Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
Onhan meillä kunnianhimoisen lisäksi ainakin määrätietoinen ja ahkera. Minusta kunnianhimoinen kuvaa oikein hyvin kunnianhimoista ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 13:28"]Maailma on hieno yhdyssana, maa ja ilma.[/quote]
Joo, toisin kuin äitini käyttämä maalima...
[/quote]
Mun mies kirjottaa mulle aina (silloin kun se siis hempeäksi ryhtyy) tekstiviesteihin "Olet mailman rakkain". Söpöähän tuo on ja ihanaa, mutta oon silti yrittänyt opettaa sille, että se sana ei ole mailma vaan maailma. Sitten, kun se joskus muistaa vielä oikeinkirjotuksenkin, niin viestin koko sanomakin tuntuu herttaisemmalta <3 se osoittaa mulle, että se rakastaa niin paljon, että on koittanu ottaa mun opit tosissaan :)
[/quote]
Onko miehesi vajaamielinen?
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 15:31"]
meri - merta - meressä ja veri - verta - veressä (eikä mertä tai vertä) vaikka kieli - kieltä - kielessä, sieni - sientä - sienessä
En ole löytänyt kirjallisuudesta selitystä tuohon vokaaliharmonian poikkeukseen noissa kahdessa sanassa.
[/quote]
Tähän osaisi joku edes hetken suomea opiskellut maahanmuuttaja vastata! :) Suomen kielessä on erilaisia nominityyppejä. Äidinkielinen puhuja ei tätä vain tiedä, sillä muodot opitaan luonnostaan ja ne tulevat automaattisesti. Yllätys tulee vasta, kun ei osaakaan selittää miksi sanotaan meri - meressä, mutta veri - veressä.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/supisuomea/03/frame_content_rakenteet_popup_1.shtml
Kaupassa:
- Saako täällä potkia ja sorsia
- Ei, täällä saa vain maksaa ja kärsiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?
Mietin, että mitkä noista ovat suomenkieltä ja mitkä eivät ole.
Kun tuo naapurinsetä lehtipuhaltaa pihansa siistiksi....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsyttää lainausmerkkien vääränlainen käyttö.....
Juicen biisi ryvetetty kyyhkynen, jossa lauletaan : läpi tulen ja jään. Mutta kumpaakohan tossa tarkotetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites sitten tää kun mies odottaa bussia vaimoineen. Tietääkseni Suomessa on kaksinnaiminen kielletty.
Tai kun räätälin laskussa lukee tehty housut ja niihin tarpeet.
Olen riippumaton, ostin riippumaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivoja kummallisuuksia olette huomanneet. :) Muutama kommentti:
Kaikissa kielissä on homonyymisiä muotoja, ts. sanamuotoja, jotka näyttävät tai kuulostavat samalta, mutta tarkoittavat eri asiaa. Tarkoitteen voi päätellä asiayhteydestä eli kontekstista.
Suomen kieli on pienellä ja erikseen. Siis suomen kieli, suomi.
Minä olen tullut äidiksi eri lapsille, siis monta kertaa.
Ja kyllä meillä seksi on hupia ja harrastus. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haavikko (sehän on sukunimikin) ja varvikko. Kuten yleisemmästä männikkö-sanasta näette, sanan vartalo on heikossa asteessa.
Vaimoineen ei ole pelkästään monikko, vaan se on sekä yksikkö että monikko.
minulla iskee välillä hetkiä, jolloin maistelen sanaa olematta varma, onko se muka suomea. Sana "ajaja". Se muodostaa meille synonyymin sanalle kuski. Tai sitten on asianajaja. Mutta sehän on vain yksi vokaali "a" ja kaksi "ja"-tavua. a ja ja. ajajajajajajajajajajaja :D miksi musta on musta. Pipo. Päälaki.
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:55"]
Haavikko (sehän on sukunimikin) ja varvikko. Kuten yleisemmästä männikkö-sanasta näette, sanan vartalo on heikossa asteessa.
Vaimoineen ei ole pelkästään monikko, vaan se on sekä yksikkö että monikko.
[/quote]
Myös Varvikko on sukunimi ja se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Eipä ne sakset ja huosut ole myöskään monikko, vaikka niiden lopussa onkin se monikkkoa osoittava konsonantti.
Muistaakseni alussa kyseltiin niitä kummallisuuksia, ei mitään suomen kielen oikeinkirjoitusta eikä kielioppia
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:55"]
Haavikko (sehän on sukunimikin) ja varvikko. Kuten yleisemmästä männikkö-sanasta näette, sanan vartalo on heikossa asteessa.
Vaimoineen ei ole pelkästään monikko, vaan se on sekä yksikkö että monikko.
[/quote]
Myös Varvikko on sukunimi ja se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Eipä ne sakset ja huosut ole myöskään monikko, vaikka niiden lopussa onkin se monikkkoa osoittava konsonantti.
Muistaakseni alussa kyseltiin niitä kummallisuuksia, ei mitään suomen kielen oikeinkirjoitusta eikä kielioppia
[/quote]
Päätit sitten kuitenkin itsekin jatkaa samaa pilkunviilaus linjaa :D
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 07:55"]
Haavikko (sehän on sukunimikin) ja varvikko. Kuten yleisemmästä männikkö-sanasta näette, sanan vartalo on heikossa asteessa.
Vaimoineen ei ole pelkästään monikko, vaan se on sekä yksikkö että monikko.
[/quote]
Myös Varvikko on sukunimi ja se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Eipä ne sakset ja huosut ole myöskään monikko, vaikka niiden lopussa onkin se monikkkoa osoittava konsonantti.
Muistaakseni alussa kyseltiin niitä kummallisuuksia, ei mitään suomen kielen oikeinkirjoitusta eikä kielioppia
[/quote]
Haavikko ja varvikko ovat erisnimen lisäksi myös yleisnimiä. Käsittääkseni joku kysyi, mikä on oikein, joten vastasin.
Sakset ja housut ovat pluratiivejä, ja se taas on eri asia kuin komitatiivi (vaimoineen, lapsineen). Komitatiivissa yksikkö ja monikko lankeavat yhteen, pluratiivimuodoissa sana esiintyy aina monikossa (ja monikossa esiintyminen taas on motivoitunut tarkoitteesta itsestään).
Mä en ole tässä esitellyt suomen kielen oikeinkirjoitusta, vaan esitin syyn sille, miksi joku asia on näin.
"Rintalasta tuotiin rintalasta, jolla oli murtunut rintalasta."
Rintalassa siis oli perheväkivaltaa... kohteena rintalapsi.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 12:37"]
Minua ottaa usein päähän termi kunnianhimoinen. Se ikäänkuin olettaa, että henkilö ei voi pyrkiä poikkeavaan kyvykkyyteen tai saavutuksiin asioissa muutoin kuin ulkopuolisen ylistyksen motivoimana, mikä saa eksellenssiin pyrkimisen kuulostamaan todellisuutta (psykologisen tutkimuksen tulosten mukaan) raadollisemmalta. Tämä on kylläkin ongelmana monessa muussakin eurooppalaisessa latinaan pohjautuvassa kielessä mutta esim. kiinassa ja japanissa samaan tarkoitukseen käytettävät termit korostavat selvästi motivaation sisäsyntyisyyttä huolimatta kulttuurin korostuneemmasta yhteisöllisyydestä.
[/quote]
Olen miettinyt samaa. Kunnianhimoisella ihmisellä tarkoitetaan ihmistä, joka voimakkaasti pyrkii johonkin päämäärään, mutta toisaalta siihen sisältyy ajatus, että samalla pitää saada muilta pokkurointia, hienon kuuloinen titteli tms. Jos ihminen haluaa edetä urallaan siten, että haluaa innokkaasti oppia uutta, kehittyä monella tavalla titteleistä piittaamatta, siinä samalla olla toisillekin kiva ja reilu, niin mikä hän sitten on? Varmaan löytyy käyttökelpoisia kuvauksia, mutta aika helposti tulee mieleen "kunnianhimoinen, mutta silti kiva ihminen", outoa!