Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen kummallisuuksia
Oletteko huomanneet ilmauksia, jotka ovat järjettömiä tai vähintäänkin outoja. Itse voin luetella muutamia:
1. "Tulla äidiksi toista kertaa, tai isäksi toista kertaa". Käsittääkseni henkilöstä tulee äiti tai isä vain kerran ja toisen lapsen syntymän aikoihin hän on tätä jo valmiiksi.
2. "Puolet enemmän tai kaksi kertaa enemmän." Henkilö siis tarkoittaa tuplamäärää eli yhden kerran enemmän alkuperäiseen nähden (200-prosenttinen määrä). Puolet enemmän olisi 150- ja kaksi kertaa enemmän 300-prosenttinen määrä.
3. "Harrastaa seksiä." Onko seksi jokin harrastus? Tulee mieleen, että joku henkilö voisi ilmoittaa harrastavansa puutarhanhoitoa, pianonsoittoa ja seksiä.
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
Renki kynsi eilen pellon ja sitten kylvimme kaikki yhdessä😅
Olikohan kynnet verillä ja kylvettiinkö siementä vai mentiinkö saunaan?
"Kynti", jos kyntämistä tarkoitetaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöskään homonyymit (kuusi puu-kuusi kappaletta) eivät ole mitään suomalaisia ilmiöitä, juuri selvitin, mitä ihmettä sana VOID (engl) tarkoittaa tietyssä yhteydessä. Sanakirjassa merkitykse esim. mitätän, pätemätön, tyhjä, aukko, tyhjiö. Kysyinkin sanaa käyttäviltä, mitä se tarkoittaa heidän käyttämässään yhteydessä ja sain monta erilaista vastausta.
Yhdyssanat tuntuvat olevan monille kummallisuuksia, onko esim. kyseessä tumma hiuksinen mies vai tummahiuksinen mies, kissan silmät vai kissansilmät, mamman poika vai mammanpoika.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:53"]Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
Ahaa. Loogistahan se olisi -ja helpompaa. Mutta partitiivihan muodostetaan sanan konsonanttivartalosta, inessiivi taas genetiivimuodon pohjalta eli vokaalivartalosta.
Edelleenkään eri vartaloilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Suomen kielessä taivutusvokaalina on ä, jos sanavartalossa on ainoastaan vokaaleja e tai i. Sanojen meri ja veri partitiivit ovat ilmeisesti ainoat poikkeukset tästä säännöstä. Konsonanttivartalothan ovat mer ja ver, eli jos säännön mukaan mentäisiin, niin partitiivien pitäisi olla merta ja vertä.
kyse on etu- ja takavokaaleista. lukekaa ääneen. suu taipuuu hassusti, kun sanoo sieni - sienta - sienessa.
Lukekaa rakkaat ihmiset nämä viestit ja yrittäkää ymmärtää. Kyse tosiaan on etu- ja takavokaaleista, tarkemmin sanottuna taivutuspäätteen valintaan liittyvästä säännöstä. Suomessa on sääntö, jonka mukaan taivutuspääte päättyy ä:hän, jos sanavartalossa on ainoastaan i:tä ja/tai e:tä. Ainoat poikkeukset tästä säännöstä ovat partitiivimuodot merta ja verta, ja toisin kuin monille poikkeuksille, näille ei löydy selitystä.
Sienta muuten kuullostaa hassulta ainoastaan siksi, että emme ole siihen tottuneet. Kuitenkin puhumme sujuvasti pientareesta. Äsken mainittu sääntö koskeekin ainoastaan taivutuspäätteitä, sanavartalossa e:n ja i:n seurana voi olla sekä etu- että takavokaaleita.
Mikä sienta?
Kuulostaa hassulta, kun kuullottaa sipulia. Opettele tämä sääntö.
Riippumattomia riippumattoja riippuu matosta riippumattomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Astevaihtelun katoaminen uusista sanoista on hauska ilmiö. Jos minulla on tupa, istun tuvassa. Mutta jos minulla on mopo, en aja movolla vaan mopolla.
Sitä en ymmärrä, miksi vanhat sanat ilves ja kirves taipuvat eri tavalla: kukaan ei kerro nähneensä metsässä ilveen tai pilkkoneensa puita kirveksellä.
Sanan ilves rekonstruoitu (sukukieliä keskenään vertaamalla päätelty hypoteettinen ) nominatiivi (boldaus lisätty):
Etymology[edit]
From earlier *ilpekse; cognate with Proto-Samic *ëlpës
Kirves puolestaan lienee balttilaina:
Etymology[edit]
From a Baltic language, compare Lithuanian kirvis.
Minua ärsyttää että -sanan lisääminen aina pilkun perään.
Se ei kuulu sinne joka ikiseen lauseeseen.
Toinen ärsyttävä on "ja eikä" - yhdistelmä, kun pitäisi käyttää sanaa "eikä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokko, kokoo kokko! Koko kokkoko? Koko koko, Kokko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pala/ palaa
Talo palaa.
Isäntä palaa kotiin ja syö leipäpalaa😅
😂. Kuitenkaan kukaan tai mikään ei pala.
Alas viheltään (häivy), alas viheltään (vislaa). Paras: kärpänen toiselle, "tuu kattoon kattoon, kun kärpänen tapettiin tapettiin". Onhan näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juicen biisi ryvetetty kyyhkynen, jossa lauletaan : läpi tulen ja jään. Mutta kumpaakohan tossa tarkotetaan?
Tosi hyvä. Enpä ole koskaan ajatellutkaan, että olisivat verbejä (mikä voi ehkä lauseyhteydestä, jota en muista)
Hae lakkaa satamasta, kun lakkaa satamasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2013 klo 18:53"]Ei tässä ole kysymys e-vartalosta ja eri taivutusparadigmoista. Tässä on kysymys siitä, että partitiivin pääte on -ta/tä ja inessiivin -ssa/ssä. Kun sanojen veri ja meri konsonantti- ja vokaalivartaloissa on molemmissa pelkkää e:tä, niin eikö olisi luontevaa, että a tai ä kulkee taivutusmuodoissa kautta linjan? Veri-vertA-veressA tai veri-vertÄ-veressÄ.
Ahaa. Loogistahan se olisi -ja helpompaa. Mutta partitiivihan muodostetaan sanan konsonanttivartalosta, inessiivi taas genetiivimuodon pohjalta eli vokaalivartalosta.
Edelleenkään eri vartaloilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Suomen kielessä taivutusvokaalina on ä, jos sanavartalossa on ainoastaan vokaaleja e tai i. Sanojen meri ja veri partitiivit ovat ilmeisesti ainoat poikkeukset tästä säännöstä. Konsonanttivartalothan ovat mer ja ver, eli jos säännön mukaan mentäisiin, niin partitiivien pitäisi olla merta ja vertä.
kyse on etu- ja takavokaaleista. lukekaa ääneen. suu taipuuu hassusti, kun sanoo sieni - sienta - sienessa.
Lukekaa rakkaat ihmiset nämä viestit ja yrittäkää ymmärtää. Kyse tosiaan on etu- ja takavokaaleista, tarkemmin sanottuna taivutuspäätteen valintaan liittyvästä säännöstä. Suomessa on sääntö, jonka mukaan taivutuspääte päättyy ä:hän, jos sanavartalossa on ainoastaan i:tä ja/tai e:tä. Ainoat poikkeukset tästä säännöstä ovat partitiivimuodot merta ja verta, ja toisin kuin monille poikkeuksille, näille ei löydy selitystä.
Sienta muuten kuullostaa hassulta ainoastaan siksi, että emme ole siihen tottuneet. Kuitenkin puhumme sujuvasti pientareesta. Äsken mainittu sääntö koskeekin ainoastaan taivutuspäätteitä, sanavartalossa e:n ja i:n seurana voi olla sekä etu- että takavokaaleita.
Siis nythän on niin, että suomessa on vokaalisointu. Se määrittää kaiken. Jos sanan vartalossa on etuvokaaleja, niin silloin myös päätteessä on. Jos on takavokaaleja, niin sitten on päätteessäkin. Tämä on niin automaattista, ettei sitä tarvitse edes miettiä tai tietää.
Vierailija kirjoitti:
Koivu - koivikko
Kuusi - Kuusikko
Mänty - Männikkö
Haapa - Haavikko vai Haapikko?
Tammi - Tammikko
Saarni - Suomessa ei ole kasva saarnia yhdessä paikassa, siis saarnikkoa ei ole ?
Jalava - jalavikko?
Pihlaja - pihlajikko?
Kataja -katajikko?
Leppä -Lepikko
Vaahtera - Vaahterikko?Mietin, että mitkä noista ovat suomenkieltä ja mitkä eivät ole.
Kun tuo naapurinsetä lehtipuhaltaa pihansa siistiksi....
Sanoisin itse, että haavikko, tammisto, pihlajisto, katajisto, lepistö tai lepikko. En tiedä, ovatko oikein kuitenkaan :D
hieman aiheen vierestä kun sanana ei sinänsä kummallinen, mutta kirjoittakaapa sana "lyijy" vanhanajan kaunokirjoituksella, tasaisesti ja mahdollisimman kauniisti. Sen tunnistaa sanaksi oikeastaan vasta kun lisää i:n pilkun.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 08:47"]
"Rintalasta tuotiin rintalasta, jolla oli murtunut rintalasta."Rintalassa siis oli perheväkivaltaa... kohteena rintalapsi.
Tuon pitäisi kuulua "--tuotiin rintalapsi", kokonaisenahan se tuodaan eikä osissa.
"Tuotiin rintalasta" viittaa toiminnan senhetkisyyteen ja keskeneräisyyteen, sitä lasta juuri tuotiin. Vrt. "häihin tuotiin hääkakkua läpi vierasjoukon".
Vuosia Saksassa asunut ystäväni kääntää suomalaisia sananlaskuja saksaksi työkavereilleen.
Olivat huuli pyöreänä, kun sanasta sanaan käänsi- minä en ole mikään eilisen teeren poika. Ei kuulema oikein mennyt perille🤔😮