Hyvä kirjoitus pettämisestä, ajateltavaa mustavalkoille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?

Ehkä se on tietynlainen yksityisyyden loukkaus. Puolison pettäessä hän tavallaan päästää kolmannen osapuolen myös sinun intiimille alueelle. Jollekin vieraalle ihmiselle paljastuu teidän suhteenne kipeitä asioita. Et voi tietää, mitä puoliso on tälle toiselle kertonut etkä voi tietää, mitä se toinen kertoo muille. Se olisi ainakin minulle se suurin ongelma. 

Olen itse ollut parisuhteessa, jossa itse en halunnut koskea kumppaniini enää. Ymmärsin täysin, että hän kärsi tilanteesta ja itsekseni hyväksyin, että saattaa päätyä pettämään. Hän ei koskaan tietääkseni näin tehnyt ja siitä olen kyllä kiitollinen. Eniten tosiaan olisi loukannut se, että joku muu saisi tietää suhteemme tilan ja mahdollisesti ehkä nauranut minun haluttomuudelleni. Sellaista nöyryytystä en olisi kestänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?

Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.

Jos ei ole koskaan tällaisia sopimuksia tehty, eikä asiasta puhuttu? Ex ei koskaan pettänyt, mutta pakko kommentoida, että olisi ollut pienin paha. Luottamus meni todella pahasti monin muin keinoin, kesti vuosia, että opin luottamaan seuraavaan kumppaniin edes arjen pienissä asioissa.

Naiset eivät näköjään tajua miesten ajattelusta mitään. Miehelle ei ole olemassakaan suurempaa häpeää kuin nainen, joka antaa vieraan miehen kyrvän tunkeutua sisälleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Ei kukaan edes kiistä etteikö pettäminen olisi väärin. Sinä et ymmärrä edes mistä puhutaan. Nyt on kyse siitä, että moni ihminen tekee väärin joskus ja monin eri tavoin eikä näissä tapauksissa usein ole kyse siitä että toinen olisi täydellinen ja toinen moraaliton väärintekijä, vaan että siinä suhteessa on jo kasautunut monta asiaa väärin molemmin puolin kunnes tilanne eskaloituu esim. pettämiseen. Mistään validoinnista ei ole kyse, vaan ymmärtämisestä. Missään tilanteessa ei lisäksi ole yhtä ainutta moraalisääntöä ehdottomana ja ylimmäisenä, vaan ihminen painiskelee monien ristiriitaisten moraaliseikkojen välillä tunteiden ristiaallokossa. 

Pettäminen ja siihen johtanut tilanne on usein se laukaiseva tai käänteentekevä hetki, jolloin ja jonka jälkeen vasta ymmärtää, että se oma suhde on niin heikolla pohjalla, että on joko syytä aloittaa sen selvittäminen tai että siitä ei voi enää selvitä. Vasta se avaa silmät ymmärtämään, että tunteita ei ole tai ne suuntautuvat ennemmin muualle. 

Älyllisesti epärehellistä ensin selitellä pettämistään huonolla suhteella ja sitten simsalabim tajuta pettämisen myötä ,että olenpa huonossa suhteessa. Vai mitä?

Ihan turha mitään ajopuu teorioita tähän kehitellä. Pettäjä voi aina valita pettääkö vai selvittääkö sen entisen suhteen ensin asiallisesti. Pettäminen on pelkurin ja luuserin valinta. Se helpoin tie. En voinut mitään, oli pakko pettää kun kumppani sitä tätä ja märinää märinää.

Ihmisellä on ihan vapaa tahto valita tekeekö väärin vai oikein. Virheitä toki sattuu, mutta kyllä pettäminen on ihan tietoinen päätös tehdä väärin. Miksi tuntuu olevan niin kovin vaikeaa kantaa se vastuu oman alapään kutinasta?

Tuo sinun moralisoiva änkkä jänkkä tulkutus tässä on älyllisesti epärehellistä. Sinä vetoat jyrkkiin yksioikoisiin sääntöihin vaikka sulle on yrittänyt useampi selittää, että ihmisen mieli ei ole tuollainen simppeli laskukone jollaisena sitä yrität esittää. Ehkä sinä olet semmoinen poikkeusyksilö, mutta ihmisiä on moneen lähtöön. 

Ihmetyttää nämä pettävät äidit, joiden perustelu on se etteivät saa läheisyyttä omalta mieheltään, mutta eivät halua erota. Olen miehenä törmännyt useampaankin tällaiseen tapaukseen ja tullut siihen päätelmään etteivät nämä naiset uskalla myöntää itselleen että ovat perheenperustamiskiimassaan tehneet väärän valinnan. Sen oikean puolison etsimiseen kannattaisi nähdä enemmän vaivaa, eikä mennä nopeinta reittiä.

Vierailija kirjoitti:

Sami on varmaan ihan hyvällä asialla muistutella läheisyyden tärkeydestä ja suhteen vaalimisesta, mutta hänen retoriikkansa on täynnä olkiukkoja (se, että joku tuomitsee pettämisen, ei tarkoita että liputtaisi välinpitämättömyyden puolesta) ja ylimalkaista tunteisiin vetoamista, yksinkertaistusta jossa jokainen parisuhde jossa petetään on huonossa jamassa, sekä etenkin tätä joku-muu-on-pahempaa tyyppistä logiikkaa, jossa pettämistä ei saisi tuomita koska jokin muu (hänestä) on pahempaa pettämistä... En tuota kirjoituksessa ollutta esimerkkiäkään niele, ihmiset kun tarvitsee eri määriä läheisyyttä henkisesti ja fyysisesti eri aikoina elämässään, toista ei voi siis tuomita keskustelematta tällaisesta. Jos ratkaisuja ei löydy ja suhteessaan on onneton, lopettaa suhteen.

Eikös tämä jätkä ole se, joja on jo yseamnan ämmän pukannut paksuksi ja jättänyt kun ei muija raskaana ja muksuista vastuussa okevana jaksa passata ja palvoa häntä. Mielestäni kyllä tosi sika. Sitten pestään omaatuntoa syyttelemällä sitä kumppania huomioinnin puutteesta ja tällä oikeutetaan oma pettäminen. Kysyä voi minkä panoksen tämä pettäjä itse antoi kumppaninsa ja perheensä hyvinvointiin,?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?

Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.

Parisuhde on usein laaja kokoelma monia sopimuksia. Ei mikään yksinkertainen seksuaalisen kanssakäymisen eksplisiittisyyslauseke. Sopimus on rikottu jo sillä, jos hylkää toisen emotionaalisesti. Sen jälkeen on turha vedota sopimusrikkomukseen, jos toinen reagoi tähän rikkoen uusia pykäliä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää nämä pettävät äidit, joiden perustelu on se etteivät saa läheisyyttä omalta mieheltään, mutta eivät halua erota. Olen miehenä törmännyt useampaankin tällaiseen tapaukseen ja tullut siihen päätelmään etteivät nämä naiset uskalla myöntää itselleen että ovat perheenperustamiskiimassaan tehneet väärän valinnan. Sen oikean puolison etsimiseen kannattaisi nähdä enemmän vaivaa, eikä mennä nopeinta reittiä.

Jälkiviisautta helpompi viisauden laji on ainoastaan huudella mantereelta kun merellä sattuu haveri.

Anteeksi nyt vain ap, mutta tuo ah niin ihkun syvällinen sarjapettäjä ei ole ihan henkisesti terve, eikä hänen havaintojaan parisuhteesta todellakaan kannata pitää elämän ohjenuorana. Käsittämätöntä, että herran annetaan edelleen pitää blogia virallisen kustantamon sivuilla. Ja vielä käsittämättömämpää, että tuota blogia jotkut vielä tosissaan lukevat ja pitävät herran ajatuksia jotenkin tosi hienoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?

Se rikkoo dominanssin illuusion. Se osoittaa, että toinen osapuoli suhteessa ei olekaan alistettu hyödyke, vaan omaa ihan omia tarpeita ja on valmis toimimaan niiden eteen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on niin totta. Harvassa on ne pettämiset joissa vikaa ei olisi parisuhteen molemmissa osapuolissa.

Pettämisessä vika on vain toisessa osapuolessa.

Hyi helvetti - taasko tuon kirjoitustaidottoman, parisuhteissaan säännöllisesti ryssivän narsistisen kokin suoltoa! Eikö muita okseta tuo äijä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää nämä pettävät äidit, joiden perustelu on se etteivät saa läheisyyttä omalta mieheltään, mutta eivät halua erota. Olen miehenä törmännyt useampaankin tällaiseen tapaukseen ja tullut siihen päätelmään etteivät nämä naiset uskalla myöntää itselleen että ovat perheenperustamiskiimassaan tehneet väärän valinnan. Sen oikean puolison etsimiseen kannattaisi nähdä enemmän vaivaa, eikä mennä nopeinta reittiä.

Jälkiviisautta helpompi viisauden laji on ainoastaan huudella mantereelta kun merellä sattuu haveri.

Toki on, mutta ei se poista sitä ihmetyksen määrää miten moni nainen on tehnyt aivan väärän valinnan, kun on ollut pakko saada perhe. Sama varmasti pätee myös miehiin, mutta sinkkuaikoina tuli baareissa ja työelämässä vastaan paljon naisia, jotka kaipaavat läheisyyttä, kosketusta ja henkistä yhteyttä, kun sitä ei ole kotona. Kuitenkaan eivät ole valmiit eroamaan, mikä minusta on typerää. Kyllä ne lapsetkin huomaa etteivät vanhemmat, tai toinen vanhemmista, haluaisi olla yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Ei kukaan edes kiistä etteikö pettäminen olisi väärin. Sinä et ymmärrä edes mistä puhutaan. Nyt on kyse siitä, että moni ihminen tekee väärin joskus ja monin eri tavoin eikä näissä tapauksissa usein ole kyse siitä että toinen olisi täydellinen ja toinen moraaliton väärintekijä, vaan että siinä suhteessa on jo kasautunut monta asiaa väärin molemmin puolin kunnes tilanne eskaloituu esim. pettämiseen. Mistään validoinnista ei ole kyse, vaan ymmärtämisestä. Missään tilanteessa ei lisäksi ole yhtä ainutta moraalisääntöä ehdottomana ja ylimmäisenä, vaan ihminen painiskelee monien ristiriitaisten moraaliseikkojen välillä tunteiden ristiaallokossa. 

Pettäminen ja siihen johtanut tilanne on usein se laukaiseva tai käänteentekevä hetki, jolloin ja jonka jälkeen vasta ymmärtää, että se oma suhde on niin heikolla pohjalla, että on joko syytä aloittaa sen selvittäminen tai että siitä ei voi enää selvitä. Vasta se avaa silmät ymmärtämään, että tunteita ei ole tai ne suuntautuvat ennemmin muualle. 

Älyllisesti epärehellistä ensin selitellä pettämistään huonolla suhteella ja sitten simsalabim tajuta pettämisen myötä ,että olenpa huonossa suhteessa. Vai mitä?

Ihan turha mitään ajopuu teorioita tähän kehitellä. Pettäjä voi aina valita pettääkö vai selvittääkö sen entisen suhteen ensin asiallisesti. Pettäminen on pelkurin ja luuserin valinta. Se helpoin tie. En voinut mitään, oli pakko pettää kun kumppani sitä tätä ja märinää märinää.

Ihmisellä on ihan vapaa tahto valita tekeekö väärin vai oikein. Virheitä toki sattuu, mutta kyllä pettäminen on ihan tietoinen päätös tehdä väärin. Miksi tuntuu olevan niin kovin vaikeaa kantaa se vastuu oman alapään kutinasta?

Tuo sinun moralisoiva änkkä jänkkä tulkutus tässä on älyllisesti epärehellistä. Sinä vetoat jyrkkiin yksioikoisiin sääntöihin vaikka sulle on yrittänyt useampi selittää, että ihmisen mieli ei ole tuollainen simppeli laskukone jollaisena sitä yrität esittää. Ehkä sinä olet semmoinen poikkeusyksilö, mutta ihmisiä on moneen lähtöön. 

Ihmisen mieli toimii juuri niinkuin ihminen itse haluaa. Kehittyneenpänä olentona ihmisellä on valta mieleensä. Asiat nyt vaan ei tapahdu hupsis vaan. Aina tehdään valintoja Ihmisen arvot ohjaavat käytöstä valintatilanteissa. Normaaleilla ihmisillä on kontrolli liskoaivoihinsa. Ilmeisesti sitten ei kaikilla. Tai ainakin on mukavampi esittää uhria. Olen pskassa suhteessa ja kumppani ei sitä ja tätä ja pakottaa minut pettämään. Sen sijaan että kantaisi itse vastuunsa osuudestaan tähään pskaan suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää nämä pettävät äidit, joiden perustelu on se etteivät saa läheisyyttä omalta mieheltään, mutta eivät halua erota. Olen miehenä törmännyt useampaankin tällaiseen tapaukseen ja tullut siihen päätelmään etteivät nämä naiset uskalla myöntää itselleen että ovat perheenperustamiskiimassaan tehneet väärän valinnan. Sen oikean puolison etsimiseen kannattaisi nähdä enemmän vaivaa, eikä mennä nopeinta reittiä.

Jälkiviisautta helpompi viisauden laji on ainoastaan huudella mantereelta kun merellä sattuu haveri.

Toki on, mutta ei se poista sitä ihmetyksen määrää miten moni nainen on tehnyt aivan väärän valinnan, kun on ollut pakko saada perhe. Sama varmasti pätee myös miehiin, mutta sinkkuaikoina tuli baareissa ja työelämässä vastaan paljon naisia, jotka kaipaavat läheisyyttä, kosketusta ja henkistä yhteyttä, kun sitä ei ole kotona. Kuitenkaan eivät ole valmiit eroamaan, mikä minusta on typerää. Kyllä ne lapsetkin huomaa etteivät vanhemmat, tai toinen vanhemmista, haluaisi olla yhdessä. 

No kas kun tämä "väärä valinta" on just sitä jälkiviisautta tai ulkopuolista besserwisseröintiä. Jälkikäteen osaa ihan itsekin ihmetellä valintojaan, mutta ymmärrä nyt, että etukäteen ei voi tuntea toista eikä voi ennustaa vuosien tai vuosikymmenien mittaista parisuhdedynamiikan ja elämän ylipäänsä kehittymistä, kun ihmiset muuttuu ja jopa satunnaisia asioita merkittävästi vaikuttaa. Valinta tehdään tunteella ja eroanalyysit jälkikäteen järjellä. 

Mikä siinä muuten oikein on, että pahimmat kaksinaamaiset teeskentelijät ja tekopyhät limanuljaskat ovat noita jeesustelevia feministimiehiä? Susia lampaan vaatteissa? Etovinta sakkia mitä osaan edes kuvitella.

Pettäjä on aina uhri. Petetty haluaa uhriutua ja kääntää veistä haavassa koska on kateellinen.

Terveisin: pettäjä, narsisti, herrasmies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Ei kukaan edes kiistä etteikö pettäminen olisi väärin. Sinä et ymmärrä edes mistä puhutaan. Nyt on kyse siitä, että moni ihminen tekee väärin joskus ja monin eri tavoin eikä näissä tapauksissa usein ole kyse siitä että toinen olisi täydellinen ja toinen moraaliton väärintekijä, vaan että siinä suhteessa on jo kasautunut monta asiaa väärin molemmin puolin kunnes tilanne eskaloituu esim. pettämiseen. Mistään validoinnista ei ole kyse, vaan ymmärtämisestä. Missään tilanteessa ei lisäksi ole yhtä ainutta moraalisääntöä ehdottomana ja ylimmäisenä, vaan ihminen painiskelee monien ristiriitaisten moraaliseikkojen välillä tunteiden ristiaallokossa. 

Pettäminen ja siihen johtanut tilanne on usein se laukaiseva tai käänteentekevä hetki, jolloin ja jonka jälkeen vasta ymmärtää, että se oma suhde on niin heikolla pohjalla, että on joko syytä aloittaa sen selvittäminen tai että siitä ei voi enää selvitä. Vasta se avaa silmät ymmärtämään, että tunteita ei ole tai ne suuntautuvat ennemmin muualle. 

Älyllisesti epärehellistä ensin selitellä pettämistään huonolla suhteella ja sitten simsalabim tajuta pettämisen myötä ,että olenpa huonossa suhteessa. Vai mitä?

Ihan turha mitään ajopuu teorioita tähän kehitellä. Pettäjä voi aina valita pettääkö vai selvittääkö sen entisen suhteen ensin asiallisesti. Pettäminen on pelkurin ja luuserin valinta. Se helpoin tie. En voinut mitään, oli pakko pettää kun kumppani sitä tätä ja märinää märinää.

Ihmisellä on ihan vapaa tahto valita tekeekö väärin vai oikein. Virheitä toki sattuu, mutta kyllä pettäminen on ihan tietoinen päätös tehdä väärin. Miksi tuntuu olevan niin kovin vaikeaa kantaa se vastuu oman alapään kutinasta?

Tuo sinun moralisoiva änkkä jänkkä tulkutus tässä on älyllisesti epärehellistä. Sinä vetoat jyrkkiin yksioikoisiin sääntöihin vaikka sulle on yrittänyt useampi selittää, että ihmisen mieli ei ole tuollainen simppeli laskukone jollaisena sitä yrität esittää. Ehkä sinä olet semmoinen poikkeusyksilö, mutta ihmisiä on moneen lähtöön. 

Ihmisen mieli toimii juuri niinkuin ihminen itse haluaa. Kehittyneenpänä olentona ihmisellä on valta mieleensä. Asiat nyt vaan ei tapahdu hupsis vaan. Aina tehdään valintoja Ihmisen arvot ohjaavat käytöstä valintatilanteissa. Normaaleilla ihmisillä on kontrolli liskoaivoihinsa. Ilmeisesti sitten ei kaikilla. Tai ainakin on mukavampi esittää uhria. Olen pskassa suhteessa ja kumppani ei sitä ja tätä ja pakottaa minut pettämään. Sen sijaan että kantaisi itse vastuunsa osuudestaan tähään pskaan suhteeseen.

Todella pahasti harhainen käsitys. Kauimpana oman mielensä ymmärtämisestä ovat tuollaiset, jotka kuvittelevat voivansa sitä hallita. Juuri tuollaiset ovat kaikkein eniten liskoaivojensa ohjailemia. Sääntöuskovaisuus ja egon harhainen kuvitelma kaikkivoipaisuudesta ovat sen piirteitä. 

Vierailija kirjoitti:

Noin täällä AV:lla ajatellaan. Pettäjä yksin on syyllinen. Vaikka toinen on yrittänyt vuosia keskustella, tulla torjutuksi, petetty on ollut itsekäs, tunnekylmä, ei ole suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan. Ei ole nähnyt kumppaniaan ja hänen tarpeitaan. Ja jos sitten toinen seksin ja läheisyyden kaipuussa sortuu pettämään petetty on yksin uhri, ja kaikki syy on pettäjässä.

Ei myönnetä että eroon vaaditaan aina kaksi.

Mutta en jaksa enää tästä keskustella. Ihmiset nyt on suurin osa idiootteja.

Eiköhän se pettämishimoinen ole itse suurennellut niitä ongelmia ja ollut muutenkin hankala että pääsisi pettämään.

Ymmärrän kyllä että ihmiset pettävät, valehtelevat, huijaavat ja varastavat. Kuka enemmän, kuka vähemmän. Mutta sitä en siedä, että tuollaiset ihmiset syyttelevät muita omista teoistaan ja yrittävät tehdä itsestään uhreja. Jos petät, myönnä se rehellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on niin totta. Harvassa on ne pettämiset joissa vikaa ei olisi parisuhteen molemmissa osapuolissa.

Pettämisessä vika on vain toisessa osapuolessa.

Ei pelkästään. Toki kumppanissa on oltava isosti vikaa, jos puoliso ajautuu häntä pettämään, mutta harvoin pettäjäkään on täydellinen, vaan parisuhdedynamiikka on kahden kauppaa.