Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:34"]
Olen riippumaton, ostin riippumaton.
[/quote]
Ja kun siinä mammana lillut, muutut riippumattomammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusi (puu), kuusen, kuusella
kuusi (lukusana), kuuden, kuudella
Vuori (maaston muodostelma), vuoren, vuorella
vuori (vaatteen sisäkangas), vuorin, vuorilla
Astevaihtelun katoaminen uusista sanoista on hauska ilmiö. Jos minulla on tupa, istun tuvassa. Mutta jos minulla on mopo, en aja movolla vaan mopolla.
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:47"]
"Rintalasta tuotiin rintalasta, jolla oli murtunut rintalasta."
Rintalassa siis oli perheväkivaltaa... kohteena rintalapsi.
[/quote]
Tuon pitäisi kuulua "--tuotiin rintalapsi", kokonaisenahan se tuodaan eikä osissa.
Ritaritar tartaritta. Siinä jäi ylhäistö ilman raakaa ruokalajiansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Silminnäkijä" on vähän hassu ilmaus, jos sitä tarkemmin miettii.
"Lämpimämpi" on muodoltaan hauska.
ruoho on vihreämpää aidan takana = kateellinen naapurille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:15"]
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
[/quote]
Suomen kielessä s-loppuiset sanat taipuvat kolmella eri tavalla, joista kaksi on nuo mainitsemasi tavat. (Lisäksi on olemassa muoto esimerkiksi totuus - totuuden). Noiden mainitsemiesi taivutustapojen välillä ei taida olla juuri logiikkaa, vaan ne ilmeisesti opitaan pikku hiljaa kieltä käyttämällä. Esimerkiksi lapset saattavatkin taivuttaa "väärän" muodon mukaisesti.
Mielestäni tässä ilmiössä vielä kummallisempaa on, että osa sanoista on ilmeisesti aikojen saatossa hypännyt taivutustyypistä toiseen: esimerkiksi Aleksis Kivi taivuttaa Seitsemässä veljeksessä nimen Tuomas --> Tuomaan. Olin siitä todella yllättynyt, sillä olen koko elämäni taivuttanut hyvän ystäväni nimen muodossa Tuomas --> Tuomaksen. Myös muut tuttavani taivuttavat nimen tähän tyyliin. Miksi nimen taivutus on muuttunut?
[/quote]
Ei nimen taivutus olekaan muuttunut. Näin oli ainakin vuonna 2002, jolloin luin suomen kielen pääsykokeisiin. Ihmiset taivuttavat sanaa virheellisesti, pitäen mallina Joonas-nimeä, joka taipuu "Joonaksen". Ainakin eräässä virressä lauletaan silti oikein: "epäilevät Tuomaat tunnet parhaiten".
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 09:15"]
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
[/quote]
Suomen kielessä s-loppuiset sanat taipuvat kolmella eri tavalla, joista kaksi on nuo mainitsemasi tavat. (Lisäksi on olemassa muoto esimerkiksi totuus - totuuden). Noiden mainitsemiesi taivutustapojen välillä ei taida olla juuri logiikkaa, vaan ne ilmeisesti opitaan pikku hiljaa kieltä käyttämällä. Esimerkiksi lapset saattavatkin taivuttaa "väärän" muodon mukaisesti.
Mielestäni tässä ilmiössä vielä kummallisempaa on, että osa sanoista on ilmeisesti aikojen saatossa hypännyt taivutustyypistä toiseen: esimerkiksi Aleksis Kivi taivuttaa Seitsemässä veljeksessä nimen Tuomas --> Tuomaan. Olin siitä todella yllättynyt, sillä olen koko elämäni taivuttanut hyvän ystäväni nimen muodossa Tuomas --> Tuomaksen. Myös muut tuttavani taivuttavat nimen tähän tyyliin. Miksi nimen taivutus on muuttunut?
[/quote]
Ei nimen taivutus olekaan muuttunut. Näin oli ainakin vuonna 2002, jolloin luin suomen kielen pääsykokeisiin. Ihmiset taivuttavat sanaa virheellisesti, pitäen mallina Joonas-nimeä, joka taipuu "Joonaksen". Ainakin eräässä virressä lauletaan silti oikein: "epäilevät Tuomaat tunnet parhaiten".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hankalaa mullekkin tämä suomen kieli vaikka suomalainen olenkin. esim. appelsiini vai appelssiini lausutaan kyllä jäklimmäisellä tavalla. onnea nille jotka vastasivat jälkimmäisen vaihtoehdon. entä salaatti vai salatti?
,siis en simmäisellä tavalla sori noi mun kirjotusvirheet ku en pysty pyyhkimään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lampilammikko eli Mikko Lampila :)
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:57"]
hankalaa mullekkin tämä suomen kieli vaikka suomalainen olenkin. esim. appelsiini vai appelssiini lausutaan kyllä jäklimmäisellä tavalla. onnea nille jotka vastasivat jälkimmäisen vaihtoehdon. entä salaatti vai salatti?
[/quote]
Kyllä mä ainakin lausun appelsiini ja salaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:57"]
hankalaa mullekkin tämä suomen kieli vaikka suomalainen olenkin. esim. appelsiini vai appelssiini lausutaan kyllä jäklimmäisellä tavalla. onnea nille jotka vastasivat jälkimmäisen vaihtoehdon. entä salaatti vai salatti?
[/quote]
Samaa olen pohtinut! Entäpä graafinen vai graaffinen? Majoneesi vai majoneessi? Erillainen vai erinlainen? Välillä niin hankalaa. :))))
Katos katos, kärpänen on katos. Katos katos, nyt se katos.
Epäjärjestelmällisyydelläänköhän... Vai miten se nyt menikään....?
en ikinä muista että onko se rahan vai rahkan... siis rahka sanan taivutus....
hankalaa :))))
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:55"]
Haavikko (sehän on sukunimikin) ja varvikko. Kuten yleisemmästä männikkö-sanasta näette, sanan vartalo on heikossa asteessa.
Vaimoineen ei ole pelkästään monikko, vaan se on sekä yksikkö että monikko.
[/quote]
Myös Varvikko on sukunimi ja se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Eipä ne sakset ja huosut ole myöskään monikko, vaikka niiden lopussa onkin se monikkkoa osoittava konsonantti.
Muistaakseni alussa kyseltiin niitä kummallisuuksia, ei mitään suomen kielen oikeinkirjoitusta eikä kielioppia
[/quote]
mutta kyllä tuo ' vaimoineen ' on monikko, koska sana ' vaimo ' ei ole samalla tavalla monikon kaltainen vaikka onkin yksikössä kuten sana ' sakset ', ja koska komitatiivia voi käyttää vain monikossa, on täten ilmaus ' vaimoineen ' monikko. itsehän aloit pilkkua viilaamaan.
Tuo "puolet enemmän" ei ole kummallisuus, vaan ilmaus jota ajattelemattomat käyttävät väärin. Itse sanon puolet enemmän vain silloin kun tarkoitan puolet enemmän. Kaksi kertaa enemmän tosiaan sanotaan silloin kun tarkoitetaan kaksinkertaista määrää, hyvä huomio.
"Hän oli kahden miehensä kanssa."