Hyvä kirjoitus pettämisestä, ajateltavaa mustavalkoille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se joka päättää laistaa parisuhteen velvollisuuksista, on jättäjä. Kun hylkäät puolisosi tarpeet ja lakkaat välittämästä niistä olet poistunut suhteesta. Olet eronnut, vaikka sitä ikinä et sanoisi ääneen. Silloin on turha kitistä jos toinen käy vieraissa. Parisuhde on työtä. Ei mikään huviretki.

Sama koskee pettäjää. Parisuhde ei ole huviretki. Jos et ole tyytyväinen suhteesesi niin toimi. Käsittele asia. Jos toista ei kiinnosta ,pistä ero vireelke ,kerää kamppeesi ,hommaa asunto ja häivy. Sitten saat panna vaikka viittä kerralla. Pettäjä on selkärangaton ihminen, joka selittelee käytöstään. Ei tappajakaan tule syyttömäksi ja jää rankaisematta kun sanoo että toi uhri ärsytti.

Mitä jos on toiminut. On käsitellyt asiaa ja yrittänyt puhua. Kertonut että haluaa läheisyyttä ja tuntuu pahalle. Monesti on haettu omaa asuntoa ja pakattu tavarat, siinä kohtaa toinen herää, että hetkonen, miksi me erotaan, kaikkihan on hyvin. Jää, tuon kukkia, pussaan, teen mitä vain, kunhan jäät. Itkua, rakkauden tunnustuksia, lupauksia. Ja hetken päästä kaikki alkaa taas alusta. Ja yksinäinen jää, kun ei ole tapana puhua kenellekään ulkopuolisille, niin ei ole tukea. Toisaalta rakkaus ei noin vain kuole, ei se välittäminen lopu sormia napsauttamalla, vaikka tietää, että ero olisi paras ratkaisu. Pettäminen oli mulle ulospääsy. Loppui se perään itkeminen samantien, helppo ratkaisu. Ihmisen mieli on siitä jännä, että se myös sabotoi itse itseään. Ja sano mitä sanot, tehty jo, eikä muuksi muutu vaikka kuinka syyttäisit.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun se puoliso muuttuu haluttomaksi tai väsyneeksi, pitää sen toisen osapuolen mennä sinne peilin eteen ja kysyä, mitä minä teen väärin. Hoidanko oman osuuteni parisuhteen ylläpidosta. Valitettavan usein varsinkin miehet alkavat pitkässä suhteessa jättämään vaimon vastuulle kaiken. Niin lastenhoidot, kuin ruuanlaitot ja kämpän siivoamisen. Sitten pöyristytään, kun se vaimo ei enää jaksa mitään hellyyttä osoittaa.

Kaikissa tietämissäni pettämistapauksissa kuvio on mennyt edelläkuvatusti. Väitän, että parisuhteessa, missä arki jakautuu tasan ja molemmat huomioivat toisensa hyvinvoinnin, ei pettämisiä juurikaan tapahdu.

Pettäjä on mestari syyllistämään muita, mutta harvoin näkee sitä omaa osuuttaan asiaan.

Ja sitten on niitä ,jotka haluavat jännitystä ja seksiä myös muiden ihmisten kanssa. Näissä tapauksissa pettäjä pettää koska hän voi ja katsoo oikeudekseen naida ympäri ämpöri ihan riippumatta siitä miten hyvin asiat kotona on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se joka päättää laistaa parisuhteen velvollisuuksista, on jättäjä. Kun hylkäät puolisosi tarpeet ja lakkaat välittämästä niistä olet poistunut suhteesta. Olet eronnut, vaikka sitä ikinä et sanoisi ääneen. Silloin on turha kitistä jos toinen käy vieraissa. Parisuhde on työtä. Ei mikään huviretki.

Sama koskee pettäjää. Parisuhde ei ole huviretki. Jos et ole tyytyväinen suhteesesi niin toimi. Käsittele asia. Jos toista ei kiinnosta ,pistä ero vireelke ,kerää kamppeesi ,hommaa asunto ja häivy. Sitten saat panna vaikka viittä kerralla. Pettäjä on selkärangaton ihminen, joka selittelee käytöstään. Ei tappajakaan tule syyttömäksi ja jää rankaisematta kun sanoo että toi uhri ärsytti.

Mitä jos on toiminut. On käsitellyt asiaa ja yrittänyt puhua. Kertonut että haluaa läheisyyttä ja tuntuu pahalle. Monesti on haettu omaa asuntoa ja pakattu tavarat, siinä kohtaa toinen herää, että hetkonen, miksi me erotaan, kaikkihan on hyvin. Jää, tuon kukkia, pussaan, teen mitä vain, kunhan jäät. Itkua, rakkauden tunnustuksia, lupauksia. Ja hetken päästä kaikki alkaa taas alusta. Ja yksinäinen jää, kun ei ole tapana puhua kenellekään ulkopuolisille, niin ei ole tukea. Toisaalta rakkaus ei noin vain kuole, ei se välittäminen lopu sormia napsauttamalla, vaikka tietää, että ero olisi paras ratkaisu. Pettäminen oli mulle ulospääsy. Loppui se perään itkeminen samantien, helppo ratkaisu. Ihmisen mieli on siitä jännä, että se myös sabotoi itse itseään. Ja sano mitä sanot, tehty jo, eikä muuksi muutu vaikka kuinka syyttäisit.

Tyhmää hakata kerta toisensa jälkeen päätään seinään. Ja selkärangatonta mennä pettämään. Mitenkään et muuten saanut sanottua, että tämä on nyt loppu?

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun se puoliso muuttuu haluttomaksi tai väsyneeksi, pitää sen toisen osapuolen mennä sinne peilin eteen ja kysyä, mitä minä teen väärin. Hoidanko oman osuuteni parisuhteen ylläpidosta. Valitettavan usein varsinkin miehet alkavat pitkässä suhteessa jättämään vaimon vastuulle kaiken. Niin lastenhoidot, kuin ruuanlaitot ja kämpän siivoamisen. Sitten pöyristytään, kun se vaimo ei enää jaksa mitään hellyyttä osoittaa.

Kaikissa tietämissäni pettämistapauksissa kuvio on mennyt edelläkuvatusti. Väitän, että parisuhteessa, missä arki jakautuu tasan ja molemmat huomioivat toisensa hyvinvoinnin, ei pettämisiä juurikaan tapahdu.

Pettäjä on mestari syyllistämään muita, mutta harvoin näkee sitä omaa osuuttaan asiaan.

Kyllähän ne vinkit löytyy tästäkin kirjoituksesta. Samin pyhimysmies ohittaa täysin naisen tuhahduksen tekemättä jätetyistä hommista. Sen sijaan syyllistetään kun ei riennetäkään suutelemaan.

Itse petin raskaana ollessani exän kanssa. Kuulostaa brutaalilta. Mutta ei minusta ollut siinä tilanteessa lähtemään, en olisi pärjännyt yksin vauvan kanssa. Kuitenkaan en saanut mieheltä mitään vaikka kuinka yritin asiasta puhua ja parantaa itse tilannetta. Miehen tunteet vain katosivat, oma hellyyden ja läheisyyden kaipuuni oli suuri. Toinen mies silitteli ja helli minua ja vatsaani. Lapsen isää kun ei kiinnostanut vähääkään. Tällä tavalla selvisin jotenkin. Surullista ja varmasti todella tuomittavaa monen mielestä. Mutta mies oli mielestäni käytännössä irtisanoutunut parisuhteestamme, oli itsekin sitä mieltä. En näin ollen kokenut mitään pahoja syyllisyyden tuskia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Vierailija kirjoitti:

Itse petin raskaana ollessani exän kanssa. Kuulostaa brutaalilta. Mutta ei minusta ollut siinä tilanteessa lähtemään, en olisi pärjännyt yksin vauvan kanssa. Kuitenkaan en saanut mieheltä mitään vaikka kuinka yritin asiasta puhua ja parantaa itse tilannetta. Miehen tunteet vain katosivat, oma hellyyden ja läheisyyden kaipuuni oli suuri. Toinen mies silitteli ja helli minua ja vatsaani. Lapsen isää kun ei kiinnostanut vähääkään. Tällä tavalla selvisin jotenkin. Surullista ja varmasti todella tuomittavaa monen mielestä. Mutta mies oli mielestäni käytännössä irtisanoutunut parisuhteestamme, oli itsekin sitä mieltä. En näin ollen kokenut mitään pahoja syyllisyyden tuskia.

Kannattaisi vähän tarkemmin valikoida kenen kanssa menee lisääntymään ja muistaa se ehkäisy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Nyt ymmärrän miksi työn tyypin kirjoitukset ovat naisten suosiossa.

Tuohan ajattelee kuin naisetkin. Ei ole mitään selkeää moraalia tai pelisääntöjä, ja suoraan sanominen tuntuu ikävältä.

Onhan tässä nyt sitten kärvistelty huonossa liitossa ja tunteet sanovat että toista naista tekisi mieli, joten eihän se niin väärin ole ja onko se nyt silleen tavallaan edes pettämistäkään kun liitto on niin kuin eräällä tavalla kuollut ja oikeastaahan se on...

Tyyppi on myös selkeä narsisti, katsokaa vaikka kuinka ylevin sanankääntein kirjoittaa ajatuksistaan.

Sami on varmaan ihan hyvällä asialla muistutella läheisyyden tärkeydestä ja suhteen vaalimisesta, mutta hänen retoriikkansa on täynnä olkiukkoja (se, että joku tuomitsee pettämisen, ei tarkoita että liputtaisi välinpitämättömyyden puolesta) ja ylimalkaista tunteisiin vetoamista, yksinkertaistusta jossa jokainen parisuhde jossa petetään on huonossa jamassa, sekä etenkin tätä joku-muu-on-pahempaa tyyppistä logiikkaa, jossa pettämistä ei saisi tuomita koska jokin muu (hänestä) on pahempaa pettämistä... En tuota kirjoituksessa ollutta esimerkkiäkään niele, ihmiset kun tarvitsee eri määriä läheisyyttä henkisesti ja fyysisesti eri aikoina elämässään, toista ei voi siis tuomita keskustelematta tällaisesta. Jos ratkaisuja ei löydy ja suhteessaan on onneton, lopettaa suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Ei kukaan edes kiistä etteikö pettäminen olisi väärin. Sinä et ymmärrä edes mistä puhutaan. Nyt on kyse siitä, että moni ihminen tekee väärin joskus ja monin eri tavoin eikä näissä tapauksissa usein ole kyse siitä että toinen olisi täydellinen ja toinen moraaliton väärintekijä, vaan että siinä suhteessa on jo kasautunut monta asiaa väärin molemmin puolin kunnes tilanne eskaloituu esim. pettämiseen. Mistään validoinnista ei ole kyse, vaan ymmärtämisestä. Missään tilanteessa ei lisäksi ole yhtä ainutta moraalisääntöä ehdottomana ja ylimmäisenä, vaan ihminen painiskelee monien ristiriitaisten moraaliseikkojen välillä tunteiden ristiaallokossa. 

Pettäminen ja siihen johtanut tilanne on usein se laukaiseva tai käänteentekevä hetki, jolloin ja jonka jälkeen vasta ymmärtää, että se oma suhde on niin heikolla pohjalla, että on joko syytä aloittaa sen selvittäminen tai että siitä ei voi enää selvitä. Vasta se avaa silmät ymmärtämään, että tunteita ei ole tai ne suuntautuvat ennemmin muualle. 

Plää plää. Kirjoitus ottaa täysin huomioimatta sen vaihtoehdon, että otetaan reippaasti puheeksi suhteen tila ja eron mahdollisuus ellei tilanne muutu. Vaikka sitten pitäisi paukauttaa tämä päin naamaa, eikä mitään piipittämistä, että voitaisko jutella. Tai kirjoitat vaikka viestin, jos ei kasvotusten ole aikaa ja toinen pakenee. Mikä siinä on niin vaikeaa? Joka tapauksessa suhde on jo rikki, joten ei se pettäminen ainakaan sitä tilannetta korjaa. Seksiä ehtii sitten etsimään myöhemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän miksi työn tyypin kirjoitukset ovat naisten suosiossa.

Tuohan ajattelee kuin naisetkin. Ei ole mitään selkeää moraalia tai pelisääntöjä, ja suoraan sanominen tuntuu ikävältä.

Onhan tässä nyt sitten kärvistelty huonossa liitossa ja tunteet sanovat että toista naista tekisi mieli, joten eihän se niin väärin ole ja onko se nyt silleen tavallaan edes pettämistäkään kun liitto on niin kuin eräällä tavalla kuollut ja oikeastaahan se on...

Tyyppi on myös selkeä narsisti, katsokaa vaikka kuinka ylevin sanankääntein kirjoittaa ajatuksistaan.

Miesten pettämisreissut on aivan samanlaisia. Ero ehkä lähinnä siinä että miehet ei välttämättä itsekkään ymmärrä miksi tekevät mitä tekevät, kun eivät ole tottuneet miettimään omia tekemisiään ja tuntemuksiaan syvällisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Noin täällä AV:lla ajatellaan. Pettäjä yksin on syyllinen. Vaikka toinen on yrittänyt vuosia keskustella, tulla torjutuksi, petetty on ollut itsekäs, tunnekylmä, ei ole suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan. Ei ole nähnyt kumppaniaan ja hänen tarpeitaan. Ja jos sitten toinen seksin ja läheisyyden kaipuussa sortuu pettämään petetty on yksin uhri, ja kaikki syy on pettäjässä.

Ei myönnetä että eroon vaaditaan aina kaksi.

Mutta en jaksa enää tästä keskustella. Ihmiset nyt on suurin osa idiootteja.

Ehkä väsyneintä mitä voi keskustelupalstalla lukea on viimeinen lauseesi. Sinulla on aiheeseen asiaa, mutta et viitsi keskustella koska olet niin paljon muita typeryksiä fiksumpi. Vai oletko itse myös idiootti?

T. Jake

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Ei kukaan edes kiistä etteikö pettäminen olisi väärin. Sinä et ymmärrä edes mistä puhutaan. Nyt on kyse siitä, että moni ihminen tekee väärin joskus ja monin eri tavoin eikä näissä tapauksissa usein ole kyse siitä että toinen olisi täydellinen ja toinen moraaliton väärintekijä, vaan että siinä suhteessa on jo kasautunut monta asiaa väärin molemmin puolin kunnes tilanne eskaloituu esim. pettämiseen. Mistään validoinnista ei ole kyse, vaan ymmärtämisestä. Missään tilanteessa ei lisäksi ole yhtä ainutta moraalisääntöä ehdottomana ja ylimmäisenä, vaan ihminen painiskelee monien ristiriitaisten moraaliseikkojen välillä tunteiden ristiaallokossa. 

Pettäminen ja siihen johtanut tilanne on usein se laukaiseva tai käänteentekevä hetki, jolloin ja jonka jälkeen vasta ymmärtää, että se oma suhde on niin heikolla pohjalla, että on joko syytä aloittaa sen selvittäminen tai että siitä ei voi enää selvitä. Vasta se avaa silmät ymmärtämään, että tunteita ei ole tai ne suuntautuvat ennemmin muualle. 

Älyllisesti epärehellistä ensin selitellä pettämistään huonolla suhteella ja sitten simsalabim tajuta pettämisen myötä ,että olenpa huonossa suhteessa. Vai mitä?

Ihan turha mitään ajopuu teorioita tähän kehitellä. Pettäjä voi aina valita pettääkö vai selvittääkö sen entisen suhteen ensin asiallisesti. Pettäminen on pelkurin ja luuserin valinta. Se helpoin tie. En voinut mitään, oli pakko pettää kun kumppani sitä tätä ja märinää märinää.

Ihmisellä on ihan vapaa tahto valita tekeekö väärin vai oikein. Virheitä toki sattuu, mutta kyllä pettäminen on ihan tietoinen päätös tehdä väärin. Miksi tuntuu olevan niin kovin vaikeaa kantaa se vastuu oman alapään kutinasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?

Kuvitelma toisen ihmisen omistamisesta särkyy. Eihän se järvi soutamalla kulu, mutta kuvitellaan, että kun minä en tarvitse läheisyyttä, ei toisenkaan pidä tarvita mitään. Sitten suututaan, kun toisella saattaa olla mukavaa, jopa hyvä olla jonkun muun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.

En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.

Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.

Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.

Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.

Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?

Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.