisen matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä kertoisi ..
Zinc
En kuitenkaan usko, että sellaista tapahtuisi. Koska olen rationaalinen eläin, enkä näe siinä mitään hyötyjä.
Et uskoisi että koskaan sinulla olisi puoliso vai mitä siis et usko?
En usko, että sulla on aivoja.
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Miksi söisi? Entä jos tunnustaa tunteensa, vaihtaa lennosta ja uusi hylkää kun ei toimikkaan? Siinä vasta syö kun hajotti perheensä ja työpaikalla ei kehtaa olla, kun kaikki teitävät tämän. Aikuinen ihminen pystyy pitämään himonsa ja tunteensa kurissa.
Hehheh, niin - näinhän se aina mammojen mielessä menee. Uusi ei ole KOSKAAN parempi ja aina tulee olemaan ero edessä jos lähtee toisen matkaan.
Joskus ovat, yleensä ei. Uusperheiden tilastollinen ennuste on huonompi kuin ydinperheiden. Yksilötasolla ei kerro mitään, mutta kokonaisuutena näin.
Panen heti kakkoseen niin ei ole raskausvaaraa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Maailma nyt vain on sellainen, että ei saa koskea kaikkiin, keihin haluaisi.
Vaikka molemmat haluaisi? Surullista.
Mä haluaisin myös elää pelkkiä hampurilaisia ja karkkia syöden, koska ne nyt vaan maistuvat hyvälle, mutta en kuitenkaa elä niin.
Mä luulen, että nämä on niitä ihmisiä, jotka elävät muiden odotusten mukaan, mutta alistuu johonkin, koska yhteiskunta niin odottaa. Eletään kieltäytymiskulttuurissa, koska instituutiot ja säännöt. Näille tuskin kannattaa ruveta selittämään syvällisemmin mitään ihmisten luonnollisesta sarja/- tai moniavioisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Miksi söisi? Entä jos tunnustaa tunteensa, vaihtaa lennosta ja uusi hylkää kun ei toimikkaan? Siinä vasta syö kun hajotti perheensä ja työpaikalla ei kehtaa olla, kun kaikki teitävät tämän. Aikuinen ihminen pystyy pitämään himonsa ja tunteensa kurissa.
Hehheh, niin - näinhän se aina mammojen mielessä menee. Uusi ei ole KOSKAAN parempi ja aina tulee olemaan ero edessä jos lähtee toisen matkaan.
Joskus ovat, yleensä ei. Uusperheiden tilastollinen ennuste on huonompi kuin ydinperheiden. Yksilötasolla ei kerro mitään, mutta kokonaisuutena näin.
Tuijottele sinä vain tilastoja ja taulukoita, niin minä jatkan elämääni vapaana säännöistä ja odotuksista.
En tietenkään. Miksi haluaisin pahoittaa hänen mielensä ohimenevän aivokemian oikuttelun takia? Enkä myöskään haluaisi hänen kertovan minulle, koska se sattuisi pahasti vaikka miten hyvin neutraalilla tasolla tiedän, että niitä kahden päivän "ihastuksia" tulee jokaiselle. En haluaisi alkaa vertailla itseäni miehen ihastukseen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen vetoa nykyiseen työkaveriini ja hän näyttää tuntevan samoin. Olen kuitenkin hyvässä pitkässä avioliitossa, eikä järjellä ajateltuna vaihtamalla paranisi. Tunteita nyt vain tulee, vaikken haluaisi. Mutta se, mihin voin vaikuttaa, on se, teenkö niille tunteille jotain. En aio tehdä. En aio kertoa puolisolle, enkä aio lähennellä työkaveria. Kun vain en juo itseäni känniin sen ihastuksen läsnäollessa niin pystyn olemaan tekemättä ihastuksen kanssa mitään sopimatonta.
Eikö tuo ihan oikeasti syö ihmistä ihan perkuleesti? Että katsoa saa muttei koskea. Sitten palataan sen saman vanhan naaman luo.
Miksi söisi? Entä jos tunnustaa tunteensa, vaihtaa lennosta ja uusi hylkää kun ei toimikkaan? Siinä vasta syö kun hajotti perheensä ja työpaikalla ei kehtaa olla, kun kaikki teitävät tämän. Aikuinen ihminen pystyy pitämään himonsa ja tunteensa kurissa.
Hehheh, niin - näinhän se aina mammojen mielessä menee. Uusi ei ole KOSKAAN parempi ja aina tulee olemaan ero edessä jos lähtee toisen matkaan.
Minä voin puhua vain omasta puolestani: Minulla ei ole mitään kiinnostusta muuttaa pois puolisoni ja omien lasteni luota työkaverin ja hänen lastensa luokse vain siksi, että just nyt haluaisin panna työkaveria. Ja joskus myöhemmin taas eri työkaveria. eri
Meillä meni näin, kun puoliso petti minua ja valehteli vuosia. Minä erehdyin kertomaan ihastuksesta, joka oli jo mennyt ohi, ei johtanut mihinkään, enkä edes jälkikäteen ymmärrä mitä koko tyypissä luulin nähneeni. Sen jälkeen olen saanut kuulla vain olevani maailman huonoin vaimo, pilanneeni puolisoni elämän, että minussa ei ole mitään hyvää, eikä mitään mitä voisi arvostaa... Kyllä olisi pitänyt olla hiljaa jostain merkityksettömästä ihastuksesta johonkin randomtyyppiin ja oikeastaan vituttaa jälkikäteen että ihastuin, koska kyse ei ollut siitä, että olisin tavannut jonkun huipputyypin, vaan enemmänkin jostain omasta kasvukriisistä ja sillä hetkellä huonossa jamassa olevasta parisuhteesta. No, tyhmyydestä kärsii, mutta kyllä vituttaa että puolisoni pitää minua tästä syystä täysin ihmisarvottomana, vaikka itse on pettänyt minua ja siitä huolimatta en ole tuominnut häntä, vaan olen yrittänyt ymmärtää ja olen antanut anteeksi, vaikka mielestäni hän toimikin väärin...